Sain kohtuullisen hyvän perinnön ja nyt avopuoliso on alkanut hoputtaa naimisiin

Minä olen nainen ja kaikki rahat ovat minun. Teetin tiukan avioehdon naimisiin mennessämme. Ei ole yhteidiä lapsiakaan, vaan uusperhe, joten on järkevää pitää rahatkin erillään. Jos olisi yhteisiä lapsia ja toinen jäisi kotiin hoitamaan niitä, kun yoinen pääsee tienaamaan ja luomaan uraa, tilanne olisi vähän eri. Silloinkin avioehto olisi hyvä, mutta siinä pitäisi huomioida sen toisen osapuolen taloudelliset uhraukset toisen hyväksi.

Teette avioehdon, ehdottomasti. Sellaisen että kummallakaan ei ole oikeutta kuin omiin omaisuuksiin vain. Et suostu naimisiin ilman tuota, ethän.

jätä se lehmä se on gold diggeri ei se sua rakasta eikä koskaa rakkastanut

olit vain ainoa mies mitä hän sai se olis jättänyt sut heti rikkampaa mieheen

Siperia tosiaan lopettaa... lähipiirissä on monta ilkeää tapausta kun jompikumpi keski-iän kriisissään päättää aloittaa ”uuden paremman elämän” ja kaikki kauniit periaatteet lentävät romukoppaan. Usein tilannetta edesauttaa uusi suhde, jonka mielestä tottakai kaikki omaisuus menee puoliksi ja mitään armopaloja ei sallita. Olen nähnyt parin ”vuosisadan rakkaustarinan” rikkoutuvan ja päätyvän jatkuvaan riitelyyn lakimiesten avustuksella.

Omat tyttöni olen vakuuttanut että avioehto on ehdoton! Koskaan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Myös perinnön jättäjä voi testamentissaan ilmoittaa ettei häneltä tuleva perintö koske lasteni avio- eikä avopuolisoita eikä heidän aiemmista liitoista syntyneitä lapsiaan. Tämä on normaali menettely. Silloin ei välttämättä tarvita avioehtoa.

Mun äiti just puhu noista. Hän kokee oikeaksi, että kaikki jää mulle ja mun mielelle yhteiseksi. Meillä on kolme yhteistä lasta. Äitini kokee meidät perheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Niille jotka jankuttavat siitä puolison poissulkevasta perinnöstä. Normaalissa perheessä jos toinen saa huomattavan summan rahaa, sillä ostetaan yhteisiä asioita kuten kuitataan yhteinen asuntolaina pois. Tämä tekee kyseisen lausekkeen testamentissa turhaksi. Tietysti eri jos sitä rahaa on niin paljon, ettei sitä saa perheen menoihin mitenkään uppoamaan niin tilanne on eri. Mutta tuollainen testamentti ei siis todellakaan takaa, että se inhokkiminiä jäisi puille paljaille. Kyllä nämä pystyy kiertämään ja hyvin usein kierretäänkin.

Niin no.

Tässähän ei ole vielä kyse perheestä eikä aviopuolisoiden vaan seurustelevista ihmisistä.

Vasta ajan kanssa näkee.

Vierailija kirjoitti:

Muistutan, että nykyään myös pitkään jatkuneessa avoliitossa tehdään ositus. Joten saattaapi rahat mennä muihin taskuihin avoliitossakin kun ero tulee.

Ei avoliitossa tehdä mitään ositusta! Silloin tehdään omaisuuden erottelu, jossa käytännössä pitää todistaa kiistanalaisesta omaisuudesta, kumman se oikeasti on. Perintö ei missään nimessä mene avopuolison taskuun, päin vastoin, perinnön saanut saattaa saada sen valtavan television, jota köyhempi väittää omakseen, kun on ilmiselvää, kumpi sen on maksanut. Jossain ihan poikkeuksellisessa tapauksessa esimerkiksi yhteisiä lapsia kotiin hoitamaan jäänyt saattaa saadan mukaansa jotain, kun on todistettavissa, että hän on nimenomaan mahdollistanut toisen omaisuuden kerryttämisen.

Avoehto ei kuitenkaan ole pöllömpi idea. Eikä sillä sinänsä ole mitään vaikutusta, jos ette eroa. Se on sitten oma päätöksesi avioliiton aikana, haluatko käyttää omaisuuttasi myös kumppanisi elintason kohentamiseen. Tämä ei liene avopuolisollesi ongelma, jos hän ei ole nimenomaan rahojesi perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Myös perinnön jättäjä voi testamentissaan ilmoittaa ettei häneltä tuleva perintö koske lasteni avio- eikä avopuolisoita eikä heidän aiemmista liitoista syntyneitä lapsiaan. Tämä on normaali menettely. Silloin ei välttämättä tarvita avioehtoa.

Mun äiti just puhu noista. Hän kokee oikeaksi, että kaikki jää mulle ja mun mielelle yhteiseksi. Meillä on kolme yhteistä lasta. Äitini kokee meidät perheeksi.

