Mies sulkeutuu kun otan lapsenteon esille
Mikä neuvoksi? Olemme yli 30 pariskunta ja yhdessä useita vuosia. Olen parin vuoden aikana yrittänyt ottaa esiin lastenhankinna, mutta puoliso keksii aina jonkun syyn vielä odottaa. Nyt olen tullut kärsivällisyyteni päähän, lääkärinkin minulle totesi että jos aion tehdä lapsia nyt on sen aika. Puoliso ei usko että on kiire (vaikka ikää on molemmilla) ja silmin nähden ahdistuu aina kun otan aiheen esille. Olen yrittänyt antaa omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita, mutta uskon että hän yrittää vielä pitää kynsin ja hampain kiinni elämästä ilman lapsia. Hän keksii jatkuvasti jotain mitä "on pakko saada tehtyä" ennen lapsia vaikka käytännössä kaikki on aivan täysin valmista. En halua ahdistaa häntä, mutta en enää halua odottaa. Hänen mielestä esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden odotus ei ole mitään, ja minä tiedän että biologisesti se on paljonkin! Tiedän, että uhkavaatimuksen antaminen ei toimi enkä sellaista halua. Taistelen tämän asian kanssa joka kuukausi ovulaationaikaan, jolloin en voi olla ajattelematta asiaa kokoajan... Ja toinen välttelee asiaa kuin ruttoa. Syy hänellä on mielestäni (ei ole itse saanut kerrottua kunnolla syytä) että hän haluaa vielä olla ilman lapsia vuoden tai pari. Haluaa nauttia elämästä ja tehdä omia juttuja. Ei usko että vielä on kiire ja luulee että liioittelen.
Tunnen kuinka kello käy ja tuntuu todella pahalta.
Mielellään järkeviä neuvoja kiitos, ihan on tarpeeksi huono fiilis muutenkin.
Kommentit (930)
Istuisin miehen kanssa alas ja asia käsiteltäisi kuntoon.
On epäreilua toista kohtaan lykätä jatkuvasti noin suurta asiaa, varsinkin, kun nainen on se, jolla kello tutkitusti tikittää.
Jos miehestä ei ole lapsen tekoon keskustelun jälkeen, seuraavaksi kannattaa pitää palaveri siitä, jatkatteko elämää yhdessä vai erikseen eteen päin.
Itseäni ainakin harmittaisi suuresti, jos verukkeita keksivät mies veisi mukanaan mahdollisuuden lapsiin.
At84 kirjoitti:
Miksi pitäisi ns. löysässä hirressä eikä sanoisi suoraan jos ei halua? Tietää kuitenkin että olen aina halunnut ja se ei muutu. Mikä järki olisi sanoa että on huomannut haluavansa?
Pelkää, että sinä lähdet suhteesta. Kun tarpeeksi pitkään keksii tekosyitä, niin sulla tulee ikä vastaan.
Kannattiko olla vuosikausia k u l l i k a r u s e l l i s s a ??
"Istuisin miehen kanssa alas ja asia käsiteltäisi kuntoon."
Ha ha ha ha ha ha naiset on pimeitä LOL
Miehesi on vetänyt jo aikaa sitten piuhat poikki
Mutta mihin kaikki hyvät miehet ovat menneet?
Päivitystä:
Paljastui, että miehellä ollut salasuhde 3v ja salasuhteesta syntynyt lapsi
AT84 kirjoitti:
Päivitystä:
Paljastui, että miehellä ollut salasuhde 3v ja salasuhteesta syntynyt lapsi
MITÄÄÄH? Siis tämä on oikeasti ap nyt? No eiköhän se auta sinua tekemään omat ratkaisusi.
Ei tuo ole ap, hänen tunnari oli At84, ei AT84.
Mä arvasin et jotain tällästä vois olla!! Miehet on sikoja
Oli sen verran raflaavia noi edelliset pari kommenttia, että on nyt pakko testata voiko kuka tahansa kirjoittaa tällä At84 nimimerkillä... Jos voi, niin sitten en hirveästi luottaisi aiempaan muutamaan kommenttiin.
En ole lukenut koko ketjua, mutta neuvoni on, että mies pellolle. Ei häntä kiinnosta perheen perustaminen. Lusikat jakoon ja uuden miehen etsintään, mars. Turha katsella saamatonta vätystä.
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään voi käsittää, en sitten millään miksi naiset ovat aina hinkumassa niitä lapsia?
Miksi?
Ja sitten itketään ja valitetaan yksinhuoltajina, kun se lapsi on kuitenkin tehty, vaikka mies ole ollut yhtään halukas lapsiaa saamaan.
Ai et voi käsittää miksi? Etpä paljoa tiedä ihmisen biologiasta ja psykologiasta, saati sosiologiasta. Pähkinänkuoressa: Ihan on luonnollinen vietti, lisääntymisvietti =)
Viisas mies ettei halua kakaroita riesakseen.
Tällä nyt voi kirjoittaa kuka vaan.
Voisitteko ottaa lapsen paikalle esim koiranpennun tai kissan?
Tajusin itse vasta vanhemmalla iällä että haluan isäksi. Nuoruus jatkui yliajalle ja en voinut kuvitellakaan että asia olisi ajankohtainen. Sitten kun tiesin haluavani, mutta se ei enää välttämättä onnistuisikaan, tuntui kuin musta kuilu olisi auennut eteeni. Olo oli kurja ja ahdistunut, lievästi sanottuna.
Ensisijaisesti mies on nyt saatava tajuamaan että nyt on sen aika. Tåssä ei ole pelkäståån hänen tulevaisuudestaan kyse.
Jos mies ei uskalla puhua tällaisesta asiasta, niin on erittäin vaikea kuvitella, että lapsen tulon myötä se ainakaan paremnaksi muuttuisi.
Näitä miehiä on nähty maailman sivu ja tullaan näkemään jatkossakin.