Edes pakkoruotsin kannattajat eivät opi kunnolla ruotsia

Toivottavasti joskus julkaistaan mitä tämä pelleily Suomelle maksaa.

Itse olen vuosia ehdottanut, että pidetään kaksi pakollista kieltä, mutta niin, että kielet olisivat vapaavalintaisia. Tämä antaisi mahdollisuuden laajentaa suomalaisten kielitaitoa, joka puolestaan lisäisi mahdollisuuksia muun muassa maailmankaupan suhteen, vain yhden asian mainitakseni.

Ei vain ota tuulta alleen, koska "ruotsi nyt kuitenkin... toinen kotimainen... pitkä historia... pohjoismainen yhteistyö... länsisuuntautuneisuus..." Ihan saman minkä puolueen edustajille asiaa tarjoaa.

Epäilen, että niin sanottu säätiörahoitus pelaa suurempaa roolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

jos sun mielestä kerran tarvitaan jonkun kielen opettelu ihan vaan että se helpottaisi muiden kielien oppimista (miten se muka helpottaa venäjän, kiinan tai edes englannin oppimista?) , niin vaihdetaan edes se ruotsi latinaan. Moni kieli pohjautuu siihen, ja latinasta olisi hyötyä tuleville lekureillekin. 

Saksa ja ruotsi on vähän kamuja, olen kerran pyytänyt ruotsalaisella huoltarilla vaihtamaan kaljat (öl) autoon öljyn (ölja, saksaksi Öl) sijasta.

Mulle riittää ni talar hemlig prat ruotsiksi. Venäjää puhun toisena kielenäni ja englanti ja suomi työkielinä.

Pakkoruotsin laaja opiskeluvelvoite kaikilla kouluasteilla alakoulusta yliopistoon on suunnatonta resurssien tuhlausta, johon Suomella ei nykytilanteessa enää ole varaa. Vain harva saavuttaa sellaisen kielitaidon, että siitä on hyötyä työelämässä. Lisäksi ruotsin kielen tarve on käytännössä hyvin vähäinen. Aidosti sitä tarvitaan vain tietyillä kaksikielisillä rannikkoalueilla. Näilläkin alueilla RKP:n protektionistinen politiikka on johtanut siihen, ettei kouluruotsia kelpuuteta vaan vaaditaan palvelua syntyperäisiltä ruotsin puhujilta. 

Opetussuunnitelmassa tulisi olla kaksi pakollista mutta vapaavalintaista kieltä. Kaikille pakollinen pitkä A kieli alkaen alakoulun 1-3 luokilla ja toinen pakollinen kieli joko pitkänä (nykyinen A2, alkaa alakoulussa) tai keskipitkänä (alkaen 7 luokalta kuten ruotsi ennen). Ne, joilla on merkittäviä vaikeuksia kielellisessä oppimisessa, voisivat saada erivapauden opiskella vain yhtä kieltä ja heillä toisen kielen tunnit käytettäisiin tukiopetukseen.

Kielissähän on sellainen jännä ominaisuus, että niitä ei opi, jos ei niitä käytä. On aivan sama kuinka hyvin on koulussa osannut, mutta jos ei myöhäisemmällä iällä koskaan puhu, kirjoita tai lue kieltä, niin eipä sitä mitään osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

jos sun mielestä kerran tarvitaan jonkun kielen opettelu ihan vaan että se helpottaisi muiden kielien oppimista (miten se muka helpottaa venäjän, kiinan tai edes englannin oppimista?) , niin vaihdetaan edes se ruotsi latinaan. Moni kieli pohjautuu siihen, ja latinasta olisi hyötyä tuleville lekureillekin. 

Saksa ja ruotsi on vähän kamuja, olen kerran pyytänyt ruotsalaisella huoltarilla vaihtamaan kaljat (öl) autoon öljyn (ölja, saksaksi Öl) sijasta.

