Edes pakkoruotsin kannattajat eivät opi kunnolla ruotsia

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

En ymmärrä mihin ruotsia tarvitaan. Itse lähdin lontooseen töihin, ja ainoat kielet joita tarvitsen on englanti ja suomi. Toki oman tiimin ruotsalaisille joskus heitän ni talar hemlig prat, kun unohtavat, etten puhu ruotsia. Tanskalaisten ja norjalaisten työkavereiden kanssa puhutaan sujuvasti englantia.

Suomi nauretaan välittömästi ulos pohjoismaiden neuvostosta, jos joka ikiselle suomalaiselle ei opeteta pakolla ruotsia.

NIIN turha juttu koko pakkoruotsi katukylttienvaihtopelleilyineen. Ikään kuin meillä olisi varaa tähän.

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Minä osaan ruotsia ja tykkään puhua ruotsia. Olen käyttänyt töissä paljon.

Sanna vois uuden sukupolven edustajana vaan kertoa, että arvostaa ruotsinkielisiä, mutta ei osaa puhua. Hoitaa jatkossakin puhumisen vaikka englanniksi eikä tuhlaa aikaansa turhaan kieleen. Ei liike-elämässä ruotsia puhu kuin ruotsinkieliset. Eikä siitä mitään etua saa se on ainoastaan mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä osaan ruotsia ja tykkään puhua ruotsia. Olen käyttänyt töissä paljon.

Mutä ihmettä se tähän liiittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Ok boomer

Pienten kielten puhujien on pidettävä yhtä englannin ylivallan edessä. Muuten käy kuin suomen sukukielille Venäjällä, ne hiipuvat hiljaa pois vahvemman vallatessa tilan.

Jos olisin nuori, opettelisin ruotsin kielen ja unohtaisin hakuprosessit Suomessa ja lähtisin Ruotsiin opiskelemaan.  

Ruotsin hallitsemisessa yksi porkkana: alemmat vaatimukset korkeakouluihin koska järjettömät kiintiöt.

Vierailija kirjoitti:

Pienten kielten puhujien on pidettävä yhtä englannin ylivallan edessä. Muuten käy kuin suomen sukukielille Venäjällä, ne hiipuvat hiljaa pois vahvemman vallatessa tilan.

Ruotsi ei ole mikään pieni kieli ja sitä puhutaan omassa valtiossaan. Ja miten me pidetään muka yhtä englannin edessä, jos kaikki suomalaiset pakotetaan opiskelemaan jotain toista vierasta kieltä? Ruotsi ja suomi eivät ole edes samassa kieliperheessä. Jos me halutaan pitää yhtä englannin ylivallan edessä, se kannattaisi tehdä viron ja muiden suomensukuisten kielten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pienten kielten puhujien on pidettävä yhtä englannin ylivallan edessä. Muuten käy kuin suomen sukukielille Venäjällä, ne hiipuvat hiljaa pois vahvemman vallatessa tilan.

Suomi pakolliseksi kieleksi koko maailmassa!

Pakkoruotsi ei edes kelpaa ruotsinkielisille palvelukieleksi. Tämä todistettiin Kokkolan tapauksessa.

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

Pakkoruotsin "tarve" romuttui lopullisesti, kun Pohjanmaan ruotsinkielisille eivät kelvanneet Oulun viranomaisten tuottamat ruotsinkieliset palvelut. Näin he siis todistivat, että koulussa opittu ruotsi ei käy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

” Wasabladet ja Österbottens Tidning -lehden toimittaja kysyi sunnuntaina SDP:n puheenjohtajaksi vasta valitulta Sanna Marinilta ruotsiksi, miten on uuden puheenjohtajan ruotsin kielen laita. Kysyjä viittasi muun muassa siihen, että SDP:llä on vahva tausta kaksikielisenä puolueena.

Kun Marin tapasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin Ruotsissa tammikuussa, Marinin toisen kotimaisen kielen taito ei riittänyt keskusteluun. Marin oli jo tuolloin ilmoittanut parantavansa ruotsin kielen taitoaan.

Marin vastasi kysyjälle suomeksi.

– Me olemme täällä Tampereella, Pirkanmaan sydämessä. Itse olen kasvanut tuossa naapurikunnassa Pirkkalassa ja käynyt kouluja ja yliopistoa myös täällä Tampereen puolella. Pirkanmaalla ei ihan hirveästi ruotsin kieltä kuule eikä puhuta, ja kun olen kasvanut tässä ympäristössä, niin myöskään oma kielitaitoni ei ole harjaantunut sellaiseksi, että pystyisin sujuvasti ruotsiksi kommunikoimaan.”

Toi on kyllä ontuvin selitys mitä olen ikinä kuullut kielitaidottomuuteen. Poliitikoilla tuolla tasolla on vaikka mitä mahdollisuuksia parantaa kouluruotsiaan, mutta ilmeisesti koulusta ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen. Käsittämätöntä, kun vielä yliopistosta valmistuakseen tarvitaan virkaruotsin suorittaminen.

Jos on reilu kolmikymppiseksi mennessä ehtinyt suorittamaan yliopistotutkinnon, hankkimaan lapsen, olemaan sekä kunta- että valtakunnanpolitiikassa että ehtimään pääministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi, ei mulla ainakaan ole kanttia arvostella, että on joku asia, johon ei ole ehtinyt täysillä panostamaan. Ei tuota kaikkea pysty tekemään, jos yrittää tehdä ihan kaiken mitä joku keksii vaatia osaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsi on ihan hyvä juttu se on ainoita harvoja oppiaineita koulussa joka oikeasti vaatii jotain työskentelyä ja siten kehittää luonnetta. Kielten opiskelu on myös luonteeltaan sellaista, että kun on yhden tai kaksi oppinut niin on aina helpompi oppia lisää, eli ruotsin opiskelu kehittää myös oppimiskykyä. Se, että ruotsia suurin osa ei osaa johtuu ihan siitä ettei sitä käytetä ja luonnollisesti kieli ruostuu jos sitä ei käytetä. Pienellä opiskelulla ja kertauksella suurin osa kouluruotsin käyneistä pääsee ihan kohtuulliselle tasolle.

Toki ideaalitilanteessa ihminen voisi itse valita paremmin opiskelemiaan kieliä mutta resurssit on hyvä huomioida, ja käytännössä se vaatisi sellaista armeijaa kielenopettajia ettei se tule koskaan tapahtumaan.

jos sun mielestä kerran tarvitaan jonkun kielen opettelu ihan vaan että se helpottaisi muiden kielien oppimista (miten se muka helpottaa venäjän, kiinan tai edes englannin oppimista?) , niin vaihdetaan edes se ruotsi latinaan. Moni kieli pohjautuu siihen, ja latinasta olisi hyötyä tuleville lekureillekin. 

Saksa ja ruotsi on vähän kamuja, olen kerran pyytänyt ruotsalaisella huoltarilla vaihtamaan kaljat (öl) autoon öljyn (ölja, saksaksi Öl) sijasta.

Erikoinen maailman paras koulujärjestelmä jossa opetetaan monta vuotta ruotsia, ja sitä ei sitten kukaan osaa niin että voisi keskustella ruotsiksi.