Lue keskustelun säännöt.
Vauvan kokoarvio takana, sairaalan toiminta itkettää.
09.09.2013 |
Rv 40+6, painoarvio 4,2 kg. Minulla pituutta 155cm. Sairaala päätti olla tekemättä mitään. Toivovat, että syntyisi itsestään, minulla ei ole ollut yhden ainoaa supistusta koko raskausaikana. Itkettää, tuntuu etteivät he välitä. Vauvan koko pelottaa ja synnytys pelottaa, mitä jos koko vaikeuttaa synnytystä ja aiheuttaa komplikaatioita.
Kommentit (36)
155 cm pitkä nainen pystyy synnyttämään isoja vauvoja jopa helpommin kuin 175 cm pitkä nainen. Tämän kertoi synnytyslääkärini, kun ap:n tavoin jännäsin 4 -kiloiseksi arvioitua vauvan synnytystä (olen 157 cm pitkä). Aasialaiset naiset ovat hyviä synnyttäjiä, kosks heillä on sirot luut ja joustavat kudokset. Pitkillä naisilla on isommat luut eivätkä ne jousta ja siirry samoin kuin pienillä naisilla.
Naisen ulkonäöstä tai lantion leveydestä ei voi sanoa vielä mitään faktaa. Tosin lihavalla naisella voi olla vaikampi synnytys, kun kudokset eivät pääse läskin takia joustamaan. Siro ja pieni on siis keskimääräistä parempi synnyttäjä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt haluaisi pelotella, mutta itse olen 156cm ja synnytystapa-arviossa todettiin että lähes neljä kiloinen poika mahtuu tulemaan normaalisti. Ei mahtunut vaan jäi jumiin synnytyskanavaan. Imukuppi otettiin käyttöön j en seurauksena vasen lonkkansa meni sijoiltaan. :( Synnytyksen jälkeen jouduin leikkaukseen ja 3kk oli liikuntakielto ja raudat jalassa. Harvoin kai tälläistä tapahtuu mutta se ei minua lohduttanut.
Vauvan päänympärys on sikäli merkittävä että se on kuitenkin ekana ulos pungerrettava.
Olen 160 cm ja eilen synnytin kolmannen lapseni joka ekan tavoin oli nelikiloinen. Päänympärykset 36 ja 35,5 cm. Samana päivänä syntyi 4,4 kiloinen jonka päänympärys oli 33 cm. Yritä olla hermoilematta, pelkkä painoarvio ei kerro kaikkea. Parempi olisi että käynnistyisi luonnollisesti. Tsemppiä paljon!! Palkinto on hyvä!
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 17:36"]
En nyt haluaisi pelotella, mutta itse olen 156cm ja synnytystapa-arviossa todettiin että lähes neljä kiloinen poika mahtuu tulemaan normaalisti. Ei mahtunut vaan jäi jumiin synnytyskanavaan. Imukuppi otettiin käyttöön j en seurauksena vasen lonkkansa meni sijoiltaan. :( Synnytyksen jälkeen jouduin leikkaukseen ja 3kk oli liikuntakielto ja raudat jalassa. Harvoin kai tälläistä tapahtuu mutta se ei minua lohduttanut.
[/quote]
autocorrect asialla. Minun lonkkani meni siis sijoiltaan, ei pojan. Poika oli ok mutta olin isänsä ja äitini hoidettavana elämänsä ensimmäiset kuukaudet oman liikuntarajoitteeni vuoksi.
Hei,
40+2 käynnistyi esikoiseni synnytys vesien menolla, ilman ainuttakaan kunnon supistusta varoituksena. Kun oli kulunut 6h, eikä supistuksia oikein ollut, lääkäri katsoi sairaalassa lapsiveden määrän ja laski kokoarvion. Säikähdin pahasti, kun arvio oli "noin nelikiloinen", kun neuvolasta olin saanut ihan eri kuvan. Pian alkoivat supistukset ja lapsi syntyi saman päivän iltana, mutta ei todellakaan 4-kiloisena. Esitin huoleni salissa kätilölle, joka taputteli mahaani ja sanoi, ettei luottaisi lääkärin arvioon, kun ihan käsipelilläkin jo tuntee että korkeintaan 3,5kg :)
Tämä 4-kiloiseksi erinäisten mittojen avulla arvioitu lapseni painoi 3180g joten heittoa tuli aika lailla. Ensisynnyttäjänä panikoi ihan ymmärrettävästi kaikkea tuollaista ja kelaa suurennuslasin kanssa terkkarien/lääkärien sanomisia tai sanomatta jättämisiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän huolen ja murheen mutta ei ne arviot aina ihan paikkaansa pidä; meillä heitti alle vrk ennen synnytystä tehty painoarvio puoli kiloa - on kovasti psykologista merkitystä tietääkö/kuvitteleeko pungertavansa ulos 4,2 vai 4,7 kiloista jötikkää... Olen myös alle 160cm.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 15:24"]
Kyllä 155cm pitkä nainen on normaalia lyhyempi, mitä ihmettä te oikein täällä taas sekoilette? Mutta joo, kyllähän lyhyellä naisella voi olla silti leveät "synnyttäjän" lanteet. Ja on kyllä lapsikin suht iso, mutta kaipa se on nykyään normaalia tuollaiset yli nelikiloiset, vielä vajaa 20 vuotta sitten kaikki olivat kauhuissaan jos oli tulossa yli nelikiloinen, ja se oli harvinaista. Kolme ja puoli kiloista pidettiin normaalina, näin on vaan vatsassa olevienkin ikäryhmä lihonut lyhyessä ajassa.