Mulle riittää ni talar hemlig prat ruotsiksi. Venäjää puhun toisena kielenäni ja englanti ja suomi työkielinä.

Ja tuonkin lyhyen neljän sanan lauseen sanot väärin.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti joskus julkaistaan mitä tämä pelleily Suomelle maksaa.

Joskus=2100 luvulla.

Itsellä ollut kolmessa eri työpaikassa ruotsalainen esimies ja kaikki keskustelut on aina käyty englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

jos sun mielestä kerran tarvitaan jonkun kielen opettelu ihan vaan että se helpottaisi muiden kielien oppimista (miten se muka helpottaa venäjän, kiinan tai edes englannin oppimista?) , niin vaihdetaan edes se ruotsi latinaan. Moni kieli pohjautuu siihen, ja latinasta olisi hyötyä tuleville lekureillekin. 

Saksa ja ruotsi on vähän kamuja, olen kerran pyytänyt ruotsalaisella huoltarilla vaihtamaan kaljat (öl) autoon öljyn (ölja, saksaksi Öl) sijasta.

Mulle riittää ni talar hemlig prat ruotsiksi. Venäjää puhun toisena kielenäni ja englanti ja suomi työkielinä.

Ja tuonkin lyhyen neljän sanan lauseen sanot väärin.

Ehkä se juuri on idea tuossa.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

Miten ruotsin kielen opettelu vaatii vähemmän resursseja kuin vaikka saksan opettelu?

Vierailija kirjoitti:

Pienten kielten puhujien on pidettävä yhtä englannin ylivallan edessä. Muuten käy kuin suomen sukukielille Venäjällä, ne hiipuvat hiljaa pois vahvemman vallatessa tilan.

Antaa hiipua, niin kauan OK kun itänaapurin kieli ei tule tilalle. Kieli on vain väline.

Vierailija kirjoitti:

Kielissähän on sellainen jännä ominaisuus, että niitä ei opi, jos ei niitä käytä. On aivan sama kuinka hyvin on koulussa osannut, mutta jos ei myöhäisemmällä iällä koskaan puhu, kirjoita tai lue kieltä, niin eipä sitä mitään osaa.

Niitä ei opi myöskään kovin hyvin, jos motivaatio on nolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Eipä ole enää, kun ei voi ottaa 10 tonnin kielikursseja. Ja ymmärrän hyvin, ettei noita huvita istua kansalaisopiston kursseilla. Muuten ei mitään hyvää sanottavaa ole pääministeristä, mutta toivottavasti jatkaa suomeksi ja kieltäytyy kategorisesti puhumasta kahden valloittajamme kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.

Siihen yliopistotutkintoonkin kuuluu virkaruotsin läpäiseminen. Ja kun Suomi nyt on kaksikielinen maa, niin tuon tason politiikon ammattitaitoon nyt vaan kuuluu sen toisen kotimaisenkin taitaminen. Ja kun Suomessa asuessa, vaikka sitten Pirkkalassa, ne pohjat siihen kielitaitoon saa ihan peruskoulusta ja lukiosta, ei pitäisi olla ihan kauhean hankala opetella edes auttavasti puhumaan sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Kielissähän on sellainen jännä ominaisuus, että niitä ei opi, jos ei niitä käytä. On aivan sama kuinka hyvin on koulussa osannut, mutta jos ei myöhäisemmällä iällä koskaan puhu, kirjoita tai lue kieltä, niin eipä sitä mitään osaa.

En tiedä pitääkö tämä paikkaansa. Minulla ainakin alkoi Ranskan reissulla puskea takavuosien koulu-ranska esiin jostain aivojen sopukoista. Oikein yllätyin siitä että muistin niin paljon ja osasin puhuakin. Ääntämyksestä en tiedä, mutta ranskalaiset ainakin ymmärsivät. 

