Mikä näitä lisääntymiskykyisiä nuoria naisia vaivaa?? Nimim. pienyrittäjä

Ei muuta kuin kansalaisaloite eduskuntaan vanhemmuuden kustannusten tasa-arvoistamisesta! Luulisi löytyvän 50 000 allekirjoittajaa, jotka haluavat korjausta epäreiluun tilanteeseen!

On sullakin ongelmat. Eikös sitä ennemin ole oltu huolissaan siitä, että kun lapsia syntyy koko ajan entistä vähemmän ja synnyttäjien (sekä ensisynnyttäjien että kaikkien synnyttäjien) keski-ikä nousee koko ajan? Että kohta meillä on sen vuoksi suuri eläkeläisten joukko, eikä tarpeeksi verojenmaksajia sekä eläkkeidenmaksajia.

Ja nykyään 35-vuotiaille naisille syntyy enemmän lapsia, kuin nuorille naisille, joten en nyt oikein ymmärrä pointtiasi, että miksi nuoria naisia syyllistät. Todellisuudessa nuorille syntyy paljon vähemmän lapsia, kuin joskus ennen vanhaan.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 19:30"]

 Jos ei halua ottaa riskiä, jättää nuoren naisen palkkaamatta. Very simple.

[/quote]

Nimenomaan. Meitä viisikymppisiä on työmarkkinoilla runsaasti, ei kun sieltä vain valitsemaan hyvät työntekijät!

Sain toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen vuoden alussa. Jään äitiyslomalle vuoden lopussa. Järkeväähän tämä vain on, eipä tarvitse tulla tänne itkemään sitä, kun rahat ei riitä mihinkään. Työnantajani kyllä tiesi vauvahaaveistani jo palkatessa minut, että ketään ei kusetettu. Ja kyseessä on yrittäjä. 

Milloin ihan oikeasti on oikea aika hankkia lapsia?! Voisiko joku nyt kertoa minulle parhaassa iässä (30-vuotta) olevalle naiselle? Lukiosta töihin, töistä korkeakouluun, pätkätöitä ja epävarmuutta. Lykkäsin yrittämisen aloittamista, kun ei tiedetty mihin elämä heittelee. Ja mietin koko ajan, että kuinka NOLOA olisi jäädä heti äitiyslomalle uudessa paikassa. Kaksi vuotta sitten aloitettiin yrittämään ja lasta ei kuulu vieläkään. Olenko nyt tuomittu pysymään samassa paikassa siihen asti, että raskaudun? Vai saanko vaihtaa työpaikkaa senkin uhalla, että saatan raskautua?

Rakkaat kanssasisaret. Me tarvitsemme tässä maailmassa ja tässä valtiossa lapsia. Lapset ovat tulevaisuuden elinehto. Voidaanko me oikeasti lopettaa naisten kesken tästä asiasta vääntäminen. Eikö meidän pitäisi vääntää siitä, että kustannukset jaettaisiin sekä miesten, että naisten työnantajien kesken tasan. Miksi naiset eivät vedä tässä asiassa yhtä köyttä ja taistele omien oikeuksiensa puolesta, sukupuolena eikä yksilöinä?

Lisäksi lisään vielä. Olen joustava ja hyvin tuottava työntekijä. Teen pitkää päivää, johdan, joustan, kehityn ja kehitän. Uskon, että olen arvokas työntekijä vaikka olisinkin pari vuotta poissa työelämästä. Lapsen hankkiminen on iso päätös ja se on kyllä päätös, joka pitää voida tehdä itsekkäin perustein. Ei liikaa työnantajaa ajatellen.

Minulle yrittäjänä asia on hyvin yksinkertainen. Koska aikeista hankkia lapsia ei saa edes kysyä työhaastattelussa (tämä on alle 10 hengen yrityksessä erittäin oleellinen tieto, sisäänajo vie 6kk-vuoden) olen palkannut vain pelkkiä miehiä.

