Mikä on viisain asia, minkä olet oppinut elämästä?

Oikeasti älykäs ja fiksu ihminen ei kutsu itseään älykkääksi tms.. Saatika korosta itseään

Ihmisiin ei pidä luottaa sokeasti

Maailmassa on myös hyviä tyyppejä

On hyvä osata myöntää olevansa joskus väärässä tai mokanneensa

Anteeksi antavan elämä on mukavempaa kuin jatkuvaa kaunaa kantavan

Se, että ei kannata edes yrittää. Yhtään mitään. 

Jos syntyy ei-toivottuna ja taistelee ekat päivät pelkästä olemassaolostaan, loppu on historiaa. Lapsuudessa kohdellaan kaltoin, nuoruudessa kukaan ei välitä, kaikki tämä myrkky siirtyy lapsen mieleen vuosien saatossa ja myrkyttää hänetkin. Pilalla on itsetunto, persoona jne., ja muut ihmiset vierastavat. 

Sitten kun tämmöinen ihminen yrittää pärjätä elämässä kuten muutkin, jatkuvasti tulee muistutus siitä, miten ei kuulu joukkoon: menitkö tekemään lapsia, koska halusit -tyhmä- tavallisen arjen johon kuuluu perhe? Tottakai omilla lapsillasi on autismia, harvinaisia sairauksia joita sairastaa Suomessa alle sata jne. ja arki tämän myötä täyttä helvettiä. Eikö riitä? Laitetaan vielä yksi lapsista pyörätuoliin. 

Entäs työelämä sitten? Ei sinua kukaan palkkaa, kelpaat korkeintaan ilmaiseksi harjoittelijaksi kuukaudesta toiseen. Teet aina parhaasi ja saat kovasti kehuja, mutta kukaan ei halua investoida sitä tessin minimiä sinuun. Tyhmänä jatkat kuitenkin yrittämistä kunnes vihdoin uskot asemasi.

(Koko elämä on mennyt tätä rataa, enkä jaksa enää yhtään. Pelkkää kujajuoksua vuodesta toiseen. Ei ole sukulaisia auttamassa, ei muutakaan tukea. Olen epäillyt älyäni, mutta vika ei ole siinäkään (tehty kasa testejä julkisella, myös neurologian puolelta), enkä sairasta mitään, joka aiheuttaisi arjen haasteita entisestään. Olen vaan sattunut saamaan ne kuuluisat paskat kortit elämäni alussa.)

Jossittelu ei hyödytä mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, sanottua ei saa sanomattomaksi. Menneisyyttä et voi muuttaa. Ehkä voit kuitenkin (ainakin yrittää) ottaa opiksi, ettet toista samoja virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Se, että ei kannata edes yrittää. Yhtään mitään. 

Jos syntyy ei-toivottuna ja taistelee ekat päivät pelkästä olemassaolostaan, loppu on historiaa. Lapsuudessa kohdellaan kaltoin, nuoruudessa kukaan ei välitä, kaikki tämä myrkky siirtyy lapsen mieleen vuosien saatossa ja myrkyttää hänetkin. Pilalla on itsetunto, persoona jne., ja muut ihmiset vierastavat. 

Sitten kun tämmöinen ihminen yrittää pärjätä elämässä kuten muutkin, jatkuvasti tulee muistutus siitä, miten ei kuulu joukkoon: menitkö tekemään lapsia, koska halusit -tyhmä- tavallisen arjen johon kuuluu perhe? Tottakai omilla lapsillasi on autismia, harvinaisia sairauksia joita sairastaa Suomessa alle sata jne. ja arki tämän myötä täyttä helvettiä. Eikö riitä? Laitetaan vielä yksi lapsista pyörätuoliin. 

Entäs työelämä sitten? Ei sinua kukaan palkkaa, kelpaat korkeintaan ilmaiseksi harjoittelijaksi kuukaudesta toiseen. Teet aina parhaasi ja saat kovasti kehuja, mutta kukaan ei halua investoida sitä tessin minimiä sinuun. Tyhmänä jatkat kuitenkin yrittämistä kunnes vihdoin uskot asemasi.

(Koko elämä on mennyt tätä rataa, enkä jaksa enää yhtään. Pelkkää kujajuoksua vuodesta toiseen. Ei ole sukulaisia auttamassa, ei muutakaan tukea. Olen epäillyt älyäni, mutta vika ei ole siinäkään (tehty kasa testejä julkisella, myös neurologian puolelta), enkä sairasta mitään, joka aiheuttaisi arjen haasteita entisestään. Olen vaan sattunut saamaan ne kuuluisat paskat kortit elämäni alussa.)

