Lue keskustelun säännöt.
Mies sulkeutuu kun otan lapsenteon esille
Mikä neuvoksi? Olemme yli 30 pariskunta ja yhdessä useita vuosia. Olen parin vuoden aikana yrittänyt ottaa esiin lastenhankinna, mutta puoliso keksii aina jonkun syyn vielä odottaa. Nyt olen tullut kärsivällisyyteni päähän, lääkärinkin minulle totesi että jos aion tehdä lapsia nyt on sen aika. Puoliso ei usko että on kiire (vaikka ikää on molemmilla) ja silmin nähden ahdistuu aina kun otan aiheen esille. Olen yrittänyt antaa omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita, mutta uskon että hän yrittää vielä pitää kynsin ja hampain kiinni elämästä ilman lapsia. Hän keksii jatkuvasti jotain mitä "on pakko saada tehtyä" ennen lapsia vaikka käytännössä kaikki on aivan täysin valmista. En halua ahdistaa häntä, mutta en enää halua odottaa. Hänen mielestä esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden odotus ei ole mitään, ja minä tiedän että biologisesti se on paljonkin! Tiedän, että uhkavaatimuksen antaminen ei toimi enkä sellaista halua. Taistelen tämän asian kanssa joka kuukausi ovulaationaikaan, jolloin en voi olla ajattelematta asiaa kokoajan... Ja toinen välttelee asiaa kuin ruttoa. Syy hänellä on mielestäni (ei ole itse saanut kerrottua kunnolla syytä) että hän haluaa vielä olla ilman lapsia vuoden tai pari. Haluaa nauttia elämästä ja tehdä omia juttuja. Ei usko että vielä on kiire ja luulee että liioittelen.
Tunnen kuinka kello käy ja tuntuu todella pahalta.
Mielellään järkeviä neuvoja kiitos, ihan on tarpeeksi huono fiilis muutenkin.
Kommentit (930)
Kiitos viesteistä. Hyvin selkeä linja tuntuu olevan ja tiedän nyt mitä pitää tehdä. Kerron hänelle mitä haluan, ahdisti häntä keskustelu tai ei. Minunkin on valintani tehtävä, katsotaan mihin keskustelu johtaa. En kuitenkaan aio elää elämääni vastoin omia unelmiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
At84 kirjoitti:
Kiitos noista muutamista asiallisista vastauksista. Kyllä 84 on ikävuoteni ja TIEDÄN että aikaa ei ole hukattavaksi - tätä olen yrittänyt painottaa puolisollenikin.
Olemme olleet vuosia yhdessä ja kaikki elämässämme on tähdännyt siihen viime vuosina että urat on kunnossa jotta lapsia voidaan alkaa hankkia. Siksi ihmettelen suuresti JOS kaikkien näiden vuosien jälkeen yhtäkkiä hän ei haluakaan lapsia.
Tuntuu että alan olemaan epätoivoinen asian suhteen. Olen aina halunnut lapsia ja hän tietää sen. Olen laittanut uran omasta valinnastani lastenhankinnan edelle ja pari viime vuotta käyttänyt puolison herättelemiseen ajatukselle. Tähänkö nyt on tultu että on urat ja koti kunnossa ja sitten hän ei haluakaan? Ja minkälainen ihminen tekisi edes noin että elättelee toiveita toiselle ja sitten sulkeutuu odottaen että asia menee ohi??
Ymmärrän aika paljon noita fiiliksiä. Niemenomaan millainen ihminen, sitä itsekin mietin omalla kohdallani ennen edellisen parisuhteen kariutumista. Sanoisin itsekäs. Miehet voivat olla todella itsekkäitä jotta saavat ylläpidettyä status quon, jos se on heille hyvä asetelma. He miettivät asioita pelkästään omasta näkökulmastaan puhtaan itsekkäästi. Hän ei todellakaan asetus ns. sinun kenkiisi. Sinun on pakko toimia samoin miesten kanssa, että mietit omasta kulmastasi helvetin itsekkäästi. Muuten olet miehen kynnysmatto. Tämän olen miehistä ja parisuhteista oppinut :D
At84 kirjoitti:
Kiitos viesteistä. Hyvin selkeä linja tuntuu olevan ja tiedän nyt mitä pitää tehdä. Kerron hänelle mitä haluan, ahdisti häntä keskustelu tai ei. Minunkin on valintani tehtävä, katsotaan mihin keskustelu johtaa. En kuitenkaan aio elää elämääni vastoin omia unelmiani.
