Jää hyvästi ystävä, en jaksa enää perustella elämääni sinulle.

Mulla on samanlainen työkaveri. Enää en kerro hänelle oikeastaan mistään, koska aina on vastakommentit juur tollasia "hyi olkoon, en kyllä huolisi". Olen tulkinnut, että hänen itsetuntonsa on tosi huono, joten kaikki mikä poikkeaa hänen omasta elämästään on jotenkin pakosti leimattava huonoksi.

Lähtökohtaisestihan ap on toki aina väärässä tällä palstalla, mutta siitä huolimatta kehottaisin hankkiutumaan eroon mokomasta riipasta. En itsekään jaksaisi kuunnella tuollaista natinaa ystävältä, jos joka asiasta pitää löytää jotain negatiivista niin se on moro.

Minä en ymmärrä ihmisiä, joiden pitää tuoda AINA oma mielipiteensä esille oli sitten kyse mistä hyvänsä. Jos toinen kertoo viettäneensä viikonlopun Nizzassa, niin mikä pakko siihen on kommentoida, että mistä itse tykkää. Eikö voi edes teeskennellä kohteliasta ja sanoa, että sehän kiva ja jopa kyysä jotain matkasta. Kyllähän se valitettavasti kateudelta vaikuttaa, jos ei viitsi ollaan yhtään kiinnostunut toisen tekemisistä ja typeryydeltä, jos toisen tekemiset pitää rytätä aina kertomalla miten itse tykkää asiat tehdä. Se kun ei vaan ole kovin kiinnostavaa kuullan jonkun selittävän, ettei ole (muka) aikaa lukea, kaiken kivan olevan täyttä turhuutta. Mielestäni ystävät eivät käyttäydy toisiaan kohtaan noin.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 10:49"]

Ettet nyt olisi vaan liian herkkänahkainen? Jos toinen kommentoi puhelinasiaan vaikkapa että "ei meidän tyttö kyllä sellaista tarvitse, pärjää ihan hyvin huonommallakin puhelimella", matkailuun "en minä kyllä tykkää yhtään matkustella, mieluummin olen kotona", lukemiseen "ei mulla ole ikinä aikaa lukea kun on niin paljon kaikkea muuta" ja mökkeilyyn "en kyllä yhtään viihdy mökillä kun siellä ei ole sähköjä ja on paljon itikoita", niin eivätkö nuo olen vain hänen mieltymyksiään eikä kritisointia sinun valintojasi kohtaan? Itse varmaan osaat tietenkin keskustelun sävyn tulkita, mutta tuli tämmöinen asia mieleen, että jos joku on eri mieltä niin ei kai se aina tarkoita negatiivisuutta ja arvostelua vaan sitä että toinen vaan tykkää eri jutuista?

[/quote]

22, 23 - aivan. Tuo huono itsetunto voi olla selittävä asia, tosin en oikein tulkitse ystävääni sitäkään kautta. Jollakin toisella voi ollakin se selittävä tekijä.

ap

Huomaa, että monilla ei ole ollut tuttavapiirissä perusnegatiivistä ystävää tai läheistä (mikä on hyvä asia). Ymmärrän täysin mitä ajat takaa, aina se ei myöskään ole pelkästään ne sanat vaan samalla se elekieli, äänensävy jne.

Kerrot jonkun iloisen asian, johon tavallinen ihminen yleensä vastaa jotain positiivista, vaikka asia ei itseään kiinnostaisikaan. Negatiivinen ihminen lyttää jollain ihmeellisellä kommentilla koko asian.

Tsemppiä tarvitset asian pähkäilyyn!

24, tuota mieltä minäkin olen. Ei minua haittaa, että ihmisillä on eri mieltymykset, sehän on elämän rikkautta. Niitä ei vain ole tapana hieroa toisen naamaan, kun tämä kertoo jostain itselleen mieluisasta tai tärkeästä.

ap

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 10:38"]

Ei se oo huonokäytöksinen. Sehän on vain kateellinen.

[/quote]

No onhan tuo nyt huonoa käytöstä, johtui se sitten kateudesta tai mistä vain.

