Lue keskustelun säännöt.
Mies sulkeutuu kun otan lapsenteon esille
Mikä neuvoksi? Olemme yli 30 pariskunta ja yhdessä useita vuosia. Olen parin vuoden aikana yrittänyt ottaa esiin lastenhankinna, mutta puoliso keksii aina jonkun syyn vielä odottaa. Nyt olen tullut kärsivällisyyteni päähän, lääkärinkin minulle totesi että jos aion tehdä lapsia nyt on sen aika. Puoliso ei usko että on kiire (vaikka ikää on molemmilla) ja silmin nähden ahdistuu aina kun otan aiheen esille. Olen yrittänyt antaa omaa aikaa ja tilaa miettiä asioita, mutta uskon että hän yrittää vielä pitää kynsin ja hampain kiinni elämästä ilman lapsia. Hän keksii jatkuvasti jotain mitä "on pakko saada tehtyä" ennen lapsia vaikka käytännössä kaikki on aivan täysin valmista. En halua ahdistaa häntä, mutta en enää halua odottaa. Hänen mielestä esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden odotus ei ole mitään, ja minä tiedän että biologisesti se on paljonkin! Tiedän, että uhkavaatimuksen antaminen ei toimi enkä sellaista halua. Taistelen tämän asian kanssa joka kuukausi ovulaationaikaan, jolloin en voi olla ajattelematta asiaa kokoajan... Ja toinen välttelee asiaa kuin ruttoa. Syy hänellä on mielestäni (ei ole itse saanut kerrottua kunnolla syytä) että hän haluaa vielä olla ilman lapsia vuoden tai pari. Haluaa nauttia elämästä ja tehdä omia juttuja. Ei usko että vielä on kiire ja luulee että liioittelen.
Tunnen kuinka kello käy ja tuntuu todella pahalta.
Mielellään järkeviä neuvoja kiitos, ihan on tarpeeksi huono fiilis muutenkin.
Kommentit (930)
Miksi edes harkitse lasta tuollaisen kanssa. Ehkä lopulta pienestä pakosta suostuu, mutta sitten itket täällä, kun joudut yksin hoitamaan lasta eikä miestä kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot just tyypillinen nainen joka vinkuu itelleen vauvaa. Ei se lapsi ole mikään lelu, sen ku hankkii tulee paljon stressiä yms ja oma elämä loppuu siihen.
Ymmärrän miestäsi. Ahdistus voi olla kova,kun semmone rääpäle tulee lopullisesti taloon asumaan. Sit suhde ei kuitenkaan ole hyvällä pohjalla ja tulee ero, sit on tämmöne klassinen eroperhe.
Kun luen näitä kommentteja täällä niin kyllä helpolta kuulostaa "Lemppaat miehen ja teet vauvan yksin tai uuden miehen kanssa". Kunpa se olisikin noin yksinkertaista. Lapsen yrittäminen yksin ei ole mikään pikkujuttu henkisesti eikä taloudellisesti, eikä 36-vuotiaana tosiaankaan voi laskea senkään varaan, että ehtisi vielä löytää uuden kumppanin jonka kanssa onnistuu lisääntymään. Itse kipuilen nyt sen kanssa, että jatkaako lapsettomana muuten hyvässä parisuhteessa silläkin uhalla että tulen katkeraksi toiselle, vai eroanko ja jään todennäköisesti lapsettomaksi sinkuksi. Toki uusi parisuhde voi joskus taas löytyä mutta sitten olen luultavasti sen ikäinen että lapsista on turha edes haaveilla.
Mikä ehkäisy? Jos sinun vastuulla niin jätä ehköisy pois mutta kerro miehelle että sinä haluat lapsen etkä siis enää ehköise. Jos mies alkaa käyttää ehköisyä kertoo se sinulle ettei hän halua lapsia. Tämän vuoden voisin katsoa miten mies reagoi ja sitten vakava keskustelu teidän suhteen jatkosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette pysty itse rakentamaan lastanne, antakaa luonnon hoitaa hommeli. Teidän tartee vain naida,sitten oottelet 9 kk ja lopulta synnytät valmiin tuotteen.