Hienoa AP. Juuri näin toimit, se on ainoa oikea tapa toimia nyt.
Ap on ihmetellyt miksi mies väittäisi haluavansa lapsia sitten joskus
- ehkä mies ei ole koskaan halunnut lapsia mutta tietää että on vaikea löytää sopivaa viela naista niin näin voi olla parisuhteessa eikä tarvi kuitenkaan hommata lapsia kun viivyttelee riittävästi
- ehkä mies on luonteeltaan arka ja harkitseva eikä tahdo uskaltaa tehdä niin isoa päätöstä kuin lapsen hommaaminen. Jos näin niin kerro miehelle että lopetat ehkäisyn nyt. Jos panee ilman kortsua niin seurauksena voi olla raskaus. Tällöin miehen pitää tehdä konkreettinen päätös (hommata ja käyttää kortsua) jos haluaa pitää asiat ennallaan. Sen sijaan lapsen yritystä varten ei tarvi tehdä muuta kuin jatkaa seksielämää.
At84 kirjoitti:
Kiitos noista muutamista asiallisista vastauksista. Kyllä 84 on ikävuoteni ja TIEDÄN että aikaa ei ole hukattavaksi - tätä olen yrittänyt painottaa puolisollenikin.
Olemme olleet vuosia yhdessä ja kaikki elämässämme on tähdännyt siihen viime vuosina että urat on kunnossa jotta lapsia voidaan alkaa hankkia. Siksi ihmettelen suuresti JOS kaikkien näiden vuosien jälkeen yhtäkkiä hän ei haluakaan lapsia.
Tuntuu että alan olemaan epätoivoinen asian suhteen. Olen aina halunnut lapsia ja hän tietää sen. Olen laittanut uran omasta valinnastani lastenhankinnan edelle ja pari viime vuotta käyttänyt puolison herättelemiseen ajatukselle. Tähänkö nyt on tultu että on urat ja koti kunnossa ja sitten hän ei haluakaan? Ja minkälainen ihminen tekisi edes noin että elättelee toiveita toiselle ja sitten sulkeutuu odottaen että asia menee ohi??
On mahdollista, että hän on aina ajatellut, että perhehän on kaikilla sitten joskus eikä ole ajatellut sitä samalla lailla selkeän konkreettisena tavoitteena ja haaveena kuin sinä. Tai on ajatellut, että lapsia tehdään sitten, kun se tunne myöhemmin voimistuu ja on olettanut, että se kyllä vanhemmiten kaikilla voimistuu (”nyt on hyvä ja oikea hetki”). Ehkä se on ollut tavallaan osa sitä ajatusta, että lapset kuuluvat parisuhteeseen sen edetessä ja siksi hän on ollut mukana puhumassa aiheesta. Ja nyt asian ollessa sinulle erittäin ajankohtainen, hän on herännyt huomaamaan, ettei ole valmis tai ehkä ollenkaan halukas luopumaan siitä kivasta aikuisten elämästä, joka on ehtinyt rakentua.
On myös mahdollista, että hän on lapsia todella halunnut, mutta muuttanut mielensä. Nähnyt todellisia esimerkkejä lähipiirissä lapsiarjesta, nauttii niin paljon nykyisestä elämästä, pelkää parisuhteen dynamiikan muuttumista lapsen myötä... Onhan siinä huolenaiheita ja ihan aiheellisia ovat. Eivät kaikki halua siihen ryhtyä ja mielensä saa muuttaa. On kuitenkin väärin pimittää nämä ajatukset kumppanilta ja tuhlata hänen aikaansa toivoen, että asia jotenkin unohtuisi.
