Yhteenmuutto ja oma, erillinen asunto
Mitä ajatuksia herättää, jos seurustelukumppani haluaa muuttaa yhteen, mutta silti pitää entisen asuntonsa tyhjillään/varastona osalle tavaroistaan? Vaihtoehtona olisi vuokrata tuo asunto eteenpäin, mutta kuulemma mieluummin ei tee niin.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Ei kaikki avioparitkaan asu yhdessä.
Ei asukaan, mutta he ovatkin naimisissa. Jos kaksi seurustelevaa ihmistä viettää aikaansa toisen luona, niin se ei muuta seurustelua avoliitoksi.
Onko sinulla nyt joku pakkomielle saada suhteesi statukseksi avoliitto? Haluaako myös kumppanisi sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Onko seurustelu sitten jotenkin vähempi arvoista, kuin esim. avoliitto?
Minusta kyllä. Avoliitossa seurustelu on jo sanosinko edennyt ja päässyt vakaammalle pohjalla.
. Eri
MInä vuokrasin asuntoni, mutta jos olisin halunnut pitää tyhjillään, niin miksi se olisi kumppania haitannut?
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kuusi vuotta parishteessa, jossa kumpikin asuu erikseen.
Mitä huonoa?
Me seurustelimme neljä vuotta erillään asuen ennen kuin päätimme sitoutua avoliittoon. Ei sekään ollut poissuljettu ajatus, että olisimme jatkaneet erillään asuen, mutta matkustaminen toisen luo alkoi käydä raskaaksi ja kalliiksi.
No mitä eroa on, jos vuokraa tai pitää tyhjillään, silti se on sun kumppanin asunto
Miksi tyhjillään pito häiritsee noin kovasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Onko seurustelu sitten jotenkin vähempi arvoista, kuin esim. avoliitto?
Eiköhän tuo ole hyvin henkilökohtainen kysymys. Minulle on. Minä rinnastan avoliiton avioliittoon enkä siksi olisi sitoutunut ihmiseen, jolla on takanaan enemmän kuin yksi av/i/oliitto. Seurustelusuhteita sen sijaan on itsellänikin useita. Minä ymmärrän, että seurustelun tavoite on osoittaa, onko kumppani sellainen ihminen, johon haluaa sitoutua loppuelämäkseen eli jonka kanssa haluaa avo- tai avioliittoon.
Muilla on eri näkemys ja ilmeisesti monille avoliitto on nykyisin yhdessäasumiskokeilu. Itse en sellaiseen olisi ryhtynyt vaan kun muutimme puolisoni kanssa yhteen, se tehtiin sillä mielellä, että kyseessä on loppuelämän suhde.
Minulla ei ole ollut kuin yksi seurustelusuhde ja se on kestänyt yli 10 vuotta ja toiveissa olisi, että se kestää elämän loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Onko seurustelu sitten jotenkin vähempi arvoista, kuin esim. avoliitto?
Eiköhän tuo ole hyvin henkilökohtainen kysymys. Minulle on. Minä rinnastan avoliiton avioliittoon enkä siksi olisi sitoutunut ihmiseen, jolla on takanaan enemmän kuin yksi av/i/oliitto. Seurustelusuhteita sen sijaan on itsellänikin useita. Minä ymmärrän, että seurustelun tavoite on osoittaa, onko kumppani sellainen ihminen, johon haluaa sitoutua loppuelämäkseen eli jonka kanssa haluaa avo- tai avioliittoon.
Muilla on eri näkemys ja ilmeisesti monille avoliitto on nykyisin yhdessäasumiskokeilu. Itse en sellaiseen olisi ryhtynyt vaan kun muutimme puolisoni kanssa yhteen, se tehtiin sillä mielellä, että kyseessä on loppuelämän suhde.
Minulla ei ole ollut kuin yksi seurustelusuhde ja se on kestänyt yli 10 vuotta ja toiveissa olisi, että se kestää elämän loppuun asti.