Ja näin aion toimia jatkossakin.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:05"]

Rakkaat kanssasisaret. Me tarvitsemme tässä maailmassa ja tässä valtiossa lapsia. Lapset ovat tulevaisuuden elinehto. Voidaanko me oikeasti lopettaa naisten kesken tästä asiasta vääntäminen. Eikö meidän pitäisi vääntää siitä, että kustannukset jaettaisiin sekä miesten, että naisten työnantajien kesken tasan. Miksi naiset eivät vedä tässä asiassa yhtä köyttä ja taistele omien oikeuksiensa puolesta, sukupuolena eikä yksilöinä?

[/quote]

Miksi ihmeessä lapset olisivat nimenomaan naisten juttu? Eiväthän kaikki naiset edes halua lapsia. Eivätkö lapset ole sekä naisten että miesten juttu?

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 20:38"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 19:30"]

Sellaista ei ole olemassakaan kuin vakipaikka. On vain toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

[/quote]

Idiootti :D toistaiseksi voimassa oleva on VAKIPAIKKA :D sinua en palkkaisi koskaan.

[/quote]

Vakipaikka=toistaiseksi voimassaoleva. Sen irtisanomisaika on lyhyimmillään 14 päivää eli ei se kiveen kirjoitettu ole se sinun työsuhteesi..

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 19:25"]

Ei kait kukaan ole niin tyhmä, että tekisi lapsia epävarmaan tilanteeseen.

Voisin kyllä itsekin tehdä noin. Eka vakipaikka ja sitten raskaus. Se on vain järkevää.

[/quote]

Juuri tuon takia lakia pitää muuttaa. Tosin työnantajat enemmän enemmän kieltäytyy ottamasta vakinaiseksi työntekijöitä. Vuokrahenkilöstöstä pääsee helposti eroon

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:05"]

Milloin ihan oikeasti on oikea aika hankkia lapsia?! Voisiko joku nyt kertoa minulle parhaassa iässä (30-vuotta) olevalle naiselle? Lukiosta töihin, töistä korkeakouluun, pätkätöitä ja epävarmuutta. Lykkäsin yrittämisen aloittamista, kun ei tiedetty mihin elämä heittelee. Ja mietin koko ajan, että kuinka NOLOA olisi jäädä heti äitiyslomalle uudessa paikassa. Kaksi vuotta sitten aloitettiin yrittämään ja lasta ei kuulu vieläkään. Olenko nyt tuomittu pysymään samassa paikassa siihen asti, että raskaudun? Vai saanko vaihtaa työpaikkaa senkin uhalla, että saatan raskautua?

Rakkaat kanssasisaret. Me tarvitsemme tässä maailmassa ja tässä valtiossa lapsia. Lapset ovat tulevaisuuden elinehto. Voidaanko me oikeasti lopettaa naisten kesken tästä asiasta vääntäminen. Eikö meidän pitäisi vääntää siitä, että kustannukset jaettaisiin sekä miesten, että naisten työnantajien kesken tasan. Miksi naiset eivät vedä tässä asiassa yhtä köyttä ja taistele omien oikeuksiensa puolesta, sukupuolena eikä yksilöinä?

Lisäksi lisään vielä. Olen joustava ja hyvin tuottava työntekijä. Teen pitkää päivää, johdan, joustan, kehityn ja kehitän. Uskon, että olen arvokas työntekijä vaikka olisinkin pari vuotta poissa työelämästä. Lapsen hankkiminen on iso päätös ja se on kyllä päätös, joka pitää voida tehdä itsekkäin perustein. Ei liikaa työnantajaa ajatellen.

[/quote]

Yrityksen Ei pidä kärsiä sinun teoistasi. Eikä yhteiskunnan. Lapsia tehdään muuallakin vaikka siellä ei ole mitään suojia.