Jos eroatte, hän saattaa havahtua ja haluta hätäratkaisuna tehdä kanssasi lapsen. Tai voi olla että hän havahtuu ja tekee heti seuraavan naisen kanssa lapsen. Kurja tilanne sinulle, mutta teillä molemmilla on oikeus toiveisiinne. Pitäisi vain ensin saada tietää rehellisesti hänenkin toiveensa, jotta jatkosta voisi sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://yle.fi/uutiset/3-11009032
Heli Vaarasen kolumni: Jos haluat lapsen, älä tuhlaa aikaasi toisen vetkutteluun
Exäni oli tuollainen jahkailija kuin ap sinun mies on. "Ei vielä, ei vieläkään, puolen vuoden päästä, sitku ja mutku" Lopulta tajusin, ettei hän ole valmis ikinä. Hän oli aivan tyytyväinen meidän elämään sellaisenaan, eikä olisi halunnut muuttaa mitään. Mutta se on epäreilua sille kuka ymmärtää, että aika kuluu loppuun ja hedelmällisyys lakkaa ja pahimmassa tapauksessa joutuu luopumaan lapsihaaveista kokonaan. Jätin hänet ja vaihdoin parempaan. Ex jatkaa ikuista nuoruuttaan yksin. Painostaminen on väärin, mutta sekin on väärin, että pitää toista löysässä hirressä vain omaa mukavuuttaan.
Ap, olet jo melko iäkäs, nyt on viimeinen hetki alkaa lisääntyä jos se on toiveissa. Laita mies valitsemaan, herätä hänet tajuamaan. Hän ei ehkä ymmärrä sinun hedelmällisyyden hiipumista. Näytä hänelle tämä artikkeli:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/26/moni-heraa-lapsitoiveeseen-lii…
Joo, olen sitä mieltä että mies ei välttämättä halua ollenkaan lapsia. Yleensä tuo hiljaisuus kertoo sen, että aihe on epämieluinen ja se saa miehen sulkeutuun. Ei osaa tai rohkene oikeasti sanoa mitä mieltä on.
Mulla mies tekee kans noin et menee hiljaiseksi jos esim. Joku kysyy et koska me mennään naimisiin.
Pirullisinta täs on se et ku saatiin lapsi ja mies halus sukunimensä lapselle niin sano mulle et voidaan mennä kesällä naimisiin. Myöhemmin peru puheensa;eihän meidän naimisiin tarvi mennä. Noh lapsi sai sen sukunimen ja mua vituttaa niin et voisin haljeta.
Eli älä ota enempää vaikka tulisit kin raskaaksi suht helposti joka vuosi lisää riskisynnytystä yms. Ja jos mies ei haluakkaan lapsia niin sitten onkin enemmän mietittävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, teidän pitää keskustella. Toivottavasti asiat ratkeaa!
Miehesi ajattelee ympäristön ja ilmaston parasta eikä halunne lapsia ilmastokriisin johdosta. Ei vain ole uskaltanut sinulle kertoa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On helppo ajatella haluavansa jotain Sitten Joskus, kun se ei ole vielä ajankohtaista eikä asian eteen tarvitse uhrata mitään. Lastentekeminen "kuuluu" vieläkin ns tavalliseen elämänkaareen, ja moni vain ajattelee että tottakai niitä kuuluu tehdä Sitten Joskus. Mutta oikeasti voi ollakin ettei niitä lapsia halutakaan silloin kun asia alkaa konkretisoitumaan, ja siitä lapsivapaasta elämästä pitäisi oikeasti luopua.
Eli kulttuurisen ohjelmoinnin ja kumppanin painostuksen takia ihminen luulee haluavansa lapsia joku päivä, kun ei ihan ole sisäistänyt, että on myös oikeasti mahdollista elää elämänsä lapsettomana jos haluaa. Oikeaa, sisäistä aitoa halua lisääntymiselle ei kuitenkaan ole, ja siksi sitä lykätään aina myöhemmäksi kun henkilökohtaisesti ei nähdä mitään positiivista odottamassa, jonka takia olisi nykyisestä elämästä valmis luopumaan. Tavallaan siis valehdellaan myös itselleen, että Sitten Joskus, Sitten Joskus minä kyllä teen lapsia (koska niin normaalin aikuisen kuuluu tehdä ja tottakai olen normaali ihminen joka tekee niin).
