*~* HAAHUT viikko 29 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]Enni-Maija[/b] minä -78, mies -65, esikoinen 08/04. ennen esikoista kolme km, 1. loppukesä 2002, toinen ystävänpäivänä 2003, kolmas syksyllä 2003. nyt ollaan toista toivottu 11/04.
[b]Eka-vekara[/b] 28 v, mies 32 v. Naimisiin toukokuussa-06. Etelä-Suomesta. Poika 12/03 (syntyi raskausmyrkytyksen päätteeksi rv 37). Alkuvuodesta-06 2 keskenmenoa (spontaani km rv 7+2. Toinen raskaus päättyi np-ultran jälkeen kaavintaan, sikiö kuollut heti ensimmäisen ultran jälkeen rv 7+0).
[b]Jumppakärpänen[/b] Ikää on 28v. ja naimisissa olen. Pohjanmaalta. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen keskenmeno oli 10/05.
[b]katri72[/b] Olen 34-v ja aviomies 33-v. 11-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05 ja 12/05.
[b]Koala-72[/b] mies myös 34 v. Asutaan Espoossa. Naimisiin mentiin 2004 ja vauvakuumeilu alkoi 05/2005. Km vkolla 20+1 (kaksoset) 11/2005 ja nyt on uutta raskautta yritetty 03/2006 alkaen.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]Lizie[/b] Lizie 27v, mies 30v, poika -04, keskenmeno 4/06 viikolla 11+6
[b]meillekans[/b] Toista lasta kuumeillaan (sekä minä että mies). Esikoinen sai alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen ja siinä välissä ehti olla yksi todella kivulias keskenmeno rv 8+5. Esikko on nyt reilu 9 kuukautta.
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05, km 01/06 ja km 06/06 rv5+.
[b]Nonna-80[/b] minä -80, mies -78, yritys aloitettu 10/03, keskenmeno 12/04 rv 14. Lapsettomuushoidot aloitettu 1/2006.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]porkkana[/b] minä 26 v. ja avomies 28 v., lapset -02 ja -03. Km 6/05 rv10, 10/05 rv9 ja 01/06.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]Ria73[/b] Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29, Asutaan: Helsingissä, Lapsia: Poika 10/01, Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]titi75[/b] Minä-75, mies-67, vauvin yritys aloitettu 09/04, km 06/05 (rv8), km 09/05 (rv8).
[b]vauva2006[/b] minä 24 ja mies 32. ensimmäisestä haaveillaan, km 11+3 spontaanisti, vauhditettu lääkkeillä seuraavana päivänä, kuukauden päästä vielä kaavinta. vauva edelleen haaveissa saada.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b]vm69[/b] Neljäs raskaus päättyi rv 20+5, jolloin synnytin pienen tyttömme. Tämä tapahtui maaliskuussa.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]Toive06[/b] plussa 30.9.2005, la 9.6.2006
[b]wannabemami[/b] plussa 24.11.2005, la 2.8.2006
[b]Niamey_85[/b] plussa 26.11.2005, la 3.8.2006
[b]Kerttukasperi[/b] plussa 11.12.2005, la 22.8.2006
[b]Lauris[/b] plussa 14.12.2005, la 20.8.2006
[b]sartsu[/b] plussa 24.12.2005, la 31.8.2006
[b]kuonokas[/b] plussa 28.12.2005, la 5.9.2006
[b]neronja[/b] plussa 30.12.2005, la 7.9.2006
[b]masunasu[/b] plussa 31.12.2005, la 8.9.2006
[b]peebee[/b] plussa 10.1.2006, la 22.9.2006
[b]femmamma[/b] plussa 11.1.2006, la 12.9.2006
[b]ulriina[/b] plussa 23.1.2006, la 5.10.2006
[b]myttynen75[/b] plussa 27.1.2006, la 6.10.2006
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 22.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] nonna80
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 171cm, 82 kg. BMI jotain 26 ja risat
[b]Ongelmakohdat:[/b] sokeri
[b]Keinot:[/b] Sokerin vaihtaminen makeutusaineeseen, vaalean leivän ja pullan syönnin karsiminen, keksit pois!!!
[b]Tavoite:[/b] ainakin se 10 pois
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
[/quote]
Kommentit (76)
kp 1/24 - 32 ,menkat sit alkoi vihdoin ja viimein..Eipä ole ikinä ollu näin pitkää kiertoa mulla. Kroppa sekaisin keskenmenosta ilmeisemmin. Nyt sit päästään kunnolla yrittämään taas.