Tuota mä kutsun tylyttämiseksi. Tylyttäjät on ihmisistä ikävimpiä, olen itsekin lempannut pari lähipiiristäni.

Ymmärrän sua, ap. Kun on kuitenkin noin pitkäaikaisesta ystävästä kysymys, niin voisitko vielä yrittää sanoa asiasta suoraan, mutta kuitenkin ystävällisesti? Kertoisit tunteistasi kuten olet tässä ketjussakin kertonut. Jos siitä ei olisi apua, niin jättäisit yhteydenpidon vasta sitten.

Mulla on kans vähän vastaava ystävä, josta olen nyt viime aikoina ruvennut ajattelemaan että hän taitaa olla minulle kateellinen monestakin eri syystä. En nyt tähän erittele enempää näitä syitä ettei kukaan tunnista. Ystävä myös valittaa jatkuvasti muista ihmisistä tai mistä tahansa, ei jaksa kuunnella minun asioitani vaan jauhaa aina omistaan, jopa ns. vähemmän tärkeistä. Lapsensakin on opettanut valittamaan ja huomaamaan kaikessa pelkästään negatiivista, tuolla ekalla sivulla just se takkivertaus oli osuva meidänkin tapaukseen.

En oikein jaksaisi enää olla se kantava voima, meilläkin ystävyyttä takana ihan päiväkodista saakka eikä ennen ollut näin pahaa oloa jatkuvasti.

Kylläpä kuulostaa aika "turhalta" ystävältä ap! Mutta miten tehdään bänät ystävän kanssa? Mitä pitää sanoa? Vai ollako sanomatta mitään, lopettaa vain yhteydenpito ja kierrellä kun toinen ottaa yhteyttä?
t. Samaa asiaa pähkäilevä nro 4

Mullakin on tuollainen. Pitää varmaan katkaista välit, koska en vaan jaksa hänen tapaansa arvostella jatkuvasti kaikkea, mitä minä teen tai olen. Hän kouhkaa aina kaikesta, vaikka kyse ei olisi mistään kovin erikoisesta.

Huoh. En jaksa. Hän ei tunnu tajuavan, että onnelliseksi voi tulla monella tapaa.

Sinulle ei sitten ole koskaan tullut mieleen keskustella tästä asiasta ystäväsi kanssa? Miksi halaut keskustella asiasta ihan tuntemattomien mammojen kanssa, mutta et ota asiaa puheeksi reilusti ystäväsi kanssa? 

Et ilmesesti muutenkaan arvosta pitäaikaista ystävyyttä?

Onko tämä ihminen nyt niin kokonaan paha että et kaipaisi mitenkään hänen ystävyyttään?

Niin monet asiat voidaan hoitaa keskustelemalla, uskomatontota mutta totta!

Ystäväsi luulisi ymmärtävän, kun on itsekin suorapuheinen.

Tuollainen tylyttäjä (hyvä termi!) vie yllättävän paljon energiaa ja jättää pahan maun jälkeensä, vaikka miten pytyisi hyväksymään toisen erilaisuuden. Nuo mainitsemasi esimerkit ovat juuri sieltä turhimmasta päästä, niiden lausumisella ei ole oikeasti mitään positiivista funktiota eivätkä ne rakenna mitään.

Mitä vanhemmaksi itse olen tullut, sitä tiukemmin olen oppinut vaalimaan omia voimavarojani ja aikaani. Joillakin ihmissuhteilla vain on elinkkaarensa ja se kannattaa hyväksyä. Toki ystäväsi ansaitsisi selityksen, mutta ei välttämättä kuitenkaan ymmärrä sitä. Eihän ihminen itse ajattele, että "olen tällainen energiasyöppö tylyttäjä, joka syö muiden iloa ja kylvää harmitusta ympärilleen". Ihmisillä on taipumus ajatella, että oma tapa ajatella ja elää on se oikea ja hyvä tapa.

Mielestäni sekä aloituksesi että vastauksesi tässä ketjussa osoittavat viisautta ja kypsyyttä. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 10:34"]

Onko muilla vastaavia kokemuksia negatiivisista ihmisistä?