Allekirjoitan kaiken tässä sanotun ihan täysin! Omassa suhteessani mies oli se välillä "vauvakuumeileva", minä se "kyllä joskus, mutta ei nyt". Vuosien mittaan nämä keskustelut olivat taholtani myös yhä enenevässä määrin vetäytymistä tai syy aloittaa riita, kun ne saivat ahdistumaan. Mitä lähemmäs vauva-ajatus konkreettisesti tuli, sitä mahdottomammalta se alkoi vaikuttaa ja minun oli pakko myöntää itselleni, että 1) en ihan oikeasti halua lapsia nyt enkä koskaan ja 2) olin vain yrittänyt vakuuttaa itseäni vuosia, että voin haluttomuudestani huolimatta joku päivä muuttua ja toteuttaa vauvahaaveen miehen mieliksi.
Mielestäni miehesi on joko niin kuin minä tai sitten hänelle on yksinkertaisesti tullut liian suuri pelko siitä, miten paljon vauva muuttaa elämää ja pystyykö hän olemaan hyvä isä jne. Ei auta kuin jämäkästi käydä asia läpi. Meilläkin oli lopulta kohdattava totuus. Me päädyimme siihen, että meille parisuhde on lopulta molemmille ykkösprioriteetti ja jatkoimme yhdessä lapsettomana.
At84 kirjoitti:
Miksi pitäisi ns. löysässä hirressä eikä sanoisi suoraan jos ei halua? Tietää kuitenkin että olen aina halunnut ja se ei muutu. Mikä järki olisi sanoa että on huomannut haluavansa?
Se järki, että pelkää menettävänsä sinut, jos sanoo, ettei halua. Aina voi vetkutella vuoden tai puoli vuotta ja toivoa, ettet enää pystykään saamaan lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
At84 kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, etteikö hän halua. Asiaa kysyessäni sanoi että on huomannut haluavansa, mutta tuntuu että on niin paljon kaikkea muuta "sitä ennen" tehtävänä. Vaikka ihan oikeasti ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä sitä ennen tai mitä ei voisi tehdä yrittämisen aikana tai raskausaikana. Eli ei hirveän järkevä syy. Jos kyselen lisää, pyydän tarkentamaan hän ahdistuu. Kokee että työssä on hirveä kiire ja stressiä, josta osa on ihan itseaiheutettua kun ottaa kokoajan lisää tekemistä ja projekteja vastaan.
Ai "sanoi että on huomannut haluavansa"? Tekosyyt loputtomalle lykkäämiselle siis toimivat...
Ap, mies ei halua lapsia sinun kanssasi. Tiedän, että tätä on ikävä kuulla, mutta maailma on täynnä tarinoita, joissa mies, joka ei muka halunnutkaan lapsia, päätyy eron jälkeen uuden naisen kanssa yhteen ja pian tämä uusi nainen onkin raskaana. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, ettei mies halua lapsia ollenkaan.
Ja miksi mies ei sano tätä suoraan, vaan vedättää sinua? Koska hänellä on todennäköisesti oikein mukava elämä tällä hetkellä. Hänellä on säännöllinen seksielämä kanssasi, mukava koti, kotipalvelu (eli siivous ja ruoka), ainakin osittain yhteiset raha-asiat kanssasi... Hän ei jaksa käydä läpi sitä vaivaa, joka erosta seuraisi. Ja ero olisi väistämätön, jos hän olisi rehellinen ja sanoisi suoraan, ettei halua lapsia (sinun kanssasi).