[/quote]
Sinä et kyllä tiedä oikein mistään mitään.
[/quote]
Perustele.
Jos naisten keskimääräinen pituus lähentelee 170cm nykyään, on 155cm nainen kyllä aika pätkä, alakoululaisen kokoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 160cm pitkä, esikoiseni oli todella isopäinen (tiedetty jo rakenneultrasta asti) ja painoi 4,8kg. Hengissä selvisin. Synntysy käynnistyi itsestään ja normaali alatiesynnytys.. Kyllähän sitä vähäsen tuli repeytymiä, mutta kyllä sen lapsen sieltä ulos sai.
Kiitos paljon asiallisista vastauksista ja omista kokemuksistanne. Itkin pelkoitkut pois ja nukuin pitkät päiväunet ja olo on hiukan parempi. Varmasti on hormoneilla osuutta asiaan, mutta kyllä mua myös oikeasti pelottaa, eikä lääkäriä voinut vähempää kiinnostaa. No, näillä mennään...
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei ole raskausaika ollut yhtään supisteluja sen kummemmin, ei tarkoita yhtään mitään. Synnytyksesi menee luultavasti vallan mainiosti. Turhaan murehdit luonnollista tapahtumaa noin kovin.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 17:37"]
Vauvan päänympärys on sikäli merkittävä että se on kuitenkin ekana ulos pungerrettava.
Olen 160 cm ja eilen synnytin kolmannen lapseni joka ekan tavoin oli nelikiloinen. Päänympärykset 36 ja 35,5 cm. Samana päivänä syntyi 4,4 kiloinen jonka päänympärys oli 33 cm. Yritä olla hermoilematta, pelkkä painoarvio ei kerro kaikkea. Parempi olisi että käynnistyisi luonnollisesti. Tsemppiä paljon!! Palkinto on hyvä!
[/quote]
Totta! Meillä esikoinen painoi 3,5 kg, mutta päänympärys 37cm. Lisäksi avotarjonta, joten imukuppiin päädyttiin (mikä oli vain helpotus). Lapsi oli siis pitkä ja hoikka, mutta isopäinen. Painoarviota ei oltu tehty. Hiukan pienempipäiset sisarukset syntyivät ongelmitta. Pituutta minulla 156cm, mutta synnytystapa-arviota ei tehdä rutiinisti näin "pitkille". Olisikohan raja ollut 154 tai 155cm? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 18:49"]
Varmasti on hormoneilla osuutta asiaan, mutta kyllä mua myös oikeasti pelottaa, eikä lääkäriä voinut vähempää kiinnostaa. No, näillä mennään...
Ap.
[/quote]
Mieti asiaa siltäkin kannalta, ettei tämä lääkäri tule luultavasti olemaan läsnä siellä synnytyksessä. Siellä sinulla on tukenasi lähinnä kätilö, ja kätilöillä tuppaa olemaan myös paremmat ihmissuhdetaidot kuin lääkäreillä, jotka voivat olla vähän kylmäkiskoisen kliinisiä välillä.
Itsekin odotan esikoista, mutta olen aiemmin joutunut aiemmin asioimaan samassa sairaalassa naistentautien klinikalla. Lääkäreitä on ollut kaikenlaisia - myös naispuolisia sellaisia. Mutta kätilöt ja sairaanhoitajat ovat poikkeuksetta olleet todella kannustavia. Minulle on mm. tehty aika ikävä operaatio, jota jännitin hirveästi ilman nukutusta, ja tuossa operaatioss avustanut hoitaja oli aivan huikea! Annoin hänestä kyllä sitten hyvää palautetta sairaalaan myös. Olisihan se jotain, jos nyt ensimmäistä kertaa tuolla n. 10 asiointikerran jälkeen sattuisikin synnytykseen joku jäätävä akka avustamaan. ;-)
Käynnistystä ei erityisesti kannata toivoa. Se ei missään tapauksessa ole mukavin tapa synnyttää vaan spontaani synnytys on ylensä parempi. Jos olisin sinä niin nyt hankkisin rauhoittavaa tietoa synnytyksestä mahdollisimman paljon. Voit myös itse vaikuttaa vauvan tarjontaan ym. vielä jonkin verran. Suosittelen että olet mahdollisimman paljon kontallaan, pyörität lantiota jne. Voi kuulostaa hullulta mutta ihan oikeasti tuollaisista asioista on apua.