Olen iloinen puolestasi. Itse en ole ollut noin onnekas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Onko seurustelu sitten jotenkin vähempi arvoista, kuin esim. avoliitto?
Minusta kyllä. Avoliitossa seurustelu on jo sanosinko edennyt ja päässyt vakaammalle pohjalla.
. Eri
Täytyykin kertoa siskolle ettei hänen suhde ole vakaalla pohjalla vaikka on kestänyt jo yli 20- vuotta :D
Fiksu tyyppi. Oman asuntoni arvo kaksinkertaistui seurustelumme ajan. Olisi ollut ihan tyhmää myydä se heti pois muutettuamme yhteen.
Vierailija kirjoitti:
No mitä eroa on, jos vuokraa tai pitää tyhjillään, silti se on sun kumppanin asunto
Miksi tyhjillään pito häiritsee noin kovasti?
Ero on siinä että vuokrattuna asunto on pelkkä sijoitus, kuten joku aikaisempi kijoittaja rinnasti sen pörssiosakkeisiin = asunto-osakkeita, joita ei voi käyttää mihinkään, mutta on kumppanin varallisuutta. Jos asunto on tyhjillään ilman vuokralaista, se on kumppanin vapaassa käytössä eli ihan eri asia.
Minua se häiritsee ajatuksen tasolla siksi, että se on kuin pikainen takaportti avoliitosta. Kertonee siitä ettei toinen uskalla sitoutua samalla tavalla kuin toinen, jolla vastaavaa omaa, käytettävissä olevaa erillistä asuntoa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei teidän toiveenne ja suunnitelmanne tulevaisuuden suhteen ole ihan samalla tasolla. Kumppanisi ei ole varma, haluaako asua sinun kanssasi yhdessä, joten pitää oman asuntonsa "takaporttina". Älä siis painosta häntä vielä muuttamaan. Pitäkää kumpikin omat asunnot siihen asti, kunnes kumpikin on ihan oikeasti valmis sen yhteisen pesän rakentamiseen.
Näin itse koen asian. Miksi hän sitten haluaa ollenkaan sanoo haluavansa muuttaa yhteen? Kokeilun vuoksi?
t. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei teidän toiveenne ja suunnitelmanne tulevaisuuden suhteen ole ihan samalla tasolla. Kumppanisi ei ole varma, haluaako asua sinun kanssasi yhdessä, joten pitää oman asuntonsa "takaporttina". Älä siis painosta häntä vielä muuttamaan. Pitäkää kumpikin omat asunnot siihen asti, kunnes kumpikin on ihan oikeasti valmis sen yhteisen pesän rakentamiseen.
Näin itse koen asian. Miksi hän sitten haluaa ollenkaan sanoo haluavansa muuttaa yhteen? Kokeilun vuoksi?
t. AP
No keskustelkaa hyvät ihmiset asiasta! Me pohdimme kuukausikaupalla asioita eri näkökulmista ennen kuin teimme päätöksen avoliitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: ette ole seurustelleet vielä vuottakaan mutta on kiire muuttaa yhteen. Miksi? Miksi sinulle on niin tärkeää muuttaa saman katon alle?
Minulle olisi ihan sama, montako asuntoa puolisollani olisi tyhjänä niin kauan kuin hän olisi kuitenkin sitoutunut kanssani avoliittoon ja asuisimme virallisesti yhdessä.
Entäs jos hän olisi virallisesti kirjoilla siellä omassa asunnossaan, eikä "yhteisessä"? Muuttuisiko kantasi?
Eihän se silloin mikään yhteenmuutto olisi. Se on minun ymmärrykseni mukaan vain seurustelua.
Onko seurustelu sitten jotenkin vähempi arvoista, kuin esim. avoliitto?
Minusta kyllä. Avoliitossa seurustelu on jo sanosinko edennyt ja päässyt vakaammalle pohjalla.