Lapsia ei "tehdä", niitä saadaan, jos luoja suo. Toivottavasti sinä et saa yhtäkään, kun näköjään kyse on vain SINUN haluamisestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
At84 kirjoitti:
Miksi pitäisi ns. löysässä hirressä eikä sanoisi suoraan jos ei halua? Tietää kuitenkin että olen aina halunnut ja se ei muutu. Mikä järki olisi sanoa että on huomannut haluavansa?
Ei uskalla sanoa suoraan, koska pelkää että sinä lähdet. Niinkuin lähdetkin.
Ap:n on huomioitava myös se seikka, että vaikka suhde olisi hyvä ja tekisit päätöksen odottaa vielä, niin voi käydäkin niin ettet tule enää raskaaksi jos mies yks kaks haluaisikin omia lapsia. Silloin voi käydä niin, että mies hakeekin sen toisen jonka kanssa lapsen saanti onkin todennäköisempää.
Eli mahdollista on, että jos jäät katkeroidut joka tapauksessa. Riippuu ihan siitä kuinka tärkeä tämä asia sinulle on. Sano miehelle, että ymmärrät jos hän ei halua lapsia, mutta se on rehellisesti sanottava nyt, sinulla ei ole aikaa odottaa, etkä halua odottaa.
Tuntuma on että miehesi ei niitä lapsia halua, ainakaan kanssasi. Näitä on nähty, oli kyse lasten tekemisestä, naimisiin menosta tms.
Lapsia ei haluta ja kun kumppani vaihtuu, niin niitä tehdäänkin heti. Tai kuten ystävälleni kävi, teki kaksi lasta elämänsä rakkauden kanssa, mies halusi lapsia enemmän. Olivat kihloissa ja suunnitelma naimisiin menosta. Ikinä ei ollut miehen mukaan oikea hetki. Vuosikausia olivat yhdessä. Sitten mies ilmoitti ettei tästä tule mitään, eikä mitään mahdollisuuksia pariterapiaan ei mitään.
Oli pitempään asiaa miettinyt, mutta ei toiselle kertonut, ystäväni luuli kaiken olevan hyvin. Mies sinkkuili jonkun aikaa, tapasi naisen ja vuoden sisällä kihlat ja naimisiin ja lisää lapsia. Ystävä hieman katkera kun nyt ei todennäköisesti tule menemään koskaan naimisiin. Hänelle se oli tärkeä juttu.
Mieti ap tarkkaan. Itse tekisin todennäköisesti lapsen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
At84 kirjoitti:
Miksi pitäisi ns. löysässä hirressä eikä sanoisi suoraan jos ei halua? Tietää kuitenkin että olen aina halunnut ja se ei muutu. Mikä järki olisi sanoa että on huomannut haluavansa?
Öö...ihan vaikka se, että mies on itsekäs ihminen? Ikävää mutta totta. Mies ei halua lapsia, mutta haluaa olla suhteessa kanssasi. Siispä helpointa itsekkäälle turvenuijalle on kusettaa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään voi käsittää, en sitten millään miksi naiset ovat aina hinkumassa niitä lapsia?
Miksi?
Ja sitten itketään ja valitetaan yksinhuoltajina, kun se lapsi on kuitenkin tehty, vaikka mies ole ollut yhtään halukas lapsiaa saamaan.
Siksi koska se on ihmiseen koodattu.
Minä en pysty ikinä käsittämään sitä että miehet on niin p......n perään että sen vuoksi ollaan valmiit pilaamaan kaikki mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapasenteko on ihmisen hommaa, lapsenteko ei. Kuinka usein olen nähnyt ihmisen rakentelemassa itselleen lasta?
Toinen ei halua lapsia, mutta ei halua sinusta luopua, joten välttelee aihetta. Saattaa myös käydä niin, että jos eroatte, eksäsi saa pian lapsen jonkun toisen kanssa. Ihmiset ovat outoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsia ei "tehdä", niitä saadaan, jos luoja suo. Toivottavasti sinä et saa yhtäkään, kun näköjään kyse on vain SINUN haluamisestasi.
Kyllä suurin osa pareista tekee lapset tuosta vain.
