Lue keskustelun säännöt.
No mistä sitten tunnistan sen kunnollisen miehen?
26.08.2020 |
Kertokaa miehet ja miksei naisetkin jotka kunnollisen miehen olette löytäneet.
En sentään mitään pyhäkoulupoikaa ole etsimässä, mutta parisuhteen haluava, uskollinen, kiltti, kunnioittava, hyvätapainen, työssäkäyvä, savuton, alkoholia kohtuudella käyttävä mies, joka tykkää käydä kanssani lenkillä, laittaa ruokaa, katsoa joskus leffoja tai tv:tä, matkustella ja mielellään harrastaa kirjallisuutta. Toki omia harrastuksia saa olla, ei tarvitse koko ajan kanssani viettää aikaa. Yhteen muutto tosin ei ole pakollinen, ei ainakaan pitkään aikaan. Lapsihaaveet ovat vähän kysymysmerkki, nyt ei ainakaan tunnu pakolliselta. Ja mielellään lapseton mies... Ei tarvitse eikä saa olla tylsä, vaan huumori erittäin tärkeää. Eläinrakkaudesta plussaa.
Olen törmännyt vääriin miehiin, vaikka ensin he vaikuttivat kunnollisilta. Ei se ulkokuorta ja olemusta katso. Yhdellekin luulin olevani ainoa, mutta hänpä oli jonkinasteinen don juan. Miten joku voi tehdä toiselle niin?
Mistä tuollainen ihanteitani vastaava mies voisi löytyä? Netti? Kirjasto? Kuntosali? Lenkkipolku? Baareissa käyn harvoin, jos koskaan.
N36
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Mun silmiin särähti eniten tuo ihmisten bimboiksi nimittely. - eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse aina mietin että kuka ehdottaa näitä kirjastossa käyviä miehiä. Itse käyn kirjastossa aika usein, ja siellä on vain naisia sekä vanhoja pappoja. Ja vastauksena apn kysymykseen: et mistään. Totta kai pahimmat pystyy karsimaan suhteellisen nopeasti, mutta ne tavalliselta vaikuttavista miehistä et mitenkään. Hyvä kumppani voi vaikka 20 vuoden jälkeen yhtäkkiä pettää.
Näin kirjastossa työskentelevänä: noinhan se yleensä menee. Kävijät ovat enimmäkseen ikäihmisiä ja naisia. Välillä toki käy myös teinipoikia kyselemässä jotain mahdollisimman lyhyttä kirjaa äidinkielen tunnille tai perheenisiä hakemassa lapsien kanssa jotain kivaa yhteistä luettavaa. Muuten miehet ovat kyllä harvinainen näky kirjastoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
Kyllä ap:kin kertoi etsivänsä mieluiten lapsetonta miestä. Itsekin etsin. Se on ihan validi toive, eikä merkitse lapsia hankkineiden ihmisten teilausta, vaan toivetta elää oma elämä ilman lapsia (edes kumppanin sellaisia).
t. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Mun silmiin särähti eniten tuo ihmisten bimboiksi nimittely. - eri
Ihmisten? Sano nyt vaan suoraan että naisasianaisena rupes ärsyttään kun bimboksi nimitellään jotain naisryhmää.
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitusmies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitusmies kirjoitti:
Tuskin mistään. Noita on harvassa edes vuosikymmenen nuoremmassa ikäluokassa. Mitä sinulla on tuollaiselle listahirmulle tarjota? Siis muuta kuin omien haaveidesi toteuttajan virka?
ap kuvasi normaalisti käyttäytyvän, parisuhdetta haluavan miehen, joka tekee normaaleja asioita, kuten laittaa ruokaa ja ulkoilee. En näe tuossa mitään kovin ihmeellistä tai hillittömiä vaatimuksia. Ellei se mahdottomuus tule sitten tuossa viina- ja tupakkakohdassa. Mutta eihän kaikki miehetkään sentään juoppoja ole...