. Eri
Täytyykin kertoa siskolle ettei hänen suhde ole vakaalla pohjalla vaikka on kestänyt jo yli 20- vuotta :D
Minä kyllä ymmärsin niin, että tuossa puhuttiin seurustelusta joka on vasta alkuvaiheessa eikä parisuhteesta, jossa on sitouduttu yhteiseen tulevaisuuteen erillään asuen.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä eroa on, jos vuokraa tai pitää tyhjillään, silti se on sun kumppanin asunto
Miksi tyhjillään pito häiritsee noin kovasti?
Ero on siinä että vuokrattuna asunto on pelkkä sijoitus, kuten joku aikaisempi kijoittaja rinnasti sen pörssiosakkeisiin = asunto-osakkeita, joita ei voi käyttää mihinkään, mutta on kumppanin varallisuutta. Jos asunto on tyhjillään ilman vuokralaista, se on kumppanin vapaassa käytössä eli ihan eri asia.
Minua se häiritsee ajatuksen tasolla siksi, että se on kuin pikainen takaportti avoliitosta. Kertonee siitä ettei toinen uskalla sitoutua samalla tavalla kuin toinen, jolla vastaavaa omaa, käytettävissä olevaa erillistä asuntoa ei olisi.
Jokaisella pitäisi olla se takaportti ja säilyttää se irrallisuus toisesta. Esim. tosi moni on vankina huonossa suhteessa, kun ei ole mitään selustan turvaa sen eron varalle. Jo 60-luvulla radikaalimmat naiset erosivat miehistään saadakseen tämän irrallisuuden ja emme nyt sitten muka saisi käyttää tätä mahdollisuutta vaan meidän pitäisi vangita itsemme sen nyrkin ja hellan väliin kotiarestiin.
t. feministin tytär
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei teidän toiveenne ja suunnitelmanne tulevaisuuden suhteen ole ihan samalla tasolla. Kumppanisi ei ole varma, haluaako asua sinun kanssasi yhdessä, joten pitää oman asuntonsa "takaporttina". Älä siis painosta häntä vielä muuttamaan. Pitäkää kumpikin omat asunnot siihen asti, kunnes kumpikin on ihan oikeasti valmis sen yhteisen pesän rakentamiseen.
Näin itse koen asian. Miksi hän sitten haluaa ollenkaan sanoo haluavansa muuttaa yhteen? Kokeilun vuoksi?
t. AP
Kukaan meistä ei voi tietää mitä se yhdessä asuminen on ennen kuin muuttaa yhteen ja on ihan luonnollista tuossa tilanteessa kokea epävarmuutta.
Mitä, jos et itse viihdykään hänen kanssa yhdessä onko sinulla jokin suunnitelma tämän varalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei teidän toiveenne ja suunnitelmanne tulevaisuuden suhteen ole ihan samalla tasolla. Kumppanisi ei ole varma, haluaako asua sinun kanssasi yhdessä, joten pitää oman asuntonsa "takaporttina". Älä siis painosta häntä vielä muuttamaan. Pitäkää kumpikin omat asunnot siihen asti, kunnes kumpikin on ihan oikeasti valmis sen yhteisen pesän rakentamiseen.
Näin itse koen asian. Miksi hän sitten haluaa ollenkaan sanoo haluavansa muuttaa yhteen? Kokeilun vuoksi?
t. AP
Kukaan meistä ei voi tietää mitä se yhdessä asuminen on ennen kuin muuttaa yhteen ja on ihan luonnollista tuossa tilanteessa kokea epävarmuutta.
Mitä, jos et itse viihdykään hänen kanssa yhdessä onko sinulla jokin suunnitelma tämän varalle?
Jos nyt ei ihan satojen kilometrien etäisyydellä asuta niin tokihan voi tietää. Kun muutaman vuoden ajan viettää viikonloput ja lomat tiiviisti yhdessä, niin kyllä siinä tulee parisuhteen arki tutuksi.
En itse muista kokeneeni yhtään negatiivista yllätystä muutettuani yhteen puolisoni kanssa. Kyllä minä olin neljän vuoden aikana oppinut tuntemaan, millainen hänen "siisteystasonsa" on, millainen hän on väsyneenä tai kiukkuisena, miten hän suhtautuu vierailuihin jne jne.