Mekään ei olla uskallettu kertoa kellekkään vielä tästä raskaudesta. Varsinkin kun mullakin on tuota tihkutusta vähän ollut. Jotenkin on niin skeptinen koko jutusta. Meilläkin koko kaveripiiri elää siinä uskossa, että meillä alkaa hoidot alkusyksystä ja ennen sitä tuskin mitään maata mullistavaa tapahtuu, joten yllätys olis kyllä kaikille melko suuri, jos tää yllätysraskaus nyt sitten etenis toivotulla tavalla. Me ollaan ajateltu kertoa vasta omille vanhemmillekkin sillon kun alkaa olla se 12vkoa täynnä. Olemme näissä kahdessa ekassa kertoneet heti kun ajattelimme, että he saavat iloita näistä raskauksista myös alusta asti, mutta koska on ikävää ensin kertoa ilouutinen jos sitten vielä kolmannenkin kerran menee kesken, niin sitten vaan surevat alusta asti ja ovat turhaan huolissaan. Riittää kun me ollaan huolesta soikeena ihan kaksi ukon kanssa. Toki vaikka menisi kesken, niin kerromme sen sitten sen jälkeen heille, että tässä välissä tälläinen juttu oli ja että halusimme pitää sen salassa, että oltaisiin voitu iloisesti yllättää, mutta huonosti kävi. Toivomme kuitenkin hartaasti, että tuossa kuuden vkon päästä olisi iloisia uutisia edelleen kerrottavana.
Vähän on vielä noita hiivasia oireita...osaltaan myös tuosta ulkomaan erilaisesta bakteerikannasta. Pitänee kysyä huomenna kun soitan sille lekurille, että jos ei ehdi heti ultraan, niin voisiko jotain kuuria tuohon hiiva-juttuun kirjoittaa. Ja mikäli se ultra on jo heti huomenna, niin voin sanoa, että olen ihan paskajäykkänä täällä. Mitä jos sielä ei näykkään sitä mitä pitäs? Jotenkin nyt tuntuu että on pupu ihan pöksyssä tuosta ultraan menosta. Onko se itsensä huijausta, jos jättäisi sen väliin ja eläisi vaan siinä toivossa, että _no tottakai sielä kaikki on hyvin_ !!! No pakko kai se on mennä.
Huonoo tekee ainakin koko ajan. Nytkin yököttää niin, etten tiedä miten päin olisin. Matkalla yhden kerran oksensin...muuten selvisin sielä vain huonolla ololla.
Pitäs lähteä ukon vanhempien mökille saunomaan...saa nähdä käykö mulle Eka-Veka samoin kun sulle, että kun yökkö tulee, niin on pakko kertoa.
titi75 (rv 6+2) kai...
titi: Kiva kun kävit kertomassa matkasta. Ikävää vain, jos sitä hiivaa nyt on. Kylläpäs siellä Mallorcalla olikin sitten kuuma. Enpä olis kyllä uskonu, että siellä voi noinkin lämmintä sentään olla. Mutta toisaalta onpahan muuallakin Euroopassa noita helleaaltoja nyt ollu, kuten lehdestäkin olen lukenut. Meilläkin on reissu edessä, mennään Teneriffalle syyskuussa, kun miehellä on vielä pari viikkoa lomaa.
eka-vekara: Kiva kuulla taas sinustakin. Kyllähän sitä plussaa tosiaan toivottais, varsinkin kun oireet voimistuu ja uusiakin on vielä tullu. Kerron niistä tarkemmin tossa " omassa navassa" .
ON: Joo, eli mistähän aloittaisin. Taas olen kertaalleen oksentanut ja muutenkin on jatkuvaa kuvotusta. Alavatsaa nipistelee useammin ja pidempään kerrallaan. Rinnat tosi kipeät, varsinkin nännit. Voisin sitä verrata melkeinpä migreeniin, sen verran kipeetä on koko tämän päivän ottanu aamusta asti, eikä ole helpottanu yhtään tässä päivän aikana. Ja nyt on sitten kainalotkin kipeät. Aamulla sen huomasin kun suihkussa kävin. Eilen ei vielä ollut. Ja eilen sanomalehteä lukiessani mielestäni se painomuste haisi ihan raa' alta kalalta, ei sitä ole ennen koskaan tehnyt. Yöks sentään.
