Edes pakkoruotsin kannattajat eivät opi kunnolla ruotsia
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18f…
Mitä se kertoo pakkoruotsin tarpeellisuudesta?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.
Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.
Kirjoitit sitten pitkän jaarituksen, jonka ainoa pointti oli naurettavin ja myös yleinen puolustelu pakkoruotsille eli RUOTSIN OPISKELU ON PORTTI KAIKKIIN MAAILMAN KIELIIN!!!
Tämä. Englantilaisen kannattaa opiskella ensin ruotsi ennen kuin alkaa japania opetella.
Vierailija kirjoitti:
Suomi nauretaan välittömästi ulos pohjoismaiden neuvostosta, jos joka ikiselle suomalaiselle ei opeteta pakolla ruotsia.
Ilmeisesti myös Islanti lentää ulos, koska sitä ei kyllä ruotsalainen ymmärrä. Eikä norjalainen. Eikä tanskalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.
Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.
Marin vastasi kysyjälle suomeksi.
– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”
Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.
Ok boomer
Käytä minuutti googlaamiseen, jotta lakkaat käyttämästä boomeria väärässä paikassa, senkin alle 100 ÄO:n omaava, tutkitusti typerintä ikäluokkaa edustava zoomeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nauretaan välittömästi ulos pohjoismaiden neuvostosta, jos joka ikiselle suomalaiselle ei opeteta pakolla ruotsia.
Ilmeisesti myös Islanti lentää ulos, koska sitä ei kyllä ruotsalainen ymmärrä. Eikä norjalainen. Eikä tanskalainen.
Eikös ne halunneet vaihtaa pohjoismaiden neuvoston kieleksi englannin, mutta suomenruotsalaiset vastusti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.
Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.
Marin vastasi kysyjälle suomeksi.
– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”
Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.
Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.
Siihen yliopistotutkintoonkin kuuluu virkaruotsin läpäiseminen. Ja kun Suomi nyt on kaksikielinen maa, niin tuon tason politiikon ammattitaitoon nyt vaan kuuluu sen toisen kotimaisenkin taitaminen. Ja kun Suomessa asuessa, vaikka sitten Pirkkalassa, ne pohjat siihen kielitaitoon saa ihan peruskoulusta ja lukiosta, ei pitäisi olla ihan kauhean hankala opetella edes auttavasti puhumaan sitä.
Virkamiesruotsi on ihan vitsi. Mäkin pääsin läpi huonolla asenteella ja olemattomilla ruotsin taidoilla. Virkamiesruotsi on läpäisty tyydyttävin taidoin, vaikka en osaa edes asioida kahvilassa ruotsiksi. Jotain vähän yritti ja läpi pääsi.
Ja jos joku tulee tähän nyt ulisemaan siitä, ettei tyhmät opi helppoa kieltä, niin mun pääaine ja sivuaine on molemmat kieliä. Ne kiinnostaa, mutta ruotsi ei enkä jaksa tuhlata aikaani kieleen joka ei kiinnosta.
Ei kai kaikki kielellisesti lahjakkkaat ole silti yhtä tyhmiä kuin sinä.
Ei kaikki oio päätelmiä noin suorasukaisesti....” kun kerran minä, niin sitten kaikki muutkin”.... päättelyä? Päättelyä, joka perustuu yhteen tapaukseen. Höhhöhhöm. 🧐😚😚😚😢😢🤩🤗😱
Asennehan se ratkaisee: jos menee kouluun asenteella, ettei halua jotain oppia, niin oma vika. Turha ulista ettei pääse huippulukioihin tai lääkikseen, jos ei ole halunnut opetalla jotain kieltä tai biologiaa tarpeeksi hyvin. "Eihän ruotsia tarvita mihinkään ja jumala on luonut ihmisen"-ajattelu ei ole kovin järkevää, ihna noinkaan yleissivistyksen kannalta.