Minä pidin oman asuntoni toista vuotta tyhjillään. En halunnut pistää ensin vuokralle koska vuokralaisista oli vain huonoja kokemuksia. Muuttotappiokunnassa en edes yrittänyt myydä vaan mielummin maksoin sen 150 euroa vastikkeena ja lisäksi muita kuluja. Lopulta päädyin vuokraamaan eläkkeelle jääneelle joka ei välttämättä se pahin tuholainen. Aika näyttää.
Yllättävän moni kommentoija kokee että on ihan ok pitää omaa sivuasuntoa yhteisen asunnon ohella. Minusta voi mainiosti seurustella eri osoitteista käsin, jos vaihtoehtona on tuollainen puolitosissaan aloitettu kokeilu-avoliitto. Kiitän kommenteistanne. Ei liene ajankohtaista muuttaa yhteen (=aloittaa kokeilua), vaikka seurustelukumppanini niin toivookin. Itse haluan sitoutua oikeasti, en kokeilumielessä, vaikka realisti olenkin ja tiedän, että monet liitot päättyvät kuitenkin eroon.
t. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä eroa on, jos vuokraa tai pitää tyhjillään, silti se on sun kumppanin asunto
Miksi tyhjillään pito häiritsee noin kovasti?
Ero on siinä että vuokrattuna asunto on pelkkä sijoitus, kuten joku aikaisempi kijoittaja rinnasti sen pörssiosakkeisiin = asunto-osakkeita, joita ei voi käyttää mihinkään, mutta on kumppanin varallisuutta. Jos asunto on tyhjillään ilman vuokralaista, se on kumppanin vapaassa käytössä eli ihan eri asia.
Minua se häiritsee ajatuksen tasolla siksi, että se on kuin pikainen takaportti avoliitosta. Kertonee siitä ettei toinen uskalla sitoutua samalla tavalla kuin toinen, jolla vastaavaa omaa, käytettävissä olevaa erillistä asuntoa ei olisi.
No oletko puhunut sen miehen kanssa asiasta kunnolla? Kysynyt pelottaako, etkä vaan painostanut?
Mä olen parikymppisenä asunut päälle vuoden verran miehen kanssa ja siitä sai semmoset traumat, etten ikinä ehkä haku asua yhdessä kenenkään kanssa. Äitini on kymmenen vuotta seurustellut miehensä kanssa eikä ole kiire yhteis en kotiin, nauttivat kumpikin.
Ja tarvitsen omaakin tilaa ja aikaa, yhteisestä kämpästä ei voi toista pistää pihalle jos haluaa olla rauhassa. Ja ne riitatilanteet on absoluuttisen tuskaisia, jos ei saa rauhoittua itsekseen yhtään vaan toinen jankkaa nokan edessä kokonaan.
Entä sit jos mies vaikka haluaisikin välillä vetäytyä sinne yksinään? Miksi se ois paha? Onko hänellä huonoja kokemuksia?
Itse pitäisin kakkoskämpän jos vaan mahdollista.
Eiköhän tuo ole hyvin henkilökohtainen kysymys. Minulle on. Minä rinnastan avoliiton avioliittoon enkä siksi olisi sitoutunut ihmiseen, jolla on takanaan enemmän kuin yksi av/i/oliitto. Seurustelusuhteita sen sijaan on itsellänikin useita. Minä ymmärrän, että seurustelun tavoite on osoittaa, onko kumppani sellainen ihminen, johon haluaa sitoutua loppuelämäkseen eli jonka kanssa haluaa avo- tai avioliittoon.
Muilla on eri näkemys ja ilmeisesti monille avoliitto on nykyisin yhdessäasumiskokeilu. Itse en sellaiseen olisi ryhtynyt vaan kun muutimme puolisoni kanssa yhteen, se tehtiin sillä mielellä, että kyseessä on loppuelämän suhde.