Jos oikeasti haluaisit lapsia ja ottaa vastuun niin olisit säästänyt koko aikuisikäsi kaikki mahdolliset rahat mitä vaan mahdollista. Ostat vaan pakolliset ruoat, vaatteet ja maksat asumisen. EI mitään muuta. Kaikki muu säästöön. Mies on tietenkin vakinaisessa työssä joka on säästänyt yhtä paljon.

Sitten sinä pysyt siinä yhdessä työssä niin kauan kuin on tarvis. Olet aivan minimi ajan kotona ja olet valmis todella radikaaliin elintason laskuun.

Ota vastuu itsestäsi ja lapsestasi äläkä tunge sitä muiden elätettäväksi

No menkää sinne valtiolle tai kunnalle töihin. Siellä on turvallista tehdä lapsia, tahti on kuin huopatossutehtaassa, eikä kukaan kärsi.

Liksat ovat tietty pienemmät mutta so not.

Minä olin kiltti ja siirsin lastenhankintasuunnitelmiani, jotta ehtisin olemaan vähintään muutaman vuoden töissä ja samalla saamaan erään projektin valmiiksi. Juuri kun piti alkaa hankkimaan lasta, tulikin yt:t ja potkut.

Minä sitouduin työnantajaan, tyhmä minä. Työnantajat eivät sitoudu työntekijöihinsä, eikä oman perheen suunnitelmien lykkäämisestä saa mitään vastineeksi, vain itselle entistä vaikeamman tilanteen.

Kerrohan hyvä ap, miten minun pitäisi tehdä lapsia? Kuinka monta kertaa uskallan etsiä sitä vakipaikkaa ja toivoa, että yt:t eivät taas osu kohdalle? Entä jos sattuu useamman kerran tällainen yritys, jossa ei voikaan tehdä kymmenen vuoden työuraa? Pitääkö jäädä lapsettomaksi, jos ei koskaan saakaan sitä paikkaa, jossa voisi ne lapset tehdä vasta vuosikausien työsuhteen jälkeen?

Mistä voit tietää, että nainen ryhtyy yrittämään lasta juuri vakinaistamisen jälkeen? Kaikki kun eivät nykyään raskaudu ekasta kierrosta eikä vielä tokastakaan.

Itse olin pätkäketjussa valtiolla, kun aloitin lapsen yrittämisen. No, tärppäsi vasta neljän vuoden yrittämisen - ja ironisesti puoli vuotta vakinaistamisen jälkeen. Olin siis valmis ottamaan riskin, että minulla ei ole vanhempainvapaan jälkeen työpaikkaa, mihin palata, mutta luonnollisesti odotan lasta nyt turvallisemmin mielin, kun on se työpaikka varmuudella odottamassa. Ja mistä sen tietää, vaikka stressin poistuminen työsuhteen jatkumisesta omalta osaltaan auttoi raskautumista.

Onneksi meillä työpaikalla riittää määräaikaisia, joista yksi pääsee sijaistamaan minua. Ei synny rekrytointikustannuksia ja työt tulevat samalla lailla tehdyksi, joten en suostu tuntemaan hirveän suurta syyllisyyttä siitä, että minulla on muutakin elämää kuin työni ja muitakin haaveita kuin työnteko ;)

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 19:22"]

Todella monet, veikkaisin suurin osa ajoittaa raskauden vasta sitten, kun on työsopimus kirjoitettu.
Olemme mieheni kanssa halunneet lapsen silloin kun on ollut vauvakuume, ei silloin kun on ollut työsopimus kirjoitettu.
En löydä edes sanoja tuollaiselle käyttäytymiselle :(

[/quote]

AP, mikä sitten on oikea aika ja minkälaiset ovat ne oikeat ja hyväksyttävät olosuhteet, joiden vallitessa nainen SAA tulla raskaaksi?

