Vauvan kokoarvio takana, sairaalan toiminta itkettää.
Rv 40+6, painoarvio 4,2 kg. Minulla pituutta 155cm. Sairaala päätti olla tekemättä mitään. Toivovat, että syntyisi itsestään, minulla ei ole ollut yhden ainoaa supistusta koko raskausaikana. Itkettää, tuntuu etteivät he välitä. Vauvan koko pelottaa ja synnytys pelottaa, mitä jos koko vaikeuttaa synnytystä ja aiheuttaa komplikaatioita.
Kommentit (36)
Onko siis tehty synnytystapa-arvio, eli tutkittu että mahtuu tulemaan?
Silloinhan ei pitäisi olla hätää :).
Itse olen saman mittainen kuin ap. Kerroin ekan raskauden aikana että äidille tehty ahtaan lantion takia hätäsektio.Loppujen lopuksi tämä ei sitten ollutkaan äitini kohdalla se todellinen syy sektioon, mutta tämän perusteella sain ajan synnytystapa-arvioon, ja todettiin että lantio on niin ahdas ettei pienikokoinenkaan vauva välttämättä mahdu tulemaan. Tämä on ilmeisesti hyvin harvinaista, mutta sen perusteella olen nyt saanut 2 lasta suunnitellulla sektiolla.
Tavallisempaa taitaa kuitenkin olla, että vaikka nainen olisi pienikokoinen niin lantion sisämitat riittää ja alatiesynnytys on ihan turvallinen.
Lantion koostahan se vauvan mahtuminen on kiinni eikä äidin pituudesta.
Älä sure. Ei kukaan ole vatsaan jäänyt.
Synnytystapa-arvio tehtiin mulle ihan automaattisesti esikoisen kohdalla? Oon kanssa lyhyt, mutta lantion leveys ja se kanavan leveys ihan normaali.
Ap, ymmärrän, että olet huolissasi, ja kärsimätön. Mutta hei, ei se pituutesi liity millään tavalla siihen, kykenetkö synnyttämään alateitse. Lantion malli liittyy, ei pituus. Lisäksi vauvan syntymässä kokonaispaino ei välttämättä ole se olennainen riskitekijä, vaan asento ja päänympärys.
Koeta nyt vaan olla rauhallinen ja luottavainen. Kohta synnytys on edessä joka tapauksessa. Kaikkia meitä se on aikaaan kovasti jännittänyt, varsinkin eka kerta. Lykkyä matkaan!
Ystäväni, joka on 156 cm pitkä, synnytti täysin ongelmitta 4,5 kg painoisen vauvan. Hänellekin tehtiin kyllä synnytystapa-arvio. Lantion sisämitat katsottiin riittäviksi siinä, ja niinhän se sitten olikin.
siis lapsella on vesipää? Niinkö?
Kyllä 155cm pitkä nainen on normaalia lyhyempi, mitä ihmettä te oikein täällä taas sekoilette? Mutta joo, kyllähän lyhyellä naisella voi olla silti leveät "synnyttäjän" lanteet. Ja on kyllä lapsikin suht iso, mutta kaipa se on nykyään normaalia tuollaiset yli nelikiloiset, vielä vajaa 20 vuotta sitten kaikki olivat kauhuissaan jos oli tulossa yli nelikiloinen, ja se oli harvinaista. Kolme ja puoli kiloista pidettiin normaalina, näin on vaan vatsassa olevienkin ikäryhmä lihonut lyhyessä ajassa.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 15:24"]
Kyllä 155cm pitkä nainen on normaalia lyhyempi, mitä ihmettä te oikein täällä taas sekoilette? Mutta joo, kyllähän lyhyellä naisella voi olla silti leveät "synnyttäjän" lanteet. Ja on kyllä lapsikin suht iso, mutta kaipa se on nykyään normaalia tuollaiset yli nelikiloiset, vielä vajaa 20 vuotta sitten kaikki olivat kauhuissaan jos oli tulossa yli nelikiloinen, ja se oli harvinaista. Kolme ja puoli kiloista pidettiin normaalina, näin on vaan vatsassa olevienkin ikäryhmä lihonut lyhyessä ajassa.
