Kuinka jaksatte 40h työviikkoa?
Varsinkin te joilla taustalla mitään taakkaa tai pientäkään masennusta. Ihan kidutusta. Alan olla 2-3kk kuluttua aivan poikki ja tarvitsen lomaa. Töissä jaksaa joo käydä, mutta illalla sellainen väsynyt ja tietyllä tapaa ylivirittynyt olo. Ei jaksa siivota, harrastaa liikuntaa, harrastaa, ei ole luovuutta ja kepeyttä ja toiveikkuutta. Oli ihanaa kun työt taas loppuivat ja pystyi lähtemään myöhään illalla kävelylle viileään yöilmaan katsomaan tähtiä, aamuheräämisistä välittämättä. Miksi niitä osa-aikatöitä on niin vaikea saada (jos ei ole joku keikkaileva hoitoalan ihminen tai joku kova tekijä omalla alallaan tms)?
Kommentit (49)
Yleensä jaksan hyvin. On ollut myös keskivaikee masennus aikanaan, mutta siitä pääsin eroon ennen kuin siirryin kokonaan työelämään, se siis oli vain opiskeluajan riesanani.
Nykynen työ on mielekäs ja pidän siitä, joten jaksan tavallisesti ihan ongelmitta. Tottakai joskus väsyttääkin, mutta on ihanat työkaverit jotka tuo mukavasti huumoria ja iloa työpäiviin jos joskus muuten vähän tuntuisikin pakkopullalle. Yhdessä vaiheessa usein väsähdin töiden jälkeen ja tuntui etten saanut aikaan mitään perus koirienlenkittelyn lisäksi. Helpotti, kun otin tavotteeksi edes muutamana iltana viikossa jotain kunnon hikiliikuntaa, yleensä joko ryhmäliikuntojen jumppia tai kotona kuntopyöräilyä/ulkona pyöräilyä/talvella hiihtoa. Se tuo semmosen kivan energiapaukun iltaan että saan helpommin tehtyä muutakin kuin maattua puolunessa sohvalla - vaikka se sohva kuinka kutsuva olisikin päivän päätteeksi.
Isoin helpotus itsellä oli kun pari vuotta sitten valmistuin ja opinnot jäi taa, sitten alkoi vapaa-aika olla oikeastikin vapaa-aikaa eikä tarvinnut töidenjälkeen potea aikaansaamattomuuden tunnetta kun ei olisi jaksanut opiskelujuttuja ja opinnäytetyötä ym hoitaa sen jälkeen.
Vuosia sitten olin vielä eri alalla ja silloin oli masennuskin vielä päällä, ala ei ollut ollenkaan mulle sopiva ja kuormitti henkisesti liikaa. Silloin tuntui että ajatuskin seuraavasta työpäivästä vain itketti. Mutta tuolloin tein lähinnä keikkaa, joka toi omaa helpotustaan kun joka päivä ei ollut pakkoa mennä.
Suomessahan on ruhtinaalliset lomat verrattuna moniin muihin maihin, kuten juuri esim Jenkkeihin.
Itse tein vuosia 50-60 h viikkoa, niin nykyään tämä n 40h viikko on leppoisaa. Ehdin silti hyvin salille 4 krt/ vko ja päälle muu liikunta. Lapset teini-ikäisiä, joille jää myös aikaa.
Tuo liikunta selkeästi laskee stressitasoja ja parantaa unta. Ehdin lukea kirjoja ja katsoa telkkaakin tarpeeksi. Työmatkatkin yht 2h/ pvä. Ei mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessahan on ruhtinaalliset lomat verrattuna moniin muihin maihin, kuten juuri esim Jenkkeihin.
Itse tein vuosia 50-60 h viikkoa, niin nykyään tämä n 40h viikko on leppoisaa. Ehdin silti hyvin salille 4 krt/ vko ja päälle muu liikunta. Lapset teini-ikäisiä, joille jää myös aikaa.
Tuo liikunta selkeästi laskee stressitasoja ja parantaa unta. Ehdin lukea kirjoja ja katsoa telkkaakin tarpeeksi. Työmatkatkin yht 2h/ pvä. Ei mitään ongelmia.
Toisaalta monessa muussa maassa työt suoritetaan vähän ns. letkeämpään tyyliin, moniss amaissa on ihan tapa että työpäivän aikana mennän työkavereiden kesken pitkille lounaille ja jumppiin ym ja työtä ei suoriteta samalla tapaa "täysillä" koko päivää kuten Suomessa. Päivät on usein pidempiä, mutta rennompia. Mut lomissa Suomi tosiaan ns. voittaa.
Työt pitää jakaa niin että niitä on suuremmalle määrälle ihmisiä. 30 tuntia viikko max.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 40 h olisi luksusta. Teen 50 - 60 h/ vko.
Samoin. Olispa aikaa nukkua enemmän.
Samat oli sävelet töissä ollessa. Siis viikon pituuden keskiarvona.
Kerran oli 120t 10 kalenteripäivän sisään. Kerran oli 38t yhtä soittoa samoilla silmillä. Teoriassa pisimmät viikot olisi olleet 95 tuntia jos ilmaisia ylityötunteja ei lasketa. Monestiko sellaisia viikkoja tein, on mahdoton sanoa, koska ei siinä enää jaksanut mitään tuntikirjanpitoa pitää. Eipä paljon kotiansakaan hoitaa. Hyvä kun kerkesi töiden nukkua ja huolehtia ruuasta ja hygieniasta. Eikä kukaan silti tajua millaista se elämä oli (paitsi saman kokeneet).
Tarviikohan sanoa olenko onnellinen, että työvuodet ovat jo ohi.
Ammattia valitessa ei tiennyt että se on sellaista. Sitten on vähän kuin nalkissa opintolainoineen ja jos olisi jäänyt pois töistä, niin ei olisi ollut mitään tuloja. Ei edes työttömyyskorvausta. Omalla alallakaan siihen aikaan ei samalla tavalla mahdollisuuksia kuin nykyisin.
Mä oon yötöissä kokoaikaisesti. Siinä on kokl ajan kuin 0,5 promillen humalassa, kestozombie, niin ei ehdi vtuttaa. Lisäksi jo sunnuntaiyöksi pitää mennä töihin.
Mulla on aivan sama, teenkö kuukaudessa 40h vai 110h. Siinä välissä tuntipalkka käytännössä noin 2e,
Kivat on kannustinloukut...
Vierailija kirjoitti:
Viikossa on 168 tuntia. Miten 40 tuntia töitä voi olla liikaa teille ulisijoille?
Tätä minäkin ihmettelen. Oma vika jos aikuinen ihminen ei osaa suunnitella ajankäyttöään.
Just ite pääsin kikystä eroon. Vtutti tehdä ne kikyt, kun palkka on muutenkin vain 11 e/h/brutto. Ja mun työpaikalla se aika tehtiin töitä, eikä käyty missään jumpissa tai opiskelemassa. Meillä kun kytätään kusitauotkin, niin eipä niitä kikyminuutteja voinut lorvailemalla kuitata.