Lue keskustelun säännöt.
Maksulliset yksityiskoulut sallittava Suomeenkin
21.08.2020 |
Tämä olisi melkoinen piristysruiske taloudelle sekä toisi aitoa valinnanvaraa perheille. Akateemisten vanhempien lapset saisivat opiskella vertaistensa kanssa hyvässä ympäristössä ja potentiaalinsa mukaan ilman tasapäistämistä ja estämistä. Pitkällä tähtäimellä tämä lisäisi uuden Nokian todennäköisyyttä ja koko kansakunnan hyvinvointia.
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Meillä viisivuotias on kaksikielinen ja lukee ja kirjoittaa. Toiset vasta syö räkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen väärällä alalla, nimittäin kasvatusalalla. Jotenkin ajauduin lukemaan kyseistä tiedettä, oikeasti kasvatukseen liittyvät asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nämä erityislahjakkuus- ja muut hömpänpömppämussutukset saavat aina verenpaineen nousemaan välittömästi. Siis puhe kouluvalinnasta. Minusta kouluvalintamahdollisuus pitäisi poistaa kokonaan. Ahdistaa kuunnella vanhempien kitinää siitä, miten oma lapsi pitää laittaa johonkin muuhun kouluun kuin siihen lähikouluun (hui, siellä on maahanmuuuttajia ja huono-osaisia ja kaikkea).
Suomen ns. tasapäistävä koulujärjestelmä on aivan saatanan hieno kokonaisuus. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista; joku saa joululahjaksi aina uusimman iPhonen ja toinen pääsee taas hätäsijoitukseen kun vanhemmat ryyppäävät kolmatta viikkoa. Koulu on ainut paikka jossa nämä lapset ovat samalla viivalla kuin muutkin. Tai siis eivät tietenkään ole, mutta juuri sitä kuilua koulu pyrkii kuromaan umpeen.
Ja tähän voi tietenkin vastineeksi lässyttää että totta kai jokainen vanhempi haluaa vain parasta lapsilleen. Mikä on parasta? Tilastollisesti parhaat koetulokset vaiko ehkä taito oppia tulemaan toimeen ja arvostamaan hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Ja siinä vähän huonomaineisemmassakin koulussa pärjää jos on edes etäisesti fiksu. Lapsesta ei tee fiksua se että hän opiskelee koulussa jota vanhemmat arvostavat. Ja on olemassa myös vanhempia jotka osaavat edes välillä ajatella muutakin kuin omia geenejään. Niitä, joille tasa-arvoinen yhteiskunta on tärkeämpää kuin se, että lapset jaetaan hyviin ja huonoihin alakouluikäisestä lähtien.
Perkele että taas nousi karvat pystyyn tätä kirjoittaessani.
Karvat nousivat pystyyn täälläkin. Mielestäsi siis oppimishaluisen Erno-Kalevin on ihan pakko opetella yhdeksän vuoden ajan arvostamaan naapuripulpetin Jonne-Veetiä, joka kuluttaa oppitunnit huutamalla, juoksemalla ympäri luokkaa ja syömällä räkää? Tietysti tuollaisessakin koulussa Erno-Kalevi saa kymppejä ja Jonne-Veeti vitosia mutta kumpikaan ei takuulla viihdy. Toisenlainen ympäristö – tässä tapauksessa kouluvalinta – taas voisi tarjota molemmille paljon enemmän. Tasa-arvoista yhteiskuntaa voi arvostaa ja oppia arvostamaan muillakin tavoin kuin tunkemalla kaikki väkisin samaan ympäristöön.
Eli jos Jonne-Veetin vanhemmat olisivat riittävän rikkaita, hänet voisi siirtää juoksemaan ja huutamaan yksityiskouluun, ja opettaja ehtisi paremmin eriyttää Erno-Kalevin opintoja ylöspäin?