Minulla on lapsuudenystävä, johon aion nyt ottaa etäisyyttä. En vain yksinkertaisesti jaksa sitä, miten hän suhtautuu kaikkeen tekemiseeni. Tässä vain muutamia esimerkkejä viime ajoilta, vastaavia on vuosien aikana ollut paljon:

- ostin tyttärelleni Iphonen, hänestä se oli pröystäilyä ja "ihan turhaa". Nojoopajoo, tyttäreni on 13-vuotias ja käyttää kännykkäänsä todella paljon erilaisiin asioihin, joten hän jos kuka kai hyötyy hyvästä luurista...

- juhlimme miehen tasavuosia pitkällä viikonlopulla Nizzassa, hänen mielestään on "turhaa tehdä itsestään numeroa, ei hän vaan..." Mies siis täytti 50 vuotta, joten jos silloin ei juhlita niin koska se EI olisi "turhaa"?

- ostimme kesämökin, hänestä se on luonnonvarojen tuhlausta mökkeillä ja sitä paitsi tylsää. Joo, no: toki voisi elää säästäväisemminkin, mutta tuo nyt on onneksi lähellä kotia ja kerrostaloasukkaana kaipaa vähän ruopsuttelua puutarhassa.

- tykkäämme lukea paljon. Ihan sekin on ajanhaaskuuta, ei hänellä "vaan ole aikaa sellaiseen".

Ja niin edelleen. Minusta nuo eivät varsinaisesti edes KUULU hänelle pätkääkään, ja on suorastaan huonoa käytöstä mollata kaikkea toisen tekemistä negatiivisesti.

[/quote]

AP. Kaveris on vaan kpää. Inhoan niin tuota ihmistyyppiä, nimittäin sama kokemus itselläni. Aina kun hankit jotain niin se lytätään ja aletaan parjata kuinka hienostelija olenkaan... Hänen mielestään. Ja taas käänteisesti, jos en halua hankkia jotain, niin olenpa sitten liian vaatimaton tms. Onneksi kyseinen henkilö on menneisyyttä. Pistin välit kerrasta poikki ja olen onnellinen. Tottakai olen juoruissa keitetty, mutta se ei haittaa! Huomasin olleeni liian kiltti. Sano sinäkin suorat sanat, että tyypillä lentää tukka pystyyn.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 13:39"]

Sinulle ei sitten ole koskaan tullut mieleen keskustella tästä asiasta ystäväsi kanssa? Miksi halaut keskustella asiasta ihan tuntemattomien mammojen kanssa, mutta et ota asiaa puheeksi reilusti ystäväsi kanssa? 

Et ilmesesti muutenkaan arvosta pitäaikaista ystävyyttä?

Onko tämä ihminen nyt niin kokonaan paha että et kaipaisi mitenkään hänen ystävyyttään?

Niin monet asiat voidaan hoitaa keskustelemalla, uskomatontota mutta totta!

Ystäväsi luulisi ymmärtävän, kun on itsekin suorapuheinen.

[/quote]

Kerroinkin jo kommentissani nro 18, että olen ottanut asian esille pari kertaa, mutta siitä seuraa pelkkää mökötystä. Kaverini kun ei siedä suoraa puhetta minulta, vaikka itselleen antaakin vapaan suuvuoron...

Sitä paitsi, kyse on hänen perusluonteenpiirteestään, olen kuullut kommentoivan aivan samalla tavalla muillekin. Mikään, mikä ei ole presiis kuten hänellä, on huonoa ja tyhmään ja turhaa.

Eli kyllä, olen ottanut asian esille, mutta turhaan. Kaipa sellainen peruspiirteen muuttaminen onkin hyvin vaikeaa.

On ystävässäni hyviäkin piirteitä, mutta vuosien mittaan niiden paino puntarissa on surkeasti käynyt vähäisemmäksi kuin tämä ikuinen negatiivisuus, ikävä kyllä.

ap

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 13:53"]

Tuollainen tylyttäjä (hyvä termi!) vie yllättävän paljon energiaa ja jättää pahan maun jälkeensä, vaikka miten pytyisi hyväksymään toisen erilaisuuden. Nuo mainitsemasi esimerkit ovat juuri sieltä turhimmasta päästä, niiden lausumisella ei ole oikeasti mitään positiivista funktiota eivätkä ne rakenna mitään.

