Mikä on viisain asia, minkä olet oppinut elämästä?
Kommentit (2605)
Ystäviä tulee ja menee, mutta vihamiehiä kertyy. Turha suututtaa muita ihmisiä turhan päiten, se tulee kuitenkin joskus vastapalloon.
Aloituksesta tuli mieleen erään ystäväni äidin neuvo tyttärelleen:
- Älä koskaan mene naimisiin!
- Jos kuitenkin joskus menet naimisiin,
niin muista, että miehesi on vanhin
lapsesi!
Ne ihmiset, joihin luottaa 100 prosenttisesti kannattaa valita hyvin tarkasti. Jos nyt keneenkään se luottamus on ihan 100 %. Omaan puolisoon kun luottamus on tuolla 100 pros kieppeillä ja siinäkin sellainen terve parin prosentin liukuma, niin hyvin menee.
Opi antamaan anteeksi, toisille niin pian kuin vain kykenet, mutta myös itsellesi, ja joskus myös Jumalalle.
Älä takerru kehenkään, se ei toimi.
Suuria asioita tai päätöksiä ei kannata tehdä alle vuorokauden. On olemassa sanonta: Jumala ohjaa, mutta saatana ajaa. Esim avioliittoon ei kannata mennä pelkästään himossa.
Kukaan ei sun hautajaissa pidä puhetta siitä, kuinka upeat tissit sulla oli, kuinka kaunis olit tai kuinka timmi pylly sulla oli. Itsestään kannattaa pitää huolta jotta elämä olis mahdollisimman mukavaa, mutta älä tuhlaa elämää turhiin ulkonäköpaineisiin. Oot jees just näin!
Kun olet ystävällinen toisille ihmisille ja annat omastasi sen mitä voit ja haluat, teet ehkä hyvää muille, mutta eniten itsellesi.
Varmaan joku jo laittanut mutta toista et voi muuttaa, ainoastaan itseäsi. Tai omaa suhtautumista siihen mitä joku muu keksii tehdä. Ehkä siinä se viisaus että ei ota itseensä häpeää ja vihaa toisen huonosta käytöksestä. Kun niistä luopuu niin on helpompi hengittää ja ehkä ymmärtää sitä toistakin. Huh!
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ivata tai taivastella kenenkään toisen tyhmyyksiä tai ongelmia. Ennen pitkää on joko itse tai viimeistään oma lapsi vastaavassa tilanteessa.
Törmäsinkin vasta vanhaan suomalaiseen sananlaskuun:
"Älä moiti toisen morsianta äläkä laita toisen lasta, saat itte moitittavan morsiamen ja laitettavat lapset."
Että on parempi hyväksyä se että kaikki muuttuu koko ajan, eikä rimpuilla vastaan. Mikään ei ole ikuista. Kun on itse joustava ja sopeutuvainen, pärjää aina.
Tilanteet vaihtuvat nopeasti.
Rahaton mies on kuin hampaaton susi.
Vaikka kaikilla päättäjillä on jo pitkään ollut perheessään, sukulaisissaan tai muussa lähipiirissään työttömäksi jääneitä ihmisiä, joiden elämäntilanne on tuttu ja tiedossa, todellista ymärrystä heidän ongelmilleen ei ole (zero, zilch, nada).
Tosiasioden tunnustaminen kuplassa rötväilemisen sijaan olisi viisauden alku.
Työkkärin tätien (= yhteiskunnan) "hyvää tarkoittavat" toimenpiteet eivät tod. ole työttömän (= kansalaisen) etu.
Monet ihmisistä ovat itsekkäitä. Valitse siis tarkasti keitä päästät lähellesi. Kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi. Riittää kun annat anteeksi itsellesi sen, että luotit vääriin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Sopua ei synny eripuralla. Pitää osata kunnioittaa toista ihmisenä. Sopu syntyy, kun ollaan toisille mukavia/asiallisia.
Tämä!
Lisäsin vielä, että jos on puhdas omatunto niin se ohjaa puhumaan ja toimimaan lähimmäisen parhaaksi. Se myös auttaa huomaamaan omat viat jolloin ei ole tarvetta syyttää muita ja olla sillä tavalla hajottamassa
ihmisten välejä.
Pieni lapsi elää hetkessä ja osaa iloita asioista joita pidämme itsestäänselvyytenä.
Nainen ei koskaan ole muiden mielestä riittävän kypsä päättämään omasta pariutumisestaan ja lastenhankinnastaan. Siksi ei ikinä pidä kuunnella muiden mielipiteitä eikä antaa heidän ohjailla elämää näin perustavanlaatuisissa asioissa. Teet aina jonkun mielestä väärin mutta se ei ole sinun ongelmasi. Virhevalinnoista kärsit ennen kaikkea sinä itse. Toisaalta ne sinulle oikeat valinnat rikastuttavat elämää mielettömästi, vaikka niistäkin joku löytäisi jotain sanomista.
"Mielummin tunti liian aikaisin, kuin minuutti liian myöhään"
Isä
ca. 1995
Suurin osa ihmisistä on kusipäitä.
🤭