Ei, vaan Erno-Kalevi voisi hakeutua vaikkapa naapurikaupunginosan kouluun, jossa on vähemmän Jonne-Veetejä. Tätähän edellinen kirjoittaja vastusti.
Miksei Jonne-Veeti voisi hakeutua naapurikaupunginosan kouluun? Vanhempiensa mielestä Jonne-Veeti on niin älykäs, että turhautuu tavisten seurassa.
Voisi toki hänkin. Ehkä vanhemmille kuitenkin jossain vaiheessa ilmenee, etteivät turhautuneen Jonne-Veetin todistuksessa olevat vitoset kerro huimasta älykkyydestä, toisin kuin yhtä turhautuneen Erno-Kalevin saamat kympit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Valitettavasti sitä ei hyvin luultavasti oteta huomioon mitenkään.
Kyllä ainakin minun lapseni ovat saaneet koulusta ylempien luokka-asteiden matematiikan kirjoja, joita ovat tehneet itsenäisesti. Henkilökohtaista opetusta he eivät ole saaneet, mutta uskoisin että lapsi, joka osaa viisivuotiaana kertotaulut, saa joko runsaasti tukea vanhemmiltaan tai osaa varmasti kouluikään mennessä opiskella itsenäisesti uutta.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Valitettavasti sitä ei hyvin luultavasti oteta huomioon mitenkään.
Kyllä ainakin minun lapseni ovat saaneet koulusta ylempien luokka-asteiden matematiikan kirjoja, joita ovat tehneet itsenäisesti. Henkilökohtaista opetusta he eivät ole saaneet, mutta uskoisin että lapsi, joka osaa viisivuotiaana kertotaulut, saa joko runsaasti tukea vanhemmiltaan tai osaa varmasti kouluikään mennessä opiskella itsenäisesti uutta.
-eri.
Hyvä, että lapsillenne on osunut fiksut opettajat. Ikävä kyllä kaikille ei osu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen väärällä alalla, nimittäin kasvatusalalla. Jotenkin ajauduin lukemaan kyseistä tiedettä, oikeasti kasvatukseen liittyvät asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nämä erityislahjakkuus- ja muut hömpänpömppämussutukset saavat aina verenpaineen nousemaan välittömästi. Siis puhe kouluvalinnasta. Minusta kouluvalintamahdollisuus pitäisi poistaa kokonaan. Ahdistaa kuunnella vanhempien kitinää siitä, miten oma lapsi pitää laittaa johonkin muuhun kouluun kuin siihen lähikouluun (hui, siellä on maahanmuuuttajia ja huono-osaisia ja kaikkea).
Suomen ns. tasapäistävä koulujärjestelmä on aivan saatanan hieno kokonaisuus. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista; joku saa joululahjaksi aina uusimman iPhonen ja toinen pääsee taas hätäsijoitukseen kun vanhemmat ryyppäävät kolmatta viikkoa. Koulu on ainut paikka jossa nämä lapset ovat samalla viivalla kuin muutkin. Tai siis eivät tietenkään ole, mutta juuri sitä kuilua koulu pyrkii kuromaan umpeen.
Ja tähän voi tietenkin vastineeksi lässyttää että totta kai jokainen vanhempi haluaa vain parasta lapsilleen. Mikä on parasta? Tilastollisesti parhaat koetulokset vaiko ehkä taito oppia tulemaan toimeen ja arvostamaan hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Ja siinä vähän huonomaineisemmassakin koulussa pärjää jos on edes etäisesti fiksu. Lapsesta ei tee fiksua se että hän opiskelee koulussa jota vanhemmat arvostavat. Ja on olemassa myös vanhempia jotka osaavat edes välillä ajatella muutakin kuin omia geenejään. Niitä, joille tasa-arvoinen yhteiskunta on tärkeämpää kuin se, että lapset jaetaan hyviin ja huonoihin alakouluikäisestä lähtien.
Perkele että taas nousi karvat pystyyn tätä kirjoittaessani.