Että tämmöistä. Tää päivä menny lähes sängyn pohjalla maatessa. Huimaa ja heikottaa aina välillä ja sitten kun pitää antaa noille kipeille nänneillekin aina välillä helpotusta.... ;)
Kiva taas kun aurinkokin paistaa. Eilen satelikin välillä vettä ja samoin toissailtana.
Uunissa kypsyy pannari, saa nähdä maistuuko se. Pitääkin mennä kohta katsomaan joko alkaa väriä tulla.
Sunnuntain jatkoja kaikille!!
Porkkana: onnittelut plussasta! Ikävää, että taas on ollut noita kipuja! Toivottavasti ne ei tällä kertaa kuitenkaan tarkoittais huonoa!! Selviskös sulla silloin niissä tutkimuksissa mitään häikkää, en nyt millään muista? Suojelusenkeleitä ja vauvaliimaa matkaan! bd bd
Lizie: Ihanaa, että sinäkin plussasit! Onnea ja suojelusenkeleitä matkaan! :)
Katri: kylläpä sulla kuulostaa tilanne aina vain jännemmältä! Noilla oireilla kyllä luulis, että touhutippa on karannut ja löytänyt perille.. ;) bd bd bd bd
Titi: Hieno homma, että pikkuinen pysyi matkassa mukana lomallakin! Ei se yks lasillinen punkkua varmastikaan mitään haittaa oo tehnyt. Eri asia olis jos kännejä vetelis.. Toivottavasti pääset ultraan ens viikolla! bd bd bd
Enni-Maija: Onnellista loppuodotusta sinulle ja suojelusenkeleitä edelleen matkaan! :)
Olikohan joku muukin vielä plussannut? Jos oli niin Onnitteluja myös sinne!
Ja pahoittelut teille joille täti on saapunut kylään! Tsemppiä seuraavaan kiertoon!
Ja piinailijoille plussasäteitä ja tsempitykset! +++++++++++++++
On: kp oisko 14/~26. Täältäkin on reissusta palattu. Lämpöjen mukaan ovis olis ollut eilen tai toissapäivänä, mutta tein torstaina ovistestin (tosi myöhään tosin) ja testiviiva oli vaaleampi kuin kontrolliviiva ja sama juttu perjantaina puolenyön aikaan ja eilen oli jo huomattavasti vaaleampi ja tänään ei viivaa tullut ollenkaan.. Toivon kuitenkin, että lh-huippu ois mennyt vaan ohi tai sit ei ovista tapahtunutkaan.. Alkuviikko touhuiltiin hyvin, mutta sitten oli taukoa eiliseen asti, että aika hyvä tsäkä olis jos sielä joku sintti ois perillä ollut oikeaan aikaan.. Toivotaan nyt kuitenkin jälleen; parin viikon päästä sen taas sitten näkee. :)
Mukavaa sunnuntainiltaa kaikille! :)
Keskenmenosta on 11 kuukautta, eikä sen jälkeen ole vielä tärpännyt.
Nikki tuli siitä kun liittyessäni aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, niin siitä tuli mieleeni sani ja luku on syntymävuoteni..
Tai siis sairaalaan ilmoitettiin tulokset ja sieltä sitten meihin otettiin yhteyttä.
Tuun takasin myöhemmin illalla... pakko mennä takaisin ulos, kun letut paistuu muurikalla. Nam nam, muut jo mua varmaan odottelee..
Katri; kyllä sulla on jännä tilanne! Eikö sulla olis mahdollisuutta käydä vaikka yksityisellä kurkkaamassa, että näkyiskö siellä masussa mitään? Tai sitten voisit vielä yrittää päästä lääkärille. Jos nimittäin et ole raskaana, niin kyllä tuolle kierrolle pitäisi jo tehdä jotain. Mutta mielummin kyllä tuo tädin viipyminen saisi johtua raskaudesta!!! bd bd bd
titi; harmi, että sulla on ollut tuota tuhruttelua. Onneksi on ollut vain tuollaista vähäistä. Saisi kyllä loppua kokonaan!