Kumma kun ei sitten ole sellaista löytänyt.
Niinpä. Eli onko miesten laatu tosiaan niin heikko, että edes ihan tuollaisia perusasioita ei löydy? Hyvä kysymys.
Kyse on kohtaamisongelmasta, ei siitä ettei tuollaisia olisi olemassa. Nuo ovat juuri sellaisia miehiä jotka jäävät nykyajan pinnallisessa ja loputtoman valinnanvaran vääristämässä parinhaussa varjoon. Sellaisia jotka helposti tuomitaan ilman sen parempaa tietämystä joko kilttimiehiksi(?), tylsiksi, nörteiksi, mt-ongelmaisiksi, uskovaisiksi tms, vaikka siitä porukasta voisi löytyä juuri niitä tavallisia unelmamiehiä, joita ei uskota olevan olemassakaan, kun kokemus miehistä perustuu siihen halutuimpaan joukkoon, josta kaikki taistelee ja jotka täten ottavat tilanteestaan kaiken irti. Siinä piilee myös syy siihen miksi nämä varjoon jäävät miehet eivät tee niin helposti aloitteita, koska tietävät etteivät täytä niitä halutuimmille miehille asetettuja pinnallisia ja/tai sosioekonomisia vaatimuksia.
Maailma on muuttunut, ennen oli töitä suurimmalle osalle ja töitä tekevälle miehelle löytyi helposti nainen, koska usein naiset tarvitsivat miehen elättämään itsensä. Siitä asetelmasta on miestenkin ollut ihan erilaista lähteä tekemään aloitteita. Nykyään näin ei enää ole, vaatimukset ovat lähteneet lapasesta ja miehet tuntevat yhtä lailla ulkonäköpaineita kuin naiset, mutta aloitteenteko-oletus on edelleen aika paljon miesten harteilla, mutta toisin kuin ennen, onnistumisen todennäköisyys on murto-osa siitä mitä se oli ennen.
Nykyään tehdään myös näitä virheellisiä yleistyksiä joita sitten aletaan uskomaan. Että jos et ole tiettyyn ikään mennessä jollekin kelvannut, olet joko pelimies tai jotenkin viallinen tapaus. Tai tuo mitä joku aiemmin sanoi, että jos olet minkään näköinen ja omaat yhtään sosiaalisia kykyjä, niin kyllä irtosuhteita on varmasti ollut. Taas iso osa tavallisia miehiä jää täysin luupin ulkopuolelle ja sitten taas ihmetellään eikö sellaisia miehiä todellakaan ole missään? Heitä on oikeasti lähes kaikkialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohon eläinasiaan sanoisin että ihminen voi olla myös väärällä tavalla eläinrakas eli mielestäni sellainen joka on eläinaktivisti, inhimillistää eläimiä tai peilaa ihmisten ajatusmaailman ja käsitteet eläimiin. Tällaisille ei kiitos.
Minunkin piti kommentoida tähän eläinasiaan, että osa narsismiin taipuvaisista rakastaa yli kaiken eläimiä. Syy: lemmikkieläin on täysin oman määräysvallan alla. Se hyväksyy kaikki mielipiteesi ja oikkusi, ja on silti aina iloisena haluamassa seuraasi. Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aina mietin että kuka ehdottaa näitä kirjastossa käyviä miehiä. Itse käyn kirjastossa aika usein, ja siellä on vain naisia sekä vanhoja pappoja. Ja vastauksena apn kysymykseen: et mistään. Totta kai pahimmat pystyy karsimaan suhteellisen nopeasti, mutta ne tavalliselta vaikuttavista miehistä et mitenkään. Hyvä kumppani voi vaikka 20 vuoden jälkeen yhtäkkiä pettää.
Näin kirjastossa työskentelevänä: noinhan se yleensä menee. Kävijät ovat enimmäkseen ikäihmisiä ja naisia. Välillä toki käy myös teinipoikia kyselemässä jotain mahdollisimman lyhyttä kirjaa äidinkielen tunnille tai perheenisiä hakemassa lapsien kanssa jotain kivaa yhteistä luettavaa. Muuten miehet ovat kyllä harvinainen näky kirjastoissa.