Karvat nousivat pystyyn täälläkin. Mielestäsi siis oppimishaluisen Erno-Kalevin on ihan pakko opetella yhdeksän vuoden ajan arvostamaan naapuripulpetin Jonne-Veetiä, joka kuluttaa oppitunnit huutamalla, juoksemalla ympäri luokkaa ja syömällä räkää? Tietysti tuollaisessakin koulussa Erno-Kalevi saa kymppejä ja Jonne-Veeti vitosia mutta kumpikaan ei takuulla viihdy. Toisenlainen ympäristö – tässä tapauksessa kouluvalinta – taas voisi tarjota molemmille paljon enemmän. Tasa-arvoista yhteiskuntaa voi arvostaa ja oppia arvostamaan muillakin tavoin kuin tunkemalla kaikki väkisin samaan ympäristöön.
Eli jos Jonne-Veetin vanhemmat olisivat riittävän rikkaita, hänet voisi siirtää juoksemaan ja huutamaan yksityiskouluun, ja opettaja ehtisi paremmin eriyttää Erno-Kalevin opintoja ylöspäin?
Ei, vaan Erno-Kalevi voisi hakeutua vaikkapa naapurikaupunginosan kouluun, jossa on vähemmän Jonne-Veetejä. Tätähän edellinen kirjoittaja vastusti.
Miksei Jonne-Veeti voisi hakeutua naapurikaupunginosan kouluun? Vanhempiensa mielestä Jonne-Veeti on niin älykäs, että turhautuu tavisten seurassa.
Voisi toki hänkin. Ehkä vanhemmille kuitenkin jossain vaiheessa ilmenee, etteivät turhautuneen Jonne-Veetin todistuksessa olevat vitoset kerro huimasta älykkyydestä, toisin kuin yhtä turhautuneen Erno-Kalevin saamat kympit.
Ikävä kyllä vanhemmilla on varsin piintyneet käsitykset lapsistaan. Kaikkinaiset maksulliset himmelit soveltuvat varsin huonosti älykkäimpien lapsien erotteluun, lähinnä niillä onnistutaan erottelemaan vanhemmat, joilla on suurimmat luulot lapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Meillä viisivuotias on kaksikielinen ja lukee ja kirjoittaa. Toiset vasta syö räkää.
Meidän lapset ovat viisivuotiaina lukeneet, kirjoittaneet, osanneet kertotaulut, käyneet soittotunneilla JA syöneet räkää. Joko saa ensimmäisen palkinnon?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Huonolla tuurilla saa toimia apuopettajana heikommille. Hyvällä tuurilla saa "lisätehtäviä", jotka ovat yhtä helppoja kuin varsinaiset tehtävät. No tasoerot pienenevät, kun isketään kapuloita rattaisiin.
t. lapsesi kaltainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Huonolla tuurilla saa toimia apuopettajana heikommille. Hyvällä tuurilla saa "lisätehtäviä", jotka ovat yhtä helppoja kuin varsinaiset tehtävät. No tasoerot pienenevät, kun isketään kapuloita rattaisiin.
t. lapsesi kaltainen
Oletko sinäkin viisivuotias?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen väärällä alalla, nimittäin kasvatusalalla. Jotenkin ajauduin lukemaan kyseistä tiedettä, oikeasti kasvatukseen liittyvät asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nämä erityislahjakkuus- ja muut hömpänpömppämussutukset saavat aina verenpaineen nousemaan välittömästi. Siis puhe kouluvalinnasta. Minusta kouluvalintamahdollisuus pitäisi poistaa kokonaan. Ahdistaa kuunnella vanhempien kitinää siitä, miten oma lapsi pitää laittaa johonkin muuhun kouluun kuin siihen lähikouluun (hui, siellä on maahanmuuuttajia ja huono-osaisia ja kaikkea).