Aina kannattaa yrittää. Älä luovuta.

Etsi itsellesi uusia ystäviä.

Ole armollinen itsellesi.

Yritä löytää pienistä asioista iloa.

Älä kanna vihaa sydämelläsi.

Se tuhoaa sinut.

Joskus se elämä yllättää positiivisesti.

Että ihminen voi äkisti muuttua juuri sellaiseksi, joita on aina halveksinut. Veri on vettä sakeampaa ja on sukuvika, kun suksi ei luista.

Vierailija kirjoitti:

Jossittelu ei hyödytä mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, sanottua ei saa sanomattomaksi. Menneisyyttä et voi muuttaa. Ehkä voit kuitenkin (ainakin yrittää) ottaa opiksi, ettet toista samoja virheitä.

Teet aina uusia!

Konmari.

Vaikutti koko elämään.

Karsin kodin, lapset oppi arvostamaan omaisuuttaan, ei enää tullut kasoja rikkinäisistä vaatteista, kun hoidin puutteet nopeasti.

Olen asunut kohta kk miesystäväni kodissa ja sain täältäyhden huoneen, irtaimistolle ja työhuoneeksi.

Tämä riittää.

Vuosikausien varrella olen todennut roina ei lopu koskaan. Minun kautta on mennyt varmasti yli 1000 laatikkoa kirppikselle ja aina löytyy perhe, hyvin pienellä vaivalla, joilla tilanne on paha.

Osa oppii, osa ei. 5 v päästä voi koti olla yhtä täynnä.

Vaikka säilytystilat ovat hyvät, irtaimiston määrä aina yllättää

Se, ettei minä ole tämä keho tai nämä ajatukset. Olemme kaikki samanlaisia, vain erilaisissa olosuhteissa kasvaneita. "Minä" olisin tehnyt kaikki samat teot mitä esim. naapuri, jos olisin elänyt hänen elämäänsä.

Älä milloinkaan luota liikaa toisiin ihmisiin taikka laske asioita heidän varaansa. Suurin osa on todella, todella itsekkäitä.

Älä kadehdi keneltäkään ihmiseltä hänen saamiaan lahjoja. Jokaisella meillä on jotakin ja yksikään ihminen ei saa kaikkea.

Älä etsi ihmisistä virheitä ja käytä niitä heitä vastaan. Ole armollinen ja rohkaiseva kaikkia ihmisiä kohtaan se on oikein.

Vierailija kirjoitti:

Se, ettei minä ole tämä keho tai nämä ajatukset. Olemme kaikki samanlaisia, vain erilaisissa olosuhteissa kasvaneita. "Minä" olisin tehnyt kaikki samat teot mitä esim. naapuri, jos olisin elänyt hänen elämäänsä.

Eka oikeasti viisas.

Vierailija kirjoitti:

Älä milloinkaan luota liikaa toisiin ihmisiin taikka laske asioita heidän varaansa. Suurin osa on todella, todella itsekkäitä.

Itsekkäitä, mutta myös tyhmiä ja kyvyttömiä.

Ihmiset on täyttä paskaa, sen olen oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Minkä annat toiselle, saat sen moninkertaisena takaisin.

Ei pidä paikkaansa. Kiittämätömyys on palkka tai jopa vattuilut.

Avain onneen on omassa taskussasi

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän luen, pohdin, opiskelen ja reflektoin skeemojani, sitä enemmän ymmärrän itsestäni ja sitä vähemmän ympäröivästä maailmasta.

Kovana kakkosena oli vaihtaa tunteisiin, vaistoon ja olettamuksiin perustuva maailmankuva rationaaliseen faktoidiseen mailmankuvaan.

Taiteilijana taas pitää luottaa paljon tunteisiin, vaistoon ja intuitioon.

Oletko insinööri?

Että (a+b)^2 = a^2+2ab+b^2

Ettei ikinä äänestä vihreit/ vassareita ja demareita

Viisautta on olla jäämättä lukemaan vauva.fin jankkausketjuja ja tuhlata aikaa molemminpuoliseen idiotismiin. Parempi lukea täällä hupiketjuja kuten noloja pieruja tai jauhenlihan pesemistä.