Minä koen äitisi ja sinut naiiveiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Myös perinnön jättäjä voi testamentissaan ilmoittaa ettei häneltä tuleva perintö koske lasteni avio- eikä avopuolisoita eikä heidän aiemmista liitoista syntyneitä lapsiaan. Tämä on normaali menettely. Silloin ei välttämättä tarvita avioehtoa.

Mun äiti just puhu noista. Hän kokee oikeaksi, että kaikki jää mulle ja mun mielelle yhteiseksi. Meillä on kolme yhteistä lasta. Äitini kokee meidät perheeksi.

Haluaisit varmaan, että perintö kulkee aikanaan sinun lapsillesi eikä kenellekään ulkopuoliselle? Vai eikö ole mitään väliä sillä?

Vierailija kirjoitti:

Niille jotka jankuttavat siitä puolison poissulkevasta perinnöstä. Normaalissa perheessä jos toinen saa huomattavan summan rahaa, sillä ostetaan yhteisiä asioita kuten kuitataan yhteinen asuntolaina pois. Tämä tekee kyseisen lausekkeen testamentissa turhaksi. Tietysti eri jos sitä rahaa on niin paljon, ettei sitä saa perheen menoihin mitenkään uppoamaan niin tilanne on eri. Mutta tuollainen testamentti ei siis todellakaan takaa, että se inhokkiminiä jäisi puille paljaille. Kyllä nämä pystyy kiertämään ja hyvin usein kierretäänkin.

Normitapa tässä on lisätä jokaisessa kaupankäyntipaperissa lauseke, jossa todetaan että x euroa on toisen osapuolen perintörahaa, niin tilanne pysyy koko ajan selvillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Myös perinnön jättäjä voi testamentissaan ilmoittaa ettei häneltä tuleva perintö koske lasteni avio- eikä avopuolisoita eikä heidän aiemmista liitoista syntyneitä lapsiaan. Tämä on normaali menettely. Silloin ei välttämättä tarvita avioehtoa.

Mun äiti just puhu noista. Hän kokee oikeaksi, että kaikki jää mulle ja mun mielelle yhteiseksi. Meillä on kolme yhteistä lasta. Äitini kokee meidät perheeksi.

Juuri tämä. Meillä ei kummallakaan ole tulossa kuusinumeroista perintöä, mutta minä tienään tuplasti enemmän kuin puolisoni. En silti koe tarvetta avioehdolle. Molemmat kantaa kykynsä mukaan yhteiseen pottiin. Ei niin, en kumpikin istuu silmät kiiluen jonkun ikioman rahakasan päällä ja miettii eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niille jotka jankuttavat siitä puolison poissulkevasta perinnöstä. Normaalissa perheessä jos toinen saa huomattavan summan rahaa, sillä ostetaan yhteisiä asioita kuten kuitataan yhteinen asuntolaina pois. Tämä tekee kyseisen lausekkeen testamentissa turhaksi. Tietysti eri jos sitä rahaa on niin paljon, ettei sitä saa perheen menoihin mitenkään uppoamaan niin tilanne on eri. Mutta tuollainen testamentti ei siis todellakaan takaa, että se inhokkiminiä jäisi puille paljaille. Kyllä nämä pystyy kiertämään ja hyvin usein kierretäänkin.

Normitapa tässä on lisätä jokaisessa kaupankäyntipaperissa lauseke, jossa todetaan että x euroa on toisen osapuolen perintörahaa, niin tilanne pysyy koko ajan selvillä. 

Niin, jos ei halua elää perheenä vaan halua kuluttaa elämänsä kyräillen sun ja mun rahojen kanssa. Se on kuitenkin parista itsestään kiinni, perinnön jättäjän vallassa tämä ei enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niille jotka jankuttavat siitä puolison poissulkevasta perinnöstä. Normaalissa perheessä jos toinen saa huomattavan summan rahaa, sillä ostetaan yhteisiä asioita kuten kuitataan yhteinen asuntolaina pois. Tämä tekee kyseisen lausekkeen testamentissa turhaksi. Tietysti eri jos sitä rahaa on niin paljon, ettei sitä saa perheen menoihin mitenkään uppoamaan niin tilanne on eri. Mutta tuollainen testamentti ei siis todellakaan takaa, että se inhokkiminiä jäisi puille paljaille. Kyllä nämä pystyy kiertämään ja hyvin usein kierretäänkin.

Niin no.

Tässähän ei ole vielä kyse perheestä eikä aviopuolisoiden vaan seurustelevista ihmisistä.

Vasta ajan kanssa näkee.

Niin no eihän seurustelevat parit tee ositustakaan, joten aika pieni riski sen perinnön on sille lapsen kesäheilalle joutua. Ellei se lapsi itse sitä lahjoita.

Vierailija kirjoitti:

Siperia tosiaan lopettaa... lähipiirissä on monta ilkeää tapausta kun jompikumpi keski-iän kriisissään päättää aloittaa ”uuden paremman elämän” ja kaikki kauniit periaatteet lentävät romukoppaan. Usein tilannetta edesauttaa uusi suhde, jonka mielestä tottakai kaikki omaisuus menee puoliksi ja mitään armopaloja ei sallita. Olen nähnyt parin ”vuosisadan rakkaustarinan” rikkoutuvan ja päätyvän jatkuvaan riitelyyn lakimiesten avustuksella.