Porkkana; varovaiset onnittelut myös täältä! Toivon sydämeni pohjasta, että vihdoin ja viimein saisitte tästä raskaudesta sen nyytin! bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd bd
Nonna; pahus, että clomit ei vieläkään tuottaneet tulosta. Nyt kyllä lähetän teille sellaisen plussasädesatsin, että varmasti tärppää tästä kierrosta! ~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~~++~
Toivottavasti tepsii ;)
ON: Tässä pikkuhiljaa eteenpäin porskutellaan, viikkojakin alkaa olla pikkuhiljaa ihan kivasti kasassa, vaikka vielä on pitkä matka edessä. Myös usko tämän vauvan syntymään alkaa pikkuhiljaa nousta. Tosin vielä ei olla ohitettu viikkoja jolloin tuo edellinen raskaus meni kesken...
maria80 rv 14+2
Suorittelin vähän hakuammuntaa, kun vähän pyörällä päästäni olen, et mihis listaan ujuttaisin itseäni! Ja kappas tästähän listasta löytyy kohtalon tovereita.
Eli omaa napaa ensin:
Keskeytynyt keskenmeno todettiin tiistaina ja kaavintaan kävi tämän tytön tie samantien. lääkärin pikaarviolla sikiö oli kuollut n. viikko ekan ultran jälkeen, jossa kaikki oli ok. Ultra oli rv 6 ja sykkeen puuttuminen todettiin rv 11. ( Tarkempi tarina löytyy keskenmeno puolelta.)
Nyt tarvitsisin apua! Henkinen puoli on valmis uuteen yritykseen, mutta tämä fyysinen kipuilu taitaa estää hommat tehokkaasti.. Huomenna menossa siis polille vilauttamaan, et mistä tää uudestaan alkanut vatsakipu johtuu! Kuumetta ei, vilun tunnetta kyllä.
Olen myös mielenkiinnolla lukenut, että osalle on sanottu että heti vaan uutta yrittämään kun itse vain on siihen valmis ja osaa taas on kehoitettu odottamaan 1-2 menkat?? Syy tälle epämääräisten ohjeitten viidakolle on mikä?
Mulle tehtiin siis kaavinta ja kohdun olettetavasti pitäisi olla typötyjä, huom. oletettavasti.. Jos näin on niin sieltähän puuttuu limakalvo,johon alkio kiinnittyisi, eikö näin? Siis miten voisin tulla raskaaksi ilman niitä ekoja menkkoja, kun puuttuu se kasvualusta? Ei nyt tää blondi oikein ymmärrä.. Ja mitä enemmän etsii tietoa, sitä sekavammaksi kaikki käy!
Ja miten muut keskenmenon kokeneet, kun jälkivuoto on loppunut niin mitäs sitten.. Kortsut kehiin vai kaikki tai ei mitään meininkiä ilman ehkäisyä?
Terkuin sekaisin kaikesta oleva Helga, koka olisi todella kiitollinen vastauksista!
Tervetuloa tänne haahuilemaan. Syvät pahoitteluni keskenmenosi johdosta. *lohtuhali*
Laittelisitko vielä jonkinlaisen esittelyn itsestäsi, niin saan lisätyksi sen tuohon meidän esittelylistaan.
Minulle sanottiin ekan keskenmenon jälkeen, että periaatteessa voit aloittaa yritykset heti, mutta mahdollisen uuden raskauden kannalta on helpompi määritellä, jos odottaa yhdet menkat. Toisen keskenmenon jälkeen sanottiinkin sitten jo, että voisi odotella useammankin kierron, että elimistö varmasti ehtii palautua.
Voimia!
Nonna-80: Isot pahoittelut tädistä, se on niin kovin ikävä vieras se. Toivottavasti mieli jo pian taas piristyy ja uusi yritys pääsee käyntiin! Kiitos onnitteluista.
katri72: Kiitos myös onnitteluista, kiva et olit myös kaivannut. Mä kyllä toden teolla oon jännittänyt tuota sun tilannetta. Etkö jo meinais käydä lääkärissä? Uskomatonta, miten rauhallisesti sä osaat ottaa, vaikka sulla on noita oireita niin paljon. Mä tulisin hulluksi, ellen saisi sun tilanteessa varmuutta, mistä kaikki johtuu. Mä kun oon aina malttanut viikon odottaa, että kuukautiset on myöhässä ja sekin tekee tiukkaa.
vm69: Toki muut ensin. Oma usko tähän raskauteen on vielä aika aluillaan. Toivottavasti se tästä nousee. Joku suojeluvaisto mulla on päällä varmasti, että ikäänkuin yritän pitää raskauden mahdollisimman kaukana vielä, ettei sitten vaan taas sattuisi ja kovaa. Eli päivä kerrallaan hiljalleen mennään. Mutta kiitos onnitteluista silti. Hyvä, et sullakin on positiivinen mieli, niin sitä pitää. Kyllä varmaan plussaat pian säkin!
vauva2006: Pahoitteluni tädistä. Ja pikaista nousua harmituksesta! Kurjaa, et kaverin viesti pääsi tuolla tavalla ikävästi yllättämään.. Kerroitko näin jälkeen päin, ettei mitään vauvaa ole nyt ihan lähiaikoina syntymässä?