Ja eli kun nainen haluaa lapsen niin se on väärin ja pitää toivoa hänelle pahaa mutta kun nainen tai naiset ei halua lapsia niin johan on kumma kun eivät täytä tehtäväänsä ja väännä uusia veronmaksajia, eivät ole naisia kun eivät synnytä ...........tana!
Jos haluat oikeasti lapsen suosittelen hankkimaan lapsen yksin hedelmöitysklinikalla. Tuon ikäisenä kaikki muu on riskiä; löytääkö edes miehen ja haluaako tehdä nopealla aikataululla sen kanssa lapsen, ja pahimmassa tapauksessa lopulta päätyä kuitenkin yksinhuoltajaksi jos mies onkin huono.
Vierailija kirjoitti:
Järjetöntä ajatella lasten tekoa, jos toinen osapuoli ei todellakaan halua.
Jep, silloin on jommankumman aika nostaa kytkintä.
36-vuotiaalla naisella ei ole kyllä yhtään aikaa odotella josko mies yhtäkkiä haluaisikin lasta. On ihan mahdollista että tulisit kertalaakista raskaaksi, mutta yhtä lailla mahdollista että edessä on kuukausien/vuosien yritys. Miten olet edes uskaltanut jättää asian näin viime tippaan? Tuntuu kuitenkin, että lapset ovat selvästi kuuluneet tulevaisuuden unelmiisi. Nyt alat toimia, otat härkää sarvista, sanot miehelle että aikaa ei enää ole ja oikeasti joku mietintäaika miehelle (esim pari kk) Sitten alat miettiä muita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat oikeasti lapsen suosittelen hankkimaan lapsen yksin hedelmöitysklinikalla. Tuon ikäisenä kaikki muu on riskiä; löytääkö edes miehen ja haluaako tehdä nopealla aikataululla sen kanssa lapsen, ja pahimmassa tapauksessa lopulta päätyä kuitenkin yksinhuoltajaksi jos mies onkin huono.
Olen tehnyt näin, samoin yksi tuttuni.
Elämäni paras päätös ylivoimaisesti. Lapsi on tärkein asia elämässäni ja kaikki on mennyt hyvin. Nykyään olen naimisissakin ja sillä on isäpuoli. Tuttuni on yhä sinkkuäiti ja pärjää hyvin myös. Molempien lapsista on kasvanut tasapainoisia ja fiksuja ja heillä on notmaalisti kavereita yms.
Miten asia etenee, ap? Itse suosittelen sinulle lapsen hankkimista yksin tässä tilanteessa. Voit tietysti ensin sanoa miehelle, että aiot tehdä niin, ja katsoa, miten mies reagoi: muuttuuko hänen mielensä. Mutta älä jää oikeasti odottamaan vaan tee myös konkreettisia asioita tämän yksin lapsen hankinnan eteen, koska muuten tilanne ei muutu miksikään ja mies ajattelee, ettet ollut tosissasi. Jos miehen mieli on muuttuakseen, hänen pitää nähdä omin silmin konkreettisesti, mitä on menettämässä ja että olet tosissasi.
Minusta kuulostaa siltä, että mies ei tiedä mitä haluaa. Täällä on jo ehditty leimata mies vässykäksi ja huijariksi, mutta syitä epävarmuuteen voi olla vaikka kuinka monia, lähtien mielenterveysongelmista, tulevaisuuteen liittyvistä huolista, huonosta itsetunnosta ja omasta rikkinäisestä perhetaustasta. Oma mieheni "lykkäsi" lapsipäätöstä ja lopulta paljastui että hän pelkäisi että lapsi syntyisi vammautuneena kuten miehen pikkusisko aikoinaan. Kun tämä pelko saatiin käsiteltyä niin mies rentoutui ja olikin valmis isäksi.
No, joka tapauksessa nyt on korkea aika nostaa kissa pöydälle. Kerrot, että et voi enää odottaa. Mies voi tehdä oman valintansa. Jos hän ei halua alkaa yrittää lasta nyt, niin sinä ap joudut puntaroimaan valitsetko parisuhteen vai mahdollisuuden yrittää saada lapsia.