Omat tyttöni olen vakuuttanut että avioehto on ehdoton! Koskaan ei tiedä mitä elämässä tapahtuu.

Mitkä ihmeen kauniit periaatteet? Avioliitto ilman avioehtoa on samalla sopimus siitä, että mahdollisen eron sattuessa varat jaetaan 50-50. Miksi ihmiset tekevät tällaisia sopimuksia ja pettyvät siihen, kun eron hetkellä toinen haluaa pitää siitä kiinni? Haloo. Avioehdoton avioliitto on niille, joiden perhekäsityksen mukaan avioliitossa varallisuus on yhteistä ja mahdollisen eron tullen kuuluukin mennä jakoon.

Ollaan molemmat miehiä.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen siis ainoa lapsi, äiti on se jonka perin ja isä on kuollut jo 90-luvulla. Yllätyksenä tuli perittävän määrän suuruus, oletin että se on pikkukaupungin kolmion verran. Mutta kuten totesin, raha-asioista ei todellakaan kotona puhuttu, joten en tiennyt että varallisuutta oli noinkin paljon. Mutta se taustoista.

Avioehto kuulostaa aika kovalta, koska voihan se olla ja varmaan onkin, että puoliso on ihan vilpitön. Olemme olleet kuitenkin yhdessä hyvän aikaa. Enpä tiedä, moisten rahojen käsittely ei ole itsellekään luontevaa. Ap.

Kuulostaa kovalta? Ihan normaali järkevien ihmisten välillä sovittava sopimus. Ilman avioehtoa naimisiinmenon ymmärrän ainoastaan jos naimisiin menee nuoret, yhtä köyhät ihmiset, joilla on tarkoitus hankkia lapsia ja yhteistä omaisuutta yhdessä ja edessä on esim. äitiyslomia ja vanhempainvapaita jne. En oikeastaan ymmärrä edes miksi kukaan menisi naimisiin ellei hanki lapsia. Ja ajatus siitä, että jättäisi avioehdon tekemättä todistellakseen toiselle rakkauttaan on kyllä hölmöläisten hommaa. Ajattele tilanne toisin päin. Jos kumppanisi saisi yhtäkkiä mekittävän summan rahaa, niin olisiko se sinusta kohtuutonta jos hän vaatisi avioehdon? Jos olisi, niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Millä tavalla avioehto kuulostaa kovalta? Mielestäni jopa köyhän kannattaa tehdä avioehto.

Mistä köyhä tekee avioehdon?

En ymmärrä. Tuosta jakkarasta, se on minun?

Vaikka tulevista perinnöistä ja lottovoitoista.

OIkeesti?

Nehän voi tehdä siinäkin vaiheessa sitten, jos niitä ikinä ilmaantuu. :D

Ei voi jos toinen ei suostu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh? Millä tavalla avioehto kuulostaa kovalta? Mielestäni jopa köyhän kannattaa tehdä avioehto.

Mistä köyhä tekee avioehdon?

En ymmärrä. Tuosta jakkarasta, se on minun?

Vaikka tulevista perinnöistä ja lottovoitoista.

OIkeesti?

Nehän voi tehdä siinäkin vaiheessa sitten, jos niitä ikinä ilmaantuu. :D

Avioehtoa ei ole mikään pakko allekirjoittaa missään vaiheessa. Luuletko saavasi puolison suostumaan, jos olet saanut lottovoiton?

Mistä tulee harhakäsitys että avioliitto on hyödyllinen. vain jos hankkii lapsia? Hesarilta oli mainio juttu juuri jossa käytii läpi taloudellisia puolia, mm leskeneläkettä ym. Ei vaadi lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Niille jotka jankuttavat siitä puolison poissulkevasta perinnöstä. Normaalissa perheessä jos toinen saa huomattavan summan rahaa, sillä ostetaan yhteisiä asioita kuten kuitataan yhteinen asuntolaina pois. Tämä tekee kyseisen lausekkeen testamentissa turhaksi. Tietysti eri jos sitä rahaa on niin paljon, ettei sitä saa perheen menoihin mitenkään uppoamaan niin tilanne on eri. Mutta tuollainen testamentti ei siis todellakaan takaa, että se inhokkiminiä jäisi puille paljaille. Kyllä nämä pystyy kiertämään ja hyvin usein kierretäänkin.

Tommoset onkin ihan ok mutta elämässä ei kaikki mene niin kuin on suunnitellut. Perintö saattaa tulla kesken eroprosessia juuri kun puoliso on löytänyt uuden rakkaan ja jos ei avioehtoa tai poissulkevaa testamenttia ole, on siitä perinnöstä annettava puolet puolisolle joka jatkaa elämäänsä uuden rakkaan kanssa. Kuule pikkasen sylettäisi siinä tilanteessa ja niin syletti ystävää kun näin kävi.