Minkä ikäisenä olit kauneimmillasi?

17-22-vuotiaana. Olin hoikka, vaalea, jaksoin suunnitella asukokonaisuudet tarkasti, käyttää rohkeasti värejä, en ollut innostunut tatuoinneista (myönnän, kadun niitä), ja voin myös henkisesti hyvin.

N45+ kirjoitti:

17-39. Yllättävän pitkään kauniina sain olla. Nykyään juuri kukaan ei enää noteeraa. On kyllä valtava ero siinä mitä sain kauniina kokea, kuin tämä nykyinen vähemmän kauniin elämä. Olen vasta vanhemmiten ymmärtänyt miten erilaista kauniiden ja vähemmän kauniiden naisten elämä on. Vähemmän kauniina olen itse kokenut elämän helpommaksi. Ei ole ikävä nuoruutta.

Se on helppo nyt sanoa noin, kun sait 20 vuotta olla kaunis. Et tasan tarkkaan ajattelisi tuolla tavoin, jos olisit ollut "vähemmän kaunis" tai jopa ruma enne. 

27-33v. 

Sanoisin, että 30-35v ulkoisesti paras. Nyt kun 35 ohitettu, niin alamäki pikkuhiljaa alkamassa. Lähinnä väsymys näkyy kasvoilla heti, jos nukkuu huonommin ja valvoo lasten kanssa. Nuorena 22-28-vuotiaana tein mallintöitä, mutta en kyllä ollut mielestäni silloin kauneimmillani. No, ulkonäkö on katoavaista ja pitäisi ajatella vaan, että kaikki me ikäännymme. Itse koen ikääntymisen ahdistavana, koska tavallaan koko ikäni olen pystynyt ns. ratsastamaan ulkonäölläni. Toisaalta taas naisten suhtautuminen on nykyään paljon mukavampaa, kun nuorena.

26-28-vuotiaana

35 olen nyt 49 ja kauneus alkaa hiipua pikkuhiljaa.

Ainoastaan yksi on tainnut mainita lapsuusvuodet. Taitaa kertoa siitä, että moni on (ollut) tyytyväinen omaan ulkomuotoonsa. Se on tietysti hyvä asia. Itse en valitettavasti kuulu siihen joukkoon, joka voisi sanoa olleensa kaunis koskaan. 

Hmm. Ehkä 26-28 -vuotiaana. Ei naamassa vieläkään vikaa, tavallaan vanheneminen (nyt 34v) sopii mun kasvoille, kun ryppyjä ei vielä yhtään, mutta iho paremmassa kunnossa kuin nuorena, mutta vähän on tullut elintasoa lisää runkoon. Sen kun saisi pois ja kroppaa parempaan kuosiin, niin olisin varmaan tyytyväisin itseeni mitä olen koskaan ollut. 

Ikää on nyt 42v ja en ole ikinä ollut kauneimmillani. Nuorena oli nätti kroppa, mutta naama oli kuin pullataikina. Sitten tuli lapset ja paisuin toistasataakiloiseksi sotanorsuksi ja nyt sitten mennään keski-ikään iho arvilla ja löysää nahkaa leikattuna ja ryppyjä löytyy. Eli ehkä olin kauneimmillani noin 7 vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

31. Se kroppa, hoikka ja jäntevä, ja aikuisen kasvot. Olin myös onnettomimmillani, omaishoitaja.

Minulla sama. Ikää 31 ja henkilökohtaisten ongelmien takia laihduin paljon ja olin onneton, mutta minulla oli urheilutaustaa, joten habitus oli todella sporttinen. Todellisuudessa en liikkunut ollenkaan, mutta yhtään ylimääräistä rasvaa ei ollut ja lihakset piirtyivät esiin kauniisti. Minulla oli kaunis rusketus ja terve pitkä vaalea tukka.

Olin kaunis myös nuorempana, mutta tyylini oli lapsellinen ja teinimäinen ja yritin liikaa olla persoonallinen.

Nyt on juna jo mennyt.

Nyt. En ole ikinä saanut näin paljon miehiltä huomiota. N47

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeastaan ole ollut iästä kiinni vaan painosta. Aina kun olen ollut hyvin hoikka olen myös ollut paremman näköinen.

Sama juttu!

Teininä olin hoikka ja kaunis. Sitten lihoin. Seuraavan kerran olin hoikka 23-26-vuotiaana ja kaunis. Sitten kolmekymppiset juhlin taas hoikkana. (Raskaus välissä ja plus ja miinus 40 kiloa)

Nyt taas lihava. Tosin onneksi olen laihtunut ja toivottavasti laihdun lisää. Olen 37-vuotias.

Mulla lihoaa naama ja kaula. Ja vatsa vaikka suhteellisen tasaisesti lihonkin joka puolelta niin nuo korostuu.

Mutta vaikka nyt laihtuisinkin ja kaunistuisin taas niin tuskin enää yhtä hyvältä näyttäisin kun aikana jolloin olin 23-26-vuotias. Tai enpä tiedä vaikka näyttäisinkin!

26-v

Nyt 45v 😊. Mulla on aikaa hoitaa itseäni. Iho on hyvä. Hiukset hyvässä kunnossa. Olen hoikka, mutta en liikaa treenattu. Hampaat kauniit. Syön puhtaasti. En juurikaan juo. Enkä polta on kun joskus. Nuoruuden epävarmuus on kadonnut. Olen hyvin luonnollinen.

37 v

30

Lihoin viime vuonna 55kg -> 72kg ja olen nyt 30. Olen kuulemma kauniimpi, kuin ikinä (tämän kuullut monelta mieheltä), vaikka itsestä tuntuu, että näytän joltain sotanorsulta.

18-22v, 23-vuotiaana alkoi kertyä painoa ja 25-vuotiaana tuli ensimmäiset silmärypyt.

15–37-vuotiaana. Olen ehkä luonnonoikku, koska ole muuttunut ulkonäöltäni ainakaan 20 vuoteen. Nyt olen siis 37. Tämä ei siis ole pelkkää omaa päätelmääni, vaan sen todistavat vanhat valokuvat ja sitä muutkin ihmettelevät. No, painoni on vaihdellut jonkin verran, siis sahannut ylös ja alas. Aina kun olen ollut hoikempi, olen näyttänyt paremmalta.

Ehkä 16-vuotiaana ennen kuin akne räjähti.