Muistakaa naiset, että miehet ovat ennen kaikkea lojaaleja itselleen, eivät muille. Pitää oppia lukemaan rivien välistä ja tunnistamaan tietyt merkit. Sanat eivät aina vastaa tekoja ja toisinpäin. Ei saa olla ruusunpunaiset lasit silmillä, niin kuin joku jo sanoikin. Naisilla on aina tapana selitellä asiat parhain päin, kun kyseessä ovat miehet ja suhdeasiat. Se vahingoittaa lopulta vain naista itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
At84 kirjoitti:
Kiitos noista muutamista asiallisista vastauksista. Kyllä 84 on ikävuoteni ja TIEDÄN että aikaa ei ole hukattavaksi - tätä olen yrittänyt painottaa puolisollenikin.
Olemme olleet vuosia yhdessä ja kaikki elämässämme on tähdännyt siihen viime vuosina että urat on kunnossa jotta lapsia voidaan alkaa hankkia. Siksi ihmettelen suuresti JOS kaikkien näiden vuosien jälkeen yhtäkkiä hän ei haluakaan lapsia.
Tuntuu että alan olemaan epätoivoinen asian suhteen. Olen aina halunnut lapsia ja hän tietää sen. Olen laittanut uran omasta valinnastani lastenhankinnan edelle ja pari viime vuotta käyttänyt puolison herättelemiseen ajatukselle. Tähänkö nyt on tultu että on urat ja koti kunnossa ja sitten hän ei haluakaan? Ja minkälainen ihminen tekisi edes noin että elättelee toiveita toiselle ja sitten sulkeutuu odottaen että asia menee ohi??
Miten niin yhtäkkiä ei halua? Ei ole halunnut milloinkaan muulloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mies ei halua lapsia sinun kanssasi. Tiedän, että tätä on ikävä kuulla, mutta maailma on täynnä tarinoita, joissa mies, joka ei muka halunnutkaan lapsia, päätyy eron jälkeen uuden naisen kanssa yhteen ja pian tämä uusi nainen onkin raskaana. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, ettei mies halua lapsia ollenkaan.
Ja miksi mies ei sano tätä suoraan, vaan vedättää sinua? Koska hänellä on todennäköisesti oikein mukava elämä tällä hetkellä. Hänellä on säännöllinen seksielämä kanssasi, mukava koti, kotipalvelu (eli siivous ja ruoka), ainakin osittain yhteiset raha-asiat kanssasi... Hän ei jaksa käydä läpi sitä vaivaa, joka erosta seuraisi. Ja ero olisi väistämätön, jos hän olisi rehellinen ja sanoisi suoraan, ettei halua lapsia (sinun kanssasi).
Muistakaa naiset, että miehet ovat ennen kaikkea lojaaleja itselleen, eivät muille. Pitää oppia lukemaan rivien välistä ja tunnistamaan tietyt merkit. Sanat eivät aina vastaa tekoja ja toisinpäin. Ei saa olla ruusunpunaiset lasit silmillä, niin kuin joku jo sanoikin. Naisilla on aina tapana selitellä asiat parhain päin, kun kyseessä ovat miehet ja suhdeasiat. Se vahingoittaa lopulta vain naista itseään.
Naisen logiikkaa taas... Tajuatko että mies ei pysty välttämään lasten tekemistä jos yleensä suhteen haluaa?
Vierailija kirjoitti:
At84 kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, etteikö hän halua. Asiaa kysyessäni sanoi että on huomannut haluavansa, mutta tuntuu että on niin paljon kaikkea muuta "sitä ennen" tehtävänä. Vaikka ihan oikeasti ei ole mitään mitä olisi pakko tehdä sitä ennen tai mitä ei voisi tehdä yrittämisen aikana tai raskausaikana. Eli ei hirveän järkevä syy. Jos kyselen lisää, pyydän tarkentamaan hän ahdistuu. Kokee että työssä on hirveä kiire ja stressiä, josta osa on ihan itseaiheutettua kun ottaa kokoajan lisää tekemistä ja projekteja vastaan.
Ai "sanoi että on huomannut haluavansa"? Tekosyyt loputtomalle lykkäämiselle siis toimivat...