Jos nyt hyväksytään se, että nuoren naisen palkkaaminen on työntekijälle riski ja taloudellisessa mielessä naisen raskaaksi tuleminen on tämän työnantajalle rasite, miten asiat pitäisi järjestää, jotta ne olisivat paremmin kuin nyt? En oikeasti ymmärrä. Olen aihetta omasta näkökulmastani paljon miettinyt, sillä olen nuori lisääntymiskykyinen ja muutaman vuoden sisällä varmasti myös lisääntymishaluinen nainen, joka valmistuu tulevana keväänä tai viimeistään sitä seuraavana syksynä. Olen pohtinut, miten minun olisi elämäni järjestettävä, jotta töidensaanti ja perheen perustaminen molemmat luonnistuisivat kivuttomasti.

Hypoteettinen tilanne:

Oletetaan, että nainen valmistuu jostakin ylemmästä korkeakoulusta 25-vuotiaana (nykyisessä koulutus- ja tutkintojärjestelmässä tämä on ihanteellinen ikä). Onnekkaasti alan työllistymismahdollisuudet ovat valmistumisvuonna hyvät. Naisella on vakituinen parisuhde kumppaniin, joka on valmistunut vuoden naista aiemmin, mutta joka ei ole vielä onnistunut pääsemään pitkäaikaiseen työsuhteeseen, ainoastaan pätkätöihin. Pätkätöiden palkalla ja naisen opintotuella on kuitenkin pärjätty mukavasti. Kaikki siis vaikuttaa oikein hyvältä.

Pulmalliseksi naisen tilanteen kuitenkin tekevät suunnitelmat perheen perustamisesta. Pariskunta on ollut yhdessä jo kolme vuotta, joista he ovat asuneet saman katon alla kaksi. Suhde on vakaa. On yhteiset tulevaisuuden toiveet. Viimeisimmän vuoden aikana on keskusteltu paljon siitä, että kumpikin haluaisi lapsen. On päätetty, että asia otetaan syvällisesti esille, kun nainen on saattanut opintonsa päätökseen. Kun tilanne sitten on käsillä, ei ratkaisu olekaan ihan helppo.

Pitäisikö naisen hakea töitä heti? Jos hän hakee, saattaa hän ikänsä takia (ja siis "raskaaksitulovaaran") vuoksi joutua sivuutetuksi, vaikkeivät perhesuunnitteluun liittyvät seikat lain mukaan oikeutakaan hakijan syrjimiseen. Nainen tuntee elämän realiteetit ja tietää, että hänen on ehkä vaikea saada työtä. Jos nainen sitten kuitenkin saisi paikan, miten kauan hänen pitäisi tehdä töitä, jottei vaikuttaisi siltä, että hän käyttää työnantajaa häikäilemättä, katalasti ja ilkeästi hyväkseen? Nainen kuitenkin haluaisi yrittää raskautta mahdollisimman pian, kun hän itse on vielä hedelmällisimmillään. Eihän sitä koskaan tiedä. Voi olla, ettei heti onnista. Yritysaikaakin pitää varata. 

Pitäisikö naisen sitten kuitenkin jäädä työttömäksi ja sitten yrittää raskautta? Pitäisikö kaikki lapset tehdä samaan syssyyn ja jäädä kotiäidiksi? Tämän jälkeen nainen olisi sitten lapsensa tehnyt ja työnantajalle vaaraton valinta. Toisaalta raskaaksi tuleminen olisi taloudellisesti uskaliasta ilman työpaikkaa. Palkkahan vaikuttaa äitiysrahan määrään, ja lisäksi vanhaan työpaikkaan on helpompi palata kuin kotivuosien jälkeen hakea uutta. Kotiäitivuosina nainen olisi syrjässä työelämästä. Hänellä ei siten työtä hakiessaan olisi juuri työkokemusta, ja valmistumisestakin olisi jo muutama vuosi. Näin hän olisi pätevyytensä ja sopivuutensa kannalta työnantajalle epäedullinen valinta.

MITÄ nuorten naisten siis pitäisi tehdä? Mikä on se ihanteellinen koulutus-, ura- ja perheenperustamispolku, joka kelpaa jopa sille nuorten naisten sortotoimien kohteena olevalle pienyrittäjällekin?