Ruotsia tulee harvemmin käytettyä mutta mielelläni kyllä juttelen ruotsiksi jos tilaisuus tulee. Olisi ehkä hyvä poistaa ruotsin pakollisuus ja antaa sen olla vaikka vaihtoehtoinen kieli. Itse tykkäsin kauheasti ruotsin opinnoista ja on ainakin sellainen olo, että se on auttanut muiden kielien opiskelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.

Siihen yliopistotutkintoonkin kuuluu virkaruotsin läpäiseminen. Ja kun Suomi nyt on kaksikielinen maa, niin tuon tason politiikon ammattitaitoon nyt vaan kuuluu sen toisen kotimaisenkin taitaminen. Ja kun Suomessa asuessa, vaikka sitten Pirkkalassa, ne pohjat siihen kielitaitoon saa ihan peruskoulusta ja lukiosta, ei pitäisi olla ihan kauhean hankala opetella edes auttavasti puhumaan sitä. 

Virkamiesruotsi on ihan vitsi. Mäkin pääsin läpi huonolla asenteella ja olemattomilla ruotsin taidoilla. Virkamiesruotsi on läpäisty tyydyttävin taidoin, vaikka en osaa edes asioida kahvilassa ruotsiksi. Jotain vähän yritti ja läpi pääsi. 

Ja jos joku tulee tähän nyt ulisemaan siitä, ettei tyhmät opi helppoa kieltä, niin mun pääaine ja sivuaine on molemmat kieliä. Ne kiinnostaa, mutta ruotsi ei enkä jaksa tuhlata aikaani kieleen joka ei kiinnosta.

Mä tykkään katsella ruotsalaisia dekkareita ja sarjoja. Minusta on kiva että ymmärrän sitä kieltä, mitä siellä puhutaan. Jotenkin myös tuntuu että siinä saan kosketuksen siihen kulttuuriinkin erilailla, kuin vain lukisin tekstitystä.

Kouluruotsin ansiosta voin tehdä niin.

Tykkäsin myös opiskella ruotsia.

Suomen lisäksi on välttämätöntä oppia toinen mitätön pikkukieli, silloin voidaan ylpeänä todeta että tällä planeetalla on huomattava määrä kaupunkeja joissa on enemmän asukkaita kuin on suomen ja ruotsin puhujia koko maailmankaikkeudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.

Siihen yliopistotutkintoonkin kuuluu virkaruotsin läpäiseminen. Ja kun Suomi nyt on kaksikielinen maa, niin tuon tason politiikon ammattitaitoon nyt vaan kuuluu sen toisen kotimaisenkin taitaminen. Ja kun Suomessa asuessa, vaikka sitten Pirkkalassa, ne pohjat siihen kielitaitoon saa ihan peruskoulusta ja lukiosta, ei pitäisi olla ihan kauhean hankala opetella edes auttavasti puhumaan sitä. 

Ei kuulu tuon tason poliitikon ammattitaitoon, eikä sen pidä kuulua. Muuten meillä on vain huuhaahumanisteja pääministerinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.

Siihen yliopistotutkintoonkin kuuluu virkaruotsin läpäiseminen. Ja kun Suomi nyt on kaksikielinen maa, niin tuon tason politiikon ammattitaitoon nyt vaan kuuluu sen toisen kotimaisenkin taitaminen. Ja kun Suomessa asuessa, vaikka sitten Pirkkalassa, ne pohjat siihen kielitaitoon saa ihan peruskoulusta ja lukiosta, ei pitäisi olla ihan kauhean hankala opetella edes auttavasti puhumaan sitä. 

Suomi EI ole kaksikielinen. Suomessa on kaksi virallista kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

Kirjoitit sitten pitkän jaarituksen, jonka ainoa pointti oli naurettavin ja myös yleinen puolustelu  pakkoruotsille eli RUOTSIN OPISKELU ON PORTTI KAIKKIIN MAAILMAN KIELIIN!!!