Naisia on huvittavan helppo vedättää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mies ei halua lapsia sinun kanssasi. Tiedän, että tätä on ikävä kuulla, mutta maailma on täynnä tarinoita, joissa mies, joka ei muka halunnutkaan lapsia, päätyy eron jälkeen uuden naisen kanssa yhteen ja pian tämä uusi nainen onkin raskaana. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, ettei mies halua lapsia ollenkaan.
Ja miksi mies ei sano tätä suoraan, vaan vedättää sinua? Koska hänellä on todennäköisesti oikein mukava elämä tällä hetkellä. Hänellä on säännöllinen seksielämä kanssasi, mukava koti, kotipalvelu (eli siivous ja ruoka), ainakin osittain yhteiset raha-asiat kanssasi... Hän ei jaksa käydä läpi sitä vaivaa, joka erosta seuraisi. Ja ero olisi väistämätön, jos hän olisi rehellinen ja sanoisi suoraan, ettei halua lapsia (sinun kanssasi).
Muistakaa naiset, että miehet ovat ennen kaikkea lojaaleja itselleen, eivät muille. Pitää oppia lukemaan rivien välistä ja tunnistamaan tietyt merkit. Sanat eivät aina vastaa tekoja ja toisinpäin. Ei saa olla ruusunpunaiset lasit silmillä, niin kuin joku jo sanoikin. Naisilla on aina tapana selitellä asiat parhain päin, kun kyseessä ovat miehet ja suhdeasiat. Se vahingoittaa lopulta vain naista itseään.
Naisen logiikkaa taas... Tajuatko että mies ei pysty välttämään lasten tekemistä jos yleensä suhteen haluaa?
Hohhoijaa, panoksesi keskustelulle on pyöreä nolla, mies. Suurimmalle osalle miehistä lapset on ihan ok, jos "se oikea" nainen niitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mies ei halua lapsia sinun kanssasi. Tiedän, että tätä on ikävä kuulla, mutta maailma on täynnä tarinoita, joissa mies, joka ei muka halunnutkaan lapsia, päätyy eron jälkeen uuden naisen kanssa yhteen ja pian tämä uusi nainen onkin raskaana. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, ettei mies halua lapsia ollenkaan.
Ja miksi mies ei sano tätä suoraan, vaan vedättää sinua? Koska hänellä on todennäköisesti oikein mukava elämä tällä hetkellä. Hänellä on säännöllinen seksielämä kanssasi, mukava koti, kotipalvelu (eli siivous ja ruoka), ainakin osittain yhteiset raha-asiat kanssasi... Hän ei jaksa käydä läpi sitä vaivaa, joka erosta seuraisi. Ja ero olisi väistämätön, jos hän olisi rehellinen ja sanoisi suoraan, ettei halua lapsia (sinun kanssasi).
Muistakaa naiset, että miehet ovat ennen kaikkea lojaaleja itselleen, eivät muille. Pitää oppia lukemaan rivien välistä ja tunnistamaan tietyt merkit. Sanat eivät aina vastaa tekoja ja toisinpäin. Ei saa olla ruusunpunaiset lasit silmillä, niin kuin joku jo sanoikin. Naisilla on aina tapana selitellä asiat parhain päin, kun kyseessä ovat miehet ja suhdeasiat. Se vahingoittaa lopulta vain naista itseään.
Naisen logiikkaa taas... Tajuatko että mies ei pysty välttämään lasten tekemistä jos yleensä suhteen haluaa?
Hohhoijaa, panoksesi keskustelulle on pyöreä nolla, mies. Suurimmalle osalle miehistä lapset on ihan ok, jos "se oikea" nainen niitä haluaa.
Ai kun mies sanoi niin? 😆😆😆
Mene kohti unelmiasi. Alkaa olla jo kiire lapsentekoon. Miehet voivat tulla isäksi myöhemminkin , naisilla aika on rajoitetumpi. Miehesi voi yhtäkkiä vanhempana halutakin lapsen ja vaihtaa sinut nuorempaan koska et voi enää saada lapsia. Äkkiä aihe keskusteluun ja toimenpiteisiin.
Kumpi on tärkeämpi, mies vai lapsen saanti?