Eipä siellä kirjastossa koskaan näkynyt mitään potentiaalisia naikkosia, kun itse siellä vielä aktiivisemmin vierailin. Ainoastaan eläkeläisiä, lapsia tai sitten perheenäidin oloisia lapseineen mistä ei tullut mieleenkään että "tossapa nyt olisi". Ja miten ihmeessä nyt edes jossain kirjastossa lähestyy jotakuta, vielä mahdottomampaa kuin kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku pitkästä suhteesta yhteisymmärryksessä eronnut koska ollut eri toiveet tms? Jos on normaali libido ja normaalit sosiaaliset taidot eikä ole ollut suhteessa niin todennäköisyys on suuri että seksiä on kuitenkin kaivannut ja saanutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Kiitos, että kartat yh:ita, kaikkien aikaa säästyy. Se, että naisella on (kamala) lapsi tai lapsia tarkoittaa, että hän hakee lapselle uutta isää, sinua ja sitten sinulla on lapsi(a). Tai sitten ei. Taustalla on aina paskamainen ero. Tai sitten ei. Kuitenkin tahdon kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No täällä yksi sellainen, minut saattaisi jopa kirjastostakin löytää. Mutta olen jo vuosia sitten heittänyt pyyhkeet kehiin, kirveet kaivoihin ja lusikat nurkkiin suomalaisten naisten suhteen. Nuorempana oli vielä naiivi näkemys suomalaisista naisista, lapsista ja perhe-elämästä, mutta ONNEKSI Some ja muu paskamedia on nostanut harhakuvia tuottaneen verhon silmien edestä pois ja todellisuus ja todellinen luonto on tullut julki. Nyt nuo nuoruuden naiiviudet lähinnä naurattaa ja tavan takaa taputan itse itseäni olkapäille, kiitoksena että tajusin väistää luodin aikanaan, vaikka se aluksi vaikutti harhaiselta ratkaisulta.
Ai saakeli että elämä menee smoothisti kun ei sekaantunut tuohon paskaaan silloin muiden mukana, lammastelu-hengessä. Eipä paljoa käy kateeksi, jos saattaisi huonolla tuurilla olla Kaipolan keskiverto jamppa tällä hetkellä, vitulliset vekkulit niskassa, kersa (t) riesoina, akka kaivaa lähtökuopissaan, työt ja tulevaisuus haihtuivat just tuuleen, ja akka viimeistelee tempullaan kaiken. Lusikat jakoon, kersa (t) völjyyn ja elarit tulille, itse saisikin lähteä baarin kautta katkokävelemään kohti K-raudan naru-osastoa.
Et rehellisesti sanoen kuulosta siltä mitä etsitään, on yksinkertaisesti outoa että hahmotat asian niin että edes olisit jos itse haluaisit olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Mun silmiin särähti eniten tuo ihmisten bimboiksi nimittely. - eri
Ihmisten? Sano nyt vaan suoraan että naisasianaisena rupes ärsyttään kun bimboksi nimitellään jotain naisryhmää.