Jos olisin sinä menisin akupunktioon sellaiselle, jolla on kokemusta odottavista asiakkaista. Ehdottomasti parempi käynnistyskonsti kuin saada sairaalassa lääkkeitä jos vain tepsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käynnistys ei todellakaan ole oikotie onneen. En itse toivoisi tuossa tilanteessa muuta kuin spontaanisti käynnistynyttä synnytystä. Kolme lasta olen synnyttänyt, kaksi käynnistystä ja yksi spontaani. Koot lapsilla ovat olleet 4,5-4,6 kg. Pituutta minulla on 158 cm. Kokemukseni mukaan spontaani synnytys on ollut paras..
Ongelmana on se, että sektio pitää vaatia ajoissa ja pitää vaatimuksestaan kiinni. Synnärillä kiinnostaa vain vauvan saaminen ulos ja se kyllä onnistuu.
Ihan hyvin voi onnistua synnytys alateitsekin vaikka olet melko lyhyt ja vauva on isohko.
Sinua kuitenkin selvästi pelottaa synnytys, oletko saanut mitään apua pelkoon edes? Pelkopoli ja tarvittaessa sektio olisi kyllä tarpeen.
Olen yhtä pitkä ja synnyttänyt 3,8 kiloisen ihan hyvin, ensimmäisenä synnytyksenä. Ikävää että kovasti pelkäät, silloin asiasta pitää päästä puhumaan, ja tekemään suunnitelma synnytyksestä. Vaadi sitä! Ja toista painoarviota, sillä joskus menee pieleenkin. Tsemppiä ja onnea!
No viikon päästähän se viimeistään käynnistetään, ei siinä ajassa vauva enää merkittävästi erikokoiseksi kasva.Sitä paitsi pään ympärys ja tarjonta ovat ne, jotka vaikuttavat eniten siihen kuinka helppo/vaikea lasta on synnyttää. Esim pullukka pienipäinen lapsi on helpompi kuin laiha ja isopäinen.
Käynnistetyt synnytykset ovat monesti hankalampia kuin spontaanisti käynnistetyt, joten sen puolesta käynnistystä ei kannata hinkua. Totta kai synnyttäminen saa jännittää, ja raskaushormopnit saavat sinut nyt loukkaantumaan vielä helpommin. Koita kuitenkin olla hyvällä mielellä ja luottaa kehoosi, naiset ovat ajan saatossa synnytyshommasta selvinneet. Sinö sentään saat mennä sairaalaan, jossa tarvittaessa saat imukuppiapua tai sektion jos homma ei pelitä. asiasi ovat aika hyvin.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2013 klo 15:07"]
Rv 40+6, painoarvio 4,2 kg. Minulla pituutta 155cm. Sairaala päätti olla tekemättä mitään. Toivovat, että syntyisi itsestään, minulla ei ole ollut yhden ainoaa supistusta koko raskausaikana. Itkettää, tuntuu etteivät he välitä. Vauvan koko pelottaa ja synnytys pelottaa, mitä jos koko vaikeuttaa synnytystä ja aiheuttaa komplikaatioita.
[/quote] normaalikokoinen äiti, normaalikokoinen lapsi, normaali raskaus. Mikä sun ongelma on?
Hei ap, ymmärrän että huolestuttaa. Olen itse 157 cm, eka kerralla mulle tehtiin synnytystapa-arvio lyhyyteni vuoksi (14 v sitten näin vielä toimittiin). Todettiin, että mahtuu syntymään. Vauva oli 3400 g, ja imukupilla otettiin lopulta ulos kun olikin "tiukkaa". Toka lapsi samanpainoinen, hän tuli kuin tulikin ulos ilman imukuppia, tosin ponnistusvaihe reilu tunti. Kolmas jännitti ja pelotti, halusin itse jonkinlaista arviota koosta. Arvio oli 3800 g ja sitten vasta pelottikin (se imukuppi lähinnä), mutta lääkäri vaan totesi että kyllä sitä alatiesynnytystä yritetään. Imukupiksihan se taas meni, vaikka vauva olikin vain 3500 g. Nyt lukee papereissa ensi kerralla tarkempi arvio synnytystavasta, "tiukka ulosautto". Ensi kertaa ei enää kyllä tule, lapsiluku täys...
Sinulla ap voi silti olla aivan hyvät mahdollisuudet alatiesynnytykseen, lantion mitoistahan se on kiinni. Puhuminen neuvolassa voi auttaa, vaikka eivät ne siellä pysty asiaan vaikuttamaan. Tsemppiä tulevaan koitokseen!