Enni-Maija: Kiva kuulla iloisia ultrakuulumisia! Kaikkea hyvää raskausaikaasi, toivotaan, että pikkuinen jaksaa tällä kertaa perille asti.
titi75: Kiva, et reissu meni hyvin. Ei luultavasti nuo punkut haittaa ja hyvähän se vaan on, jos niiden avulla pystyit itse relaamaan. Sillä, kun äiti voi hyvin, voi vauvakin. Rohkeasti vain ultraan, eikös ole kiva päästä kurkistamaan, miten masussa voidaan.
Eka-Vekara: Tervetuloa takaisin sivistyksen pariin! Mulla vastaava rajapyykki on vko 12, joten vielä monta viikkoa joudun jännäilemään, jos tämä siihen asti jatkuu.
Nipsu79: Pahoitteluni tädistä, ikävin vieras.
sani-74: Kiitos suojelusenkeleistä, niitä todella tarvitaan. Toivotaan sulle mukavaa loppukiertoa ja plussatuulia, sitten kun aika on!
Maria80: Kiva, että alkaa jo tuntua siltä, että vauvasi saattaa syntyäkin ihan elävänä. Kyllä tämä on raskasta, kun pelottaa. Mä en ole edes uskaltanut tajuta kunnolla plussanneeni, kun pelkään niin kovasti, että jotain kauheaa voi tapahtua.
Helga76: Isot pahoitteluni keskenmenosta ja voimahaleja jaksaa eteenpäin. Kyllä fysiikka kannattaa ainakin mun mielestä hoitaa kunnolla kuntoon ennen uusia yrityksiä. Näin mä tein ja sen jälkeen vielä pitkään ja vieläkin käsittelen asiaa henkisesti. Ei menetyksestä koskaan kokonaan kai toivu, koska ei sitä voi unohtaa, mutta sen voi jotenkin tajuta ja hyväksyäkin. Hyvä, että olet menossa polille. Pohdin myös aikanani, milloin aloittaa uusi yritys. Sairaalassa sanottiin, että yhdet kuukautiset on hyvä odottaa, mutta ettei haittaa, jos jo aiemmin raskautuu uudelleen. Erilaisia ohjeita annetaan varmaan erilaisissa keskenmenotilanteissa oleville ja toisaalta lääkärien henkilökohtaisetkin kannat voivat olla erilaiset. Meidän piti käyttää jälkivuodon loputtua kumeja, mutta ne jäi kumminkin, enkä sit tullu raskaaksi. Mut kyllä mun kanta on, että sekä fysiikka että mieli kuntoon ennen kuin uusiin yrityksiin. Jaksuja ja voimia, sulla on varmasti rankkaa...
ON: Oireita on: nälättää, janottaa ja pissattaa koko ajan. Nännejä aristaa ja rintoja kylmää tuulessa. Ja sit oon ihan jär-KYT-tävän väsynyt, ettei aamulla meinaa silmiä auki saada. Ja vatsaa nippailee edelleen jännästi. Mutta jotenkin uskoa tähän raskauteen ei vielä ole. Jotenkin plussauksesta huolimatta tuntuu, että mitä jos en olekaan raskaana. En todellakaan haluaisi pudota taas korkealta ja siksi varmaan suojelen itseäni. Tavallaan ehkä yritän unohtaa raskauden, vaikka raskaana kai nyt kuitenkin olen. Tämä on tosi kummallista. Että mielellään tosiaan pysyn vielä haahuissa, tää on vauviksen paras kohtaamani keskusteluryhmä. Pelottaisi liikaa painua odotuspuolelle.