Se ja sama, ihmisryhmä se on naisryhmäkin. Enkä kyllä usko sellaista ryhmää olevan (muualla kuin niistä kirjoittavan ennakkoluuloissa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin juuri Tinderistä tuollaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Mun silmiin särähti eniten tuo ihmisten bimboiksi nimittely. - eri
Tähän viestiin tulleista vastauksista huomaa kyllä sen, että miehenä ei saa odottaa mitään pariutumiskumppaneilta, eikä varsinkaan sanoa niitä ääneen. Yksinhuoltajaäidit ovat pois laskuista (kyllä, luit aivan oikein) koska en näe tulevaisuutta sellaisen kanssa, jolla on lapsia. Bimbo on huono sana sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esim. selfieitä postaavista (joiden oletan tekevän sitä enemmän ja vähemmän itsetunnon parantamisen tarkoituksessa), myönnän, mutta yhtä huono on reaktio joka takertuu yksittäisiin sanoihin. Peli toimii ilmeisesti vain yhteen suuntaan ja varmaan jokseenkin tällä tavalla me "kunnolliset" miehet jäädään sinkuiksi, ellei tuo kunnollisuuden kuvaus nyt katoa yksittäisen sanavalinnan myötä. Enää ei olekaan arvoa terveellisillä elämäntavoilla, koulutuksella, varallisuudella, päihteettömyydellä ja mitä tälläkin palstalla nyt yleensä luetellaan kunnollisen miehen ominaisuuksiksi. Yksittäinen sana tekee hänestä idiootin, joka paljastaa hänen todellisen luonteensa.
Jos olisin yhtä ikävä kuin ihmiset jotka takertuvat noin yksittäisiin sanoihin, sanoisin jotain poliittisesti epäkorrektia, mutta osaan olla asiallisesti myös erimieltä olevien ihmisten seurassa ja haluaisin vain joskus keskustella asiasta. En vihaa naisia, päinvastoin, mutta itse lähinnä ihmettelen naisten pinnallisuutta, miehenä ei ilmeisesti saa olla pinnallinen vaan pitäisi tyytyä siihen mitä saa (tai jäädä vastentahtoisesti ikisinkuksi kuten nykykielelle tämä on väännetty).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
No mä oon alle kolmekymppinen niin en nyt näe tuota mitenkään älyttömän pahana asiana ajatella, etten halua pariutua yh-äidin kanssa, kun enemmistö ikäisistäni on lapsettomia (ja tilastojen valossa tulevat ilmeisesti sellaisiksi jäämäänkin). Mielestäni on vain hyvä että ihmiset puhuisivat ajatuksistaan jo pariutumisvaiheessa niin ehkä sitten mitään paskamaisia eroja ei tulisi niin paljon, kun kävikin ilmi ettei toinen halua lapsia ja toinen haluaa.
Mun silmiin särähti eniten tuo ihmisten bimboiksi nimittely. - eri
Tähän viestiin tulleista vastauksista huomaa kyllä sen, että miehenä ei saa odottaa mitään pariutumiskumppaneilta, eikä varsinkaan sanoa niitä ääneen. Yksinhuoltajaäidit ovat pois laskuista (kyllä, luit aivan oikein) koska en näe tulevaisuutta sellaisen kanssa, jolla on lapsia. Bimbo on huono sana sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esim. selfieitä postaavista (joiden oletan tekevän sitä enemmän ja vähemmän itsetunnon parantamisen tarkoituksessa), myönnän, mutta yhtä huono on reaktio joka takertuu yksittäisiin sanoihin. Peli toimii ilmeisesti vain yhteen suuntaan ja varmaan jokseenkin tällä tavalla me "kunnolliset" miehet jäädään sinkuiksi, ellei tuo kunnollisuuden kuvaus nyt katoa yksittäisen sanavalinnan myötä. Enää ei olekaan arvoa terveellisillä elämäntavoilla, koulutuksella, varallisuudella, päihteettömyydellä ja mitä tälläkin palstalla nyt yleensä luetellaan kunnollisen miehen ominaisuuksiksi. Yksittäinen sana tekee hänestä idiootin, joka paljastaa hänen todellisen luonteensa.
Jos olisin yhtä ikävä kuin ihmiset jotka takertuvat noin yksittäisiin sanoihin, sanoisin jotain poliittisesti epäkorrektia, mutta osaan olla asiallisesti myös erimieltä olevien ihmisten seurassa ja haluaisin vain joskus keskustella asiasta. En vihaa naisia, päinvastoin, mutta itse lähinnä ihmettelen naisten pinnallisuutta, miehenä ei ilmeisesti saa olla pinnallinen vaan pitäisi tyytyä siihen mitä saa (tai jäädä vastentahtoisesti ikisinkuksi kuten nykykielelle tämä on väännetty).