Kysynpä vain.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:49"]

Minulle yrittäjänä asia on hyvin yksinkertainen. Koska aikeista hankkia lapsia ei saa edes kysyä työhaastattelussa (tämä on alle 10 hengen yrityksessä erittäin oleellinen tieto, sisäänajo vie 6kk-vuoden) olen palkannut vain pelkkiä miehiä.

Ja näin aion toimia jatkossakin.

[/quote]

Ilmainen vinkki: miehetkin saattavat saada lapsia. :D Ja vieläpä kaikenikäisinä, ei edes riitä että palkkaat vain eläkeikää lähestyviä.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:43"]

Olemme jo nyt kusessa, kun suuret ikäluokat tekivätkin vähemmän lapsia. Meillä on liikaa eläkeläisiä ja liian vähän työtätekeviä. 

[/quote]

Joo, siis tämän TOLKUTTOMAN työvoimapulan takia minäkin olen kortistossa... :p

Jos tuo väitteesi pitäisi paikkansa, S-ryhmän ja Tiimarin irtisanomat tuhannet ihmiset eivät itkisi menetettyjen työpaikkojensa perään.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:49"]

Minulle yrittäjänä asia on hyvin yksinkertainen. Koska aikeista hankkia lapsia ei saa edes kysyä työhaastattelussa (tämä on alle 10 hengen yrityksessä erittäin oleellinen tieto, sisäänajo vie 6kk-vuoden) olen palkannut vain pelkkiä miehiä.

Ja näin aion toimia jatkossakin.

[/quote]

Mä taas olen tehnyt tiettäväksi ihan kaikissa työhakemuksissani, että olen sinkku eikä mulla ole perhettä, ja että olen valmis muuttamaan vaikka viikon varoitusajalla toiseen päähän Suomea (on vähän erikoisempi ala). Se yleensä vinkkaa aika hyvin, että kakaroita ei ole tulossa ja että en ole "asettumassa aloilleni" vaikka ikää on jo yli 35 vuotta. :)

Eikö ketään muuta häiritse tässä keskustelussa, että otsikossa puhutaan lisääntymisKYKYISISTÄ naisista? Taitaa olla maho tämän ketjun ap ja kateellinen. Se selittäisi, miksi kukaan tänne nuoria lisääntymiskykyisiä naisia haukkumaan tulleista ei suostu kertomaan, koska he tai heidän vaimonsa ovat lapset tehneet.

Toivoisin kovasti, että jollakulla olisi pokkaa vastata 110:n kysymykseen. T:toinen samassa tilanteessa oleva.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:49"]

Minulle yrittäjänä asia on hyvin yksinkertainen. Koska aikeista hankkia lapsia ei saa edes kysyä työhaastattelussa (tämä on alle 10 hengen yrityksessä erittäin oleellinen tieto, sisäänajo vie 6kk-vuoden) olen palkannut vain pelkkiä miehiä.

Ja näin aion toimia jatkossakin.

[/quote]

Entä yli 45-vuotiaat naiset? Toisin kuin samanikäiset miehet, he eivät yleensä enää saa lapsia.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:49"]

Minulle yrittäjänä asia on hyvin yksinkertainen. Koska aikeista hankkia lapsia ei saa edes kysyä työhaastattelussa (tämä on alle 10 hengen yrityksessä erittäin oleellinen tieto, sisäänajo vie 6kk-vuoden) olen palkannut vain pelkkiä miehiä.

Ja näin aion toimia jatkossakin.

[/quote]

Entä yli 45-vuotiaat naiset? Toisin kuin samanikäiset miehet, he eivät yleensä enää saa lapsia.

[/quote]

Vanhoilla naisilla alkaa jo tuossa iässä olla kulumaa ranteissa, olkapäissä ja selässä vaikka kyse olisi pelkästä toimistotyöstä. Sitten juostaan ottamassa piikkiä ja saikutellaan selän takia.