Mutta ehkä tämä tästä, päätin, että neuvolaankin soitan vasta, kun todella siltä tuntuu. Onhan viikkoon 10 vielä niin pitkä matka, kun terkkaria pääsee tapaamaan, että ehkä katsellaan nyt. Mua vaan pelottaa... ja toisaalta on maailman ihaninta, että saa kantaa salaisuutta sisällään. Kukaan ei tiedä, paitsi oma mies ja te. Sori, et tuli vähän ehkä synkkää ON:aa, mut näin tää vaan on.
Kaikille tsemppiä omissa elämissään, halein Lizie rv6+2
En ole vielä ajatellut lääkäriin menoa. Nytkin tässä tänään päätin, että teen seuraavan testin nyt ens viikonloppuna.
Ja siksi toisekseen ei täällä nyt pääsiskään lääkäriin. Näin kesäaikana hoitavat vain tosi akuutit tapaukset sekä neuvoloiden ensikäynnit. Muuta ei. Pitää odotella tuonne jonnekin elokuulle ennenkuin pääsee. Toisaalta toivoisin, että sitä ennen saisin tuon plussan. Meinaan tuo omalääkäri on mies, enkä tykkää siitä alkuunkaan. Tuntuu ettei se ikinä usko mitä mä oon sille sanonu ja muutenkin on vähän sellanen jörö tuppisuu.
Ja toisaalta myös senkin takia, kun viimekin vuonna sain plussan vasta se kp 93, niin en ole pitäny senkään takia kiirettä. Kyllä tässä kärsimättömänä odotellaan ja kun oireetkin vain jylläävät kaiken aikaa. Milloin nipistelee alavatsalta milloin navan ympäriltä ja sitten taas yököttää ja haisee ja rintoihin sattuu. Mutta mitäpä sitä ei kärsis, jos olis palkintona oma pikku käärö. ;)
Oma napaa tähän vielä sen verran, että kun tuossa juotiin iltakahvit, niin se maistui ihan pippurilta. Että siis kuin olis joukossa pippuria vaikkei taatusti ollut. =D
Lizie: En nyt tajua missä vaiheessa mulla on mennyt ohi sun plussaukses¿vai onnittelinkohan sua jo ennen reissuun lähtöä. Sori, pää vähän reistailee. Onnittelut vielä uudestaan jos on jäänyt välistä. Ja ihan samoissa päivissä mennään kaikki kolme Eka-Veka, sä ja mä. Kivaa. =) Saapi tosiaan nähdä miten pitkään tätä onnea nyt jatkuu. Mies yrittää rauhoitella, että usko pois tällä kertaa kaikki on paremmin¿mutten ole kyllä ihan varma uskaltaako sekään uskoa siihen mitä mulle vakuuttelee. Nätisti tietysti tehty, että yrittää mut saada pysymään rauhallisena. Päivä kerrallaan täälläkin mennään¿
Helga76: Pahoittelut keskenmenostasi. Kiva kuulla, että olet henkisesti sielä noin vahvoilla kantimilla asian kanssa ja valmis uuteen yritykseen. Ekan km:n jälkeen meille lääkäri sanoi, että voi heti alkaa yrittämään ja meillä siinä sitten yhdet epämääräiset mensut tuli ja tärppäsi sitten uudelleen. Valitettavasti myös tämä toinen keskeytyi alkuraskaudessa. Nyt kolmatta tärppiä odoteltiin aika tarkalleen vuosi ja nyt pienten tiputusten saattelemana kokeillaan kuinka pitkälle päästään. Lääkärit antavat monenlaista neuvoa tuosta asiasta, mutta ehkä paremmin itse miehenne kanssa tunnette koska olette uudelleen valmiita yrittämään. Kivut ja km-vuodot kannattaa antaa ensin tulla ja mennä rauhassa ja sitten katsoa tilanne uudelleen. *voimahali sinne*
Nipsulle pahoittelut tädin tulosta. On se v*****n narttu !!! Ei tajua pysyä poissa. = /
Katri: Voi mahoton noita sun vahvoja oireitas. Kumpa sieltä nyt se lussa saatais sulle ja kestävä sellainen. Vahvasti oireilet kyllä. Ihan pistää jänskättämään. =) Mutta jos et nyt vieläkään kaikesta huolimatta saa sitä plussaa ruutuun, niin olen myös sitä mieltä, että kannattaisi ehdottomasti tuolle sun menkkakierrolles saada joku roti. Kauheen pitkiksi venyvät.