Näinhän se menee, yksikin pieni virhe ja se on OUT. Jatkakaa sitten sen ultratäydellisen miehen hakuanne, joka ei koskaan edes pienen pientä väärää sanaa sano koskaan.
Minulla kyllä särähtää silmään kun sanotaan miehiä don juaneiksi, pelimiehiksi ja miksi kaikeksi. Mutta ilmeisesti näin päin se on jees?
Vierailija kirjoitti:
Kotitalousvähennys = lotota
Puhelin korjasi väärin
No eihän se nyt niin pahasti mennyt väärin, puhelin kuitenkin yritti parhaansa. Sattuuhan noita. Millä vitulla niistä muuten pääsee eroon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollisena miehenä voisin antaa paljonkin vinkkejä, mutta ikisinkkuna ilmeisesti tämä strategia ei toimi (eikä ole koskaan toiminut) joten tällä perusteella uskoisin, että on turha kuvitella löytävänsä parisuhteeseen kelpaavaa kunnollista miestä. Tasoteoria on huvittava, luuserimiehet kuvittelee sen selittävän vastentahtoisen selibaatin, eikä omassa käytöksessä tai elämässä ole mitään ongelmaa, mistä voisi löytyä selitys vaan vika on vain tasoissa :D
No, sinä olet kunnollinen mies. Mistä sinut tunnistaa? Miten käyttäydyt, mitä teet? Auta ny aapeetä.
No, mulla on kissa, kävin AMK:n ja olen koulutustani vastaavassa työssä, urheilen säännöllisesti. Opetin aiemmin mm. lapsia uimakoulussa ja muutenkin tykkään touhuta (hyvin käyttäytyvien) lasten kanssa. Muuten istun aika paljon kotona tietokoneella ihmettelemässä maailmaa ja luen historiaa. Käyn välillä yksikseen tai kaverin kanssa ravintolassa syömässä mutta aika vähän muuten liikun ihmisten ilmoilla, olen aika epäsosiaalinen tapaus. En käytä päihteitä ja elän melko terveellisesti. Tinderistä mut löytäisi, mutta se ei alustana ole millään tavalla toimiva pariutumista ajatellen.
Varmaan kannattas keksiä väylä missä tavata meitä, mutta pohjautuen ihan siihen, että en itsekään tunne samankaltaisia miehiä kuin itse olen, niin meitä on kovin vähän. Kaikilla kaltaisillani (yhtään sosiaalisemmilla) miehillä on puoliso, allekirjoitan palstalta tutun ajatuksen siitä, että vapaana olevat miehet on suurelta osin jollain tapaa viallisia, elämäntapatyöttömiä, päihteiden orjia tai muuten vaan elämässään epäonnistuneita. Varmaan sun pitäs pariutua mun kanssa sitten.
Kissa- ja lapsirakas. Ihan niin kuin täällä sanottiin!
No jos listaisin ominaisuuksia niin varmaan nämä
- on koulutustaan vastaavassa työssä (eli opiskellut jotain järkevää koulutusasteesta riippumatta)
- ei käytä, tai käyttää vain vähän päihteitä
- terveelliset elämäntavat
- eläin ja/tai lapsirakas
- liikunnallisia harrastuksia
- musikaalinen
- päätöksentekokykyinen omaan elämäänsä liittyvissä asioissa (jos haluaa muutosta, saa sen myös aikaiseksi eikä jää paikoilleen valittamaan)
En ole sosiaalinen enkä varsinaisesti kaipaa mitään seurapiirileikkejä. Osaan kyllä olla ihmisporukoissa, mutta yleensä olen nurkassa hiljaa enkä koe oloani mukavaksi, harvoin jaksan osallistua keskusteluihin. Naiskontakteja on joitain ollut, mutta yleensä ne on kariutuneet siihen että kaikki tapaamani naiset ovat olleet niin sosiaalisia, että en ole jaksanut osallistua mihinkään tapahtumiin jne mihin minua on kutsuttu ja sitä myöten tutustumiset ihmisiin jää vähäisiksi. Oletus on, että pitäisi tykätä olla ihmisten ilmoilla ja ylipäätään ihmisseurassa että olisi mahdollisuus löytää puoliso, mutta en ole vielä oikein löytänyt väylää miten voisin luoda kontakteja naisiin ilman että minun odotettaisiin olevan supersosiaalinen esim. tapahtumissa. Voin käydä ulkona ja osallistua tapahtumiin, mutta haluan sieltä aikaisin kotiin ja nukkumaan. Pysyn siis visusti mukavuusalueellani, mutta olen joskus poistunut siltä ja alkanut vain ärsyttää jälkeenpäin, että tuli valvottua niin myöhään tai oltua humalassa.