Mitä vanhemmaksi itse olen tullut, sitä tiukemmin olen oppinut vaalimaan omia voimavarojani ja aikaani. Joillakin ihmissuhteilla vain on elinkkaarensa ja se kannattaa hyväksyä. Toki ystäväsi ansaitsisi selityksen, mutta ei välttämättä kuitenkaan ymmärrä sitä. Eihän ihminen itse ajattele, että "olen tällainen energiasyöppö tylyttäjä, joka syö muiden iloa ja kylvää harmitusta ympärilleen". Ihmisillä on taipumus ajatella, että oma tapa ajatella ja elää on se oikea ja hyvä tapa.

Mielestäni sekä aloituksesi että vastauksesi tässä ketjussa osoittavat viisautta ja kypsyyttä. Tsemppiä!

[/quote]

Juuri noin ajattelen, että toisen ihmisen perusluonnetta on aika turha savotta alkaa muuttaa. Siihen ei aika ja energia riitä...

Koska kuitenkin inhoan välttelemistä ja kiertelyä, aion ottaa asian esille kun - todennäköisesti taas ihan pian - hän kommentoi jotain tekemistäni negatiivisesti. Että nyt riitti, kiitos pitkästä toveruudesta ja hyvää jatkoa elämällesi.

Ihan varmasti hän ei ota opikseen, vaan kääntää tuon minun outoudekseni, ilkeydekseni jne. Ei siinä mitään, se on inhimillinen defenssi, mutta selvyyden vuoksi kerron silti, mihin ihmissuhde kuivahti.

ap

Minullakin on kaveri, jota voisi kuvailla perusnegatiiviseksi. En muista että hän haukkuisi minua päin naamaa. Puhuu ihmisistä yleensä rumasti ja kielteiseen sävyyn, päivittelee toisten tuttujensa asioita minulle (joka saa epäilemään että ehkä sitten puhuu minustakin samaan sävyyn muille). Meitä yhdistää harrastukset ja yhteiset tutut/tausta. Joiltakin osin meillä on samanlaiset arvot, mutta en koe itseäni niin kärkkääksi kuin hän. Usein olen vain hiljaa kun hän esittää näkemyksiään, vaikken olisikaan samaa mieltä. Joskus jos olen väittänyt vastaan tuntuu kuin hän pahastuisi. Olen halunnut välillä pitää etäisyyttä häneen, koska negatiivisuus tuntuu ikävältä.

En kyllä ole itsekään "puhdas pulmunen" . Kaverini käytös on saanut minut tajuamaan kuinka inhottavasti olen käyttäytynyt muita (usein kilttejä&symppiksiä) ihmisiä kohtaan. Olen katsonut että voin sanoa suoraan kaikenlaista. Nyt myöhemmin ihmettelen miten olen saattanut käyttäytyä niin. Täysin turhilla kommenteillani olen aiheuttanut luultavasti lähinnä mielipahaa, en ainakaan mitään hyvää.

39, itsekritiikkisi on ihailtavaa. Sellainen on harvinaista ja vaikeaa.

Kun nyt mietin omaa ystävyyttäni, olisin varmaan jo tiukemmin voinut alusta lähtien reagoida ystäväni negatiivisiin kommentteihin. Koska hän kuitenkin käyttäytyy muutenkin, muiden ihmisten kanssa samalla lailla, voi olla, että toveruutemme olisi siinä tapauksessa vain jäänyt syntymättä.

Vaikea asia, ihmisillä on tapana lipsahtaa johonkin rooliin jo varhaisessa vaiheessa.

ap

Kannattaa lempata. Ei sitä tarvitse niin dramaattisesti tehdä, voihan olla, että joskus tulee hetki, että kaipaat hänen seuraansa. Vähennät vain yhteydenpitoa hiljalleen. Et vastaa tekstiviesteihin yhä pitempään aikaan - keskityt muuhun.