Missä ammateissa lahjakkaimmat naiset ovat?

Lääkäreinä ja oikeudessa.

Lääkis ja oikis.

Luultavasti tutkijoina, lääkäreinä ja rahoitusalalla.

Lääkäreiksi ja lääketieteen tutkijoistakin enemmistö alkaa olla naisia, sinne päädytään mm. bioteiteiden ja kemian opintojen kautta.

Monella alalla on niitä lahjakkaimpia.

Noilla aiemmin mainituilla aloilla on myos ei niin lahjakkaita.

Kannattaa muistaa että naisia ei niin kiinnosta nuo Mensan testit. Ei sinne monet naiset mene ja ne, jotka menee, yleensä myös läpäisee.

Twerkkaajina.

Itse olen taiteilija. Voisin halutessani olla Mensan jäsen, mutta en halua. Äly on yliarvostettu ominaisuus.

Äh. Onpas täällä yksioikoinen kuva lahjakkuudesta... matikka bilsa fyssa kemia?

Ööööö

Naisia kiinnostaa enemmän matikkaa soveltavat alat, esim. kemia, lääketiede, eikä niinkään pelkkä matikka.

Lahjakas on eri asia kuin älykkyys ja viisaus.

Menevät ilmapiiriltä turvallisemmille aloille, kuten lääkikset, oikis ja myös kauppis.

Vierailija kirjoitti:

Äh. Onpas täällä yksioikoinen kuva lahjakkuudesta... matikka bilsa fyssa kemia?

Ööööö

Aloituksessa puhuttiin matemaattisesta lahjakkuudesta.

Toisaalta Suomessakin on huomattu että menestyminen juuri yo-matikassa ennustaa hyvää menestymistä kaikilla aloilla.

DI. Mot.

Oman lukioluokkani silloiset kuuden ällän tytöt menivät kaikki joko lääkikseen tai oikikseen. Niitä oli peräti kuusi kappaletta pitkän matikan luokassamme.

Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.

Vierailija kirjoitti:

Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.

Oman matikan openi väitti että jokainen joka saa laudaturin pitkässä matikassa ylittäisi käytännössä myös Mensan rajan. Molemmissa mitataan loogista päättelykykyä.

Meidän luokan lahjakkain tyttö ei opiskellut kovin ahkerasti. Ei ollut kuuden ällän oppilas, mutta pienellä vaivalla keskivertoa parempi.

Älykkyys ilmeni keskustellessa... oli laaja yleissivistys (jo lukiossa) ja ratkaisi nopeasti ongelmia, joihin ei ollut ennakkoon voinut valmistautua.

Piti lukion jälkeen monta välivuotta (kun ei hakenut minnekään) ja kun ekan kerran haki, pääsi ensi yrittämällä sisään (alalle, jonne vaikea päästä).

Pari vuotta sitten bongasin lehdestä, että oli debytoinut kirjailijana.

Hän oli just sellainen luonntaisen lahjakkuus monella alalla... ei mikään pänttääjä.

Vierailija kirjoitti:

Onko lääkis ja oikis sitten aloja, joilla lahjakkuutta pääsee hyvin käyttämään? Olen ymmärtänyt, että ulkoa pänttääminen on isossa osassa. Yo-kirjoituksissa menestyminen on kiinni ahkerasta opiskelusta, kunhan lahjakkuus ylittää tietyn rajan, ja se raja on tietääkseni paljon alempi kuin Mensa-raja.

Yhtä lailla DI-opinnot on pänttäystä.

Olen tavannut elämäni aikana (henkilökohtaisesti) kolme selvästi keskivertoa älykkäämpää naista. Itsekin kirjoitin useamman ällän mutta silti heidän kanssaan huomasin varsin pian etten pärjää älyssä. Yksi heistä (lukioaikainen tuttu) on fyysikko, toinen menestynyt bioalan tutkijana, kolmas väitellyt kielitieteissä.