[/quote]
Sinä et kyllä tiedä oikein mistään mitään.
14, olet muuten väärässä. Vastasyntyneiden keskimääräinen paino on laskenut, ja yli nelikiloisten määrä laskenut 20 vuodessa.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/seliterveys/synnytykset/vastasyntyneet
Veikkaan, että tuohon tosin vaikuttaa myös se, että hyvin pienipainoisiakin keskosia pystytään nykyään pitämään elossa. Mutta tuskin tuo nyt NIIN paljoa vaikuttaa.
soita synnärille ja kerro huolesi. jos eivät siellä suoraan ala kuuntelemaan, soita neuvolaan ja vaadi siellä päästä uudelleen synnärille keskustelemaan. jos et saa asiaa selkokielellä sanottua, laita mies puhumaan puolestasi. nuo ''kyllä se sieltä mahtuu'' tai ''yksikään ei ole mahaan jäänyt'' kommentit eivät pelkäävää synnyttäjää auta. se että synnärin henk.kunta ottaa pelon tosissaan ja selvitttää kanssasi asiaa sen sijaan auttaa.
Voi surku mitä vastauksia. Ymmärrän sua ihan täysin. En ole ollut samassa tilanteessa, mutta toisesta syystä olisin tarvinnut käynnistyksen, vaikkei synnytys pelottanutkaan. Ne osaa olla joskus tosi nuivia siellä sairaalassa, eikä yhtään ota huomioon äidin tunteita (jotka on siinä vaiheessa huomattavasti herkemmät). Mä tein niin, että itkut itkettyäni soitin sinne perään. Asia ei muuttunut miksikään, mutta ainakin se perusteltiin minulle selkeämmin. Kehotan sinua soittamaan perään, ja sanomaan, miltä sinusta tuntuu. Heti, kun siellä on seuraava soittoaika.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 15:16"]
Luulin, että sinua on kohdeltu jotenkin huonosti ("sairaalan toiminta itkettää").
Mutta ihan normaalia toimintaahan tuo on ollut.
Anteeksi, etten ole empaattisempi.
[/quote]Niin, tutkittu ja todettu että asiat on ihan kunnossa.
Kiitos 17 ja 18, tuli vähän parempi mieli. Mulla on keskiviikkona neuvola ja juttelen mieluummin terkan kanssa, hän sentään yrittää ymmärtää ja jaksaa kuunnella, samaa ei voi sanoa tämän päivän lääkäristä, kylmempää tyyppiä saa hakea.Melkein pyysin häneltä anteeksi, että huolineni ja murheineni häiritsin hänen päiväänsä.
Ap.
Ei kannata tuhlata energiaa, olet raskauden takia ehkä herkkänä? Yleensä synnytykset menevät sikiön/vauvan kannalta hyvin. Kokoarvio on arvio, ja se voi heittää usealla sadalla grammalla suuntaan tai toiseen. Vauvasi voi olla todellisuudessa pienenpi. Kaikkea voi toki aina käydä, ihmisethän ne siellä sairaalassakin työskentelee. Muutaman synnytyksen Suomessa kokeneena voin lohduttaa että hyvin meitä äitejä hoidetaan, ja henkilökunta on koulutettua porukkaa. Paapoahan ei sinua tai minua tarvitse, osataan me äidit itsekin ottaa vastuuta omista haluista, tunteista sekä peloista. Minua pelotti toisessa synnytyksessäni keskosen synnyttäminen, joten pääsin puhumaan sype-kätilölle, jonka puheapu auttoi! En usko että pituudellasi on merkitystä siihen miten synnytys tulee sujumaan. Ole kiitollinen hyvin kasvaneesta vauvastasi.
Luulin, että sinua on kohdeltu jotenkin huonosti ("sairaalan toiminta itkettää").
Mutta ihan normaalia toimintaahan tuo on ollut.
Anteeksi, etten ole empaattisempi.