Sani74: Toivottavasti osuivat siimahännät ja ovis kohdalleen. Tulos nähdään muutaman viikon päästä. Toivottavasti positiivinen sellainen. Ahkeria olette ainakin olleet. =) dbdbdbdb
vm69: Vielä siitä Mallorcasta. Palmanovan puoli oli ihan jees, mutta se Magallufin puoli oli tosi levoton. Hotelli meillä oli ilmeisesti Ihan Palmanovan ja Magallufin rajalla, koska meidän merinäköala oli sinne Magallufin rannan puolelle. Ruotsalaiset ja norskit parikymppiset piti sellasia bileitä meidän hotellissa, että oksat pois. Kertaalleen jouduttiin huonettakin vaihtamaan hotellin toiseen päähän. Muuten paikka oli nätti ja rannat siistejä ja kauniita. Järjettömän kuuma vaan oli ja yritin siinä pikkusta salamatkustajaakin suojata, niin en kauheesti suorassa auringossa uskaltanut olla. Olikos sielä sillonkin Palmanovan puolella sellainen pehmisjätski koju, jossa myi jätskiä sellainen britti. Jutskattiin sen kanssa pitkät tovit ja se on kuulemma asunut Mallorcalla jo 17 vuotta, josta 14 vuotta se on pitänyt sitä jätskikojua. Ajattelin, että se oli varmaan sielä sillonkin kun sä olet sielä asunut. =)
Maria80: Tuota tiputtelua on tullut tosi vähän. Juuri erottaa sen vaalenpunaiseksi. Ja kummatkin kerrat kun sitä on tullut, niin olen vuodellut yleensä sitten rakastelun jälkeen. Ja ehkä tuo alkuraskauden hiivakin vähän noita limakalvoja rassaa. Nyt taas ei ole mitään tiputusta ollut. Kyllähän tämä varpailleen vetää, kun pelkää, että millä kerralla se vuoto lisääntyy. Pakko vaan yrittää luoda jostain tähän uskoa. On vaan pakko. Muuten pää hajoo. = / Ihanan paljon jo viikkoja sulla. Wautsi !!! =)
Nonnalle: Megasti plussasäteitä kans tulevaan kiertoon. Saisivat luvan ne kuurit tehota sieläkin. Niin pitkään vauveli on teilläkin haaveissa ollut. ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ säteitä hirmuistesti sinne!
ON: Noista ihmeellisistä hajuista. Aamulla en pystynyt edes meidän vesijohtovettä juomaan kun piti vitamiineja ottaa. Se haisi ihan LAHNALTA. Siis hyi jessus mikä lemu. Mies otti lasin, haisteli ja maisteli vettä ja sanoi, että nyt taitaa mun nokka haistella ihan omiani. Mua kuvotti se vesi ihan kauheesti. En pystynyt juomaan sitä. Sitten kun mies poltti eilen pitkästä aikaa takkaa ja se vähän pöllytti savuja sisään, niin mulla haisee se savu nyt nenässä kaiken aikaa ja se laittaa yököttämään ihan kauheesti ja myös pyörryttämään. Takaraivoon tulee sellainen ihme fiilis. Ja tietysti nyt kehiin on vielä astunut sitten tää järjetön poru-herkkyys. Siis itku tulee ihan pienemmästäkin asiasta. Kattelin tänään hauskat kotivideot ohjelmaa ja siinä oli sitten eri tavoilla pariskunnat ilmoittaneet vanhemmilleen raskauksista ja minä likka porasin kun mikäkin. Musta se oli niin ihanaa. =) Sitten tietysti olen jo pillittänyt moneen kertaan sitä, että olenko nyt sitten kuitenkin ollut niin leväperäinen sielä reissussa kun menin sen lasillisen viiniä juomaan päivässä jne. Jälkimorkkis iskee ja kovaa päälle. Mutta tää varmaan kuuluu asiaan. Matkallakin kun oli toisiks viimeinen päivä, niin kun mies sanoi, että taitaa kullalla olla jo kova koti-ikävä, niin oli pakko laittaa aurinkolasit päähän, ettei mies näkis, että taas pääsi itku. On tää ihan mahdotonta. Toisaalta hyvähän se on, että oireita löytyy vahvoina, mutta toivottavasti se on sen arvoista ja sielä joku pikkuinen elävä matkustajakin löytyy. Ihan hermona olen myös siitä, että pitäskö sitä ultraa vielä lykätä viikolla, kun näiden nyt menossa olevien päivien jälkeen alkio on yleensä meillä kuollut. Eli vaikka sielä nyt näkyis syke ja jotain elävää, niin en saa varmaan siitäkään mielenrauhaa. Pitää varmaan päästä uudelleen taas viikon päästä tsekkaamaan tilanne. Pimeetä tää on. Kovasti haluaisi nähdä mitä sieltä löytyy, mutta pelkää että samalla hetkellä kiintyy siihen liikaa ja luopumisen tuska on kova, vaikka ihmisen alku niin pieni vielä taas oliskin. Niin se vaan menee. Sori nää mun valitukset¿mutta mihinkä muuallekkaan kun tänne näitä purkaisin.