Tiedän että tällaisiakin naisia on, palstan ja tilastojen valossa enemmistö naisista, mutta en ole vain keksinyt mistä löytäisin suunnilleen itseni ikäisiä ja samanhenkisiä naisia tai väyliä tutustua heihin. Tinderistäkin tulee vastaan vaan ulkonäöllään itsetuntoaan pönkittäviä bimboja, ylipainoisia tai yh-äitejä mistä mitkään ei ole minulle kiinnostavia ihmisiä. Töissä on naisia, mutta en oikein usko työpaikkaromansseihinkaan ja huonot puitteet siellä on mitään ihmissuhteita luoda.
Olin ihan messissä kunnes lopussa tuli tuo yh-äitien yhtenäisen massan teilaus. Taitaapi olla parempi tosiaan ilman miestä, onhan se nähty.
Kyllä ap:kin kertoi etsivänsä mieluiten lapsetonta miestä. Itsekin etsin. Se on ihan validi toive, eikä merkitse lapsia hankkineiden ihmisten teilausta, vaan toivetta elää oma elämä ilman lapsia (edes kumppanin sellaisia).
t. Ohis
Validi toive ilman muuta, mutta on yksi asia kertoa mitä etsii ja toivoo mahdolliselta kumppanilta, ja ihan toinen listata niitä, mitä ei halua. "Haluan fiksun ja hoikan lapsettoman kumppanin" vs. "En ainakaan halua bimboa ja ylipainoista yh-äitiä."
Jaahas. Kunnollisiksi itsensä turhaan tituleeraavat miehet käyvät taas väärässä ketjussa tarjoamassa raivareitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse aina mietin että kuka ehdottaa näitä kirjastossa käyviä miehiä. Itse käyn kirjastossa aika usein, ja siellä on vain naisia sekä vanhoja pappoja. Ja vastauksena apn kysymykseen: et mistään. Totta kai pahimmat pystyy karsimaan suhteellisen nopeasti, mutta ne tavalliselta vaikuttavista miehistä et mitenkään. Hyvä kumppani voi vaikka 20 vuoden jälkeen yhtäkkiä pettää.
Näin kirjastossa työskentelevänä: noinhan se yleensä menee. Kävijät ovat enimmäkseen ikäihmisiä ja naisia. Välillä toki käy myös teinipoikia kyselemässä jotain mahdollisimman lyhyttä kirjaa äidinkielen tunnille tai perheenisiä hakemassa lapsien kanssa jotain kivaa yhteistä luettavaa. Muuten miehet ovat kyllä harvinainen näky kirjastoissa.
Itse olen ainakin nähnyt kirjastossa miehiä :) Missä kirjastoissa sitten oikein käytte?
Ap
Tuohon eläinasiaan sanoisin että ihminen voi olla myös väärällä tavalla eläinrakas eli mielestäni sellainen joka on eläinaktivisti, inhimillistää eläimiä tai peilaa ihmisten ajatusmaailman ja käsitteet eläimiin. Tällaisille ei kiitos.