Taidan mennä levolle. Väsyttää niin vietävästi. Millähän tän karseen savun hajun sais täältä kämpstä pois¿tai mun aivoista. =)
titi75 (rv 6+2)
....Siis esittelyyn? Yritin plärätä päiviä taaksepäin,mutta en löytänyt " haahujen listaa" , mistä olisin voinut ottaa mallia?
Nostaisiko joku sen jostain jos sellainen on olemassa? Vai onko se eri nimellä?
Siis enhän mä mitenkään sokea ole, taikka blondi.......
No mutta esittelyä siis:
Mies ja Mä molemmat 30v. Asutaan Etelä-Suomessa ja ensimmäistä lasta toivotaan saapuvaksi. Keskeytynyt keskenmeno 07/06.
Minä olen tälläinen omituisen huumorintajun omaava blondi, jolla jopa toisinaan päänupissa syttyy " heureka" lamppu. Olen myös " super-tunteellinen" , välillä mennään korkealla ja kovaa, toisinaan ryömitään pohjamudissa.
Eli eilen palailtiin maalta takaisin sivistyksen pariin, mutta illalla olin niin väsynyt pitkästä ajomatkasta etten edes jaksanut nettiin kömpiä ; ) tosi väsynyt siis!
Porkkanalle onnittelut plussalsta ja Lizielle, muistinkohan nuo nimimerkit oikein. Sitä Katrin plussaa vaan edelleen ootellaan.
Meillä olio tarkoitus olla kertomatta vanhuksille vielä mitään, mutta sunnuntaina alkanut pahoinvointi on yltynyt niin pahaksi, että paras oli kuitenkin kertoa, etteivät ihmettele mun ryytynyttä oloani. Ja kun tuo joka aamuinen hampaiden pesukin saa aikaan ihan hirveät yökkäykset, niin olisihan ainakin äiti arvannut. Väsykin on ollut hirveä, vetelen helposti 10 tunnin unia ja silti oon ihan poikki. Pissattaa, viluttaa ja nännit on tosi kipeät. kaikki vaikuttaisi hyvältä oireiden perusteella, mutta viimeksikin oireet oli kovat, vaikka pikkuinen oli menehtynytkin jo.. Jotenkin turhauttavaa nää oireet, kun ei takaa mitään. Ja kun nää on tässä jo pariin kertaan koettu ja ihan turhaan.
Odottelin kovasti, josko mun tukostaipumustestin tuloksen olisi jo tulleet, muttei ole lääkärin soittoa kuulunut. Kauankohan ne SPR:n labrassa kerkiää valmistua?? Anyone?? Täytyy varmaan kysellä alkuviikosta itse.. nyt kun on viikot 6+2, niin alkaa lähestymään se rv 7 rajapyykki. Pidän sitä siis sellaisena ratkaisevana hetkenä, koska nuo aikasemmat km tulleet niillä main. Ette arvaa miten pelottaa ja kovin. Oon ihan (varmasti hormoneistakin johtuen) itkun partaalla joka hetki. En osaa yhtään nauttia odotuksesta, aikakin matelee ihan sika hiljaa. Jotenkin ei edes teksisi mieli mennä siihen 4.8 alkuraskauden ultraan, pelottaa mitä siellä näkyy. Tai on näkymättä.
Niin iloisissa tunnelmissa täällä ; ) No ainakin se on iloista, että omassa kodissa on taas kyläilyn jälkeen kiva olla ja vielä viikko lomaa! Harmi vaan, että miehuksen pitää palata jo töihin, mutta pojan kanssa sitten luuhataan rannat ja torit ym.
eka-vekara 6+2