Suomen ns. tasapäistävä koulujärjestelmä on aivan saatanan hieno kokonaisuus. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista; joku saa joululahjaksi aina uusimman iPhonen ja toinen pääsee taas hätäsijoitukseen kun vanhemmat ryyppäävät kolmatta viikkoa. Koulu on ainut paikka jossa nämä lapset ovat samalla viivalla kuin muutkin. Tai siis eivät tietenkään ole, mutta juuri sitä kuilua koulu pyrkii kuromaan umpeen.
Ja tähän voi tietenkin vastineeksi lässyttää että totta kai jokainen vanhempi haluaa vain parasta lapsilleen. Mikä on parasta? Tilastollisesti parhaat koetulokset vaiko ehkä taito oppia tulemaan toimeen ja arvostamaan hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Ja siinä vähän huonomaineisemmassakin koulussa pärjää jos on edes etäisesti fiksu. Lapsesta ei tee fiksua se että hän opiskelee koulussa jota vanhemmat arvostavat. Ja on olemassa myös vanhempia jotka osaavat edes välillä ajatella muutakin kuin omia geenejään. Niitä, joille tasa-arvoinen yhteiskunta on tärkeämpää kuin se, että lapset jaetaan hyviin ja huonoihin alakouluikäisestä lähtien.
Perkele että taas nousi karvat pystyyn tätä kirjoittaessani.
Karvat nousivat pystyyn täälläkin. Mielestäsi siis oppimishaluisen Erno-Kalevin on ihan pakko opetella yhdeksän vuoden ajan arvostamaan naapuripulpetin Jonne-Veetiä, joka kuluttaa oppitunnit huutamalla, juoksemalla ympäri luokkaa ja syömällä räkää? Tietysti tuollaisessakin koulussa Erno-Kalevi saa kymppejä ja Jonne-Veeti vitosia mutta kumpikaan ei takuulla viihdy. Toisenlainen ympäristö – tässä tapauksessa kouluvalinta – taas voisi tarjota molemmille paljon enemmän. Tasa-arvoista yhteiskuntaa voi arvostaa ja oppia arvostamaan muillakin tavoin kuin tunkemalla kaikki väkisin samaan ympäristöön.
Eli jos Jonne-Veetin vanhemmat olisivat riittävän rikkaita, hänet voisi siirtää juoksemaan ja huutamaan yksityiskouluun, ja opettaja ehtisi paremmin eriyttää Erno-Kalevin opintoja ylöspäin?
Ei, vaan Erno-Kalevi voisi hakeutua vaikkapa naapurikaupunginosan kouluun, jossa on vähemmän Jonne-Veetejä. Tätähän edellinen kirjoittaja vastusti.
Miksei Jonne-Veeti voisi hakeutua naapurikaupunginosan kouluun? Vanhempiensa mielestä Jonne-Veeti on niin älykäs, että turhautuu tavisten seurassa.
Voisi toki hänkin. Ehkä vanhemmille kuitenkin jossain vaiheessa ilmenee, etteivät turhautuneen Jonne-Veetin todistuksessa olevat vitoset kerro huimasta älykkyydestä, toisin kuin yhtä turhautuneen Erno-Kalevin saamat kympit.
Ikävä kyllä vanhemmilla on varsin piintyneet käsitykset lapsistaan. Kaikkinaiset maksulliset himmelit soveltuvat varsin huonosti älykkäimpien lapsien erotteluun, lähinnä niillä onnistutaan erottelemaan vanhemmat, joilla on suurimmat luulot lapsistaan.
En minä missään tapauksessa mitään maksullisia kouluja kannatakaan vaan mahdollisuutta valita olemassa olevista kouluista sopivin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveisiä Englannista, yksityiskoulujen luvatusta maasta.
Keskiverto lukukausimaksu n £6,500 (lukukausia on kolme per kouluvuosi, tuon summan voi melkein tuplata jos kyseessä sisäoppilaitos. Halvin koulu jonka bongasin oli vain noin £3000 per lukukausi, kalleimmat noin £15,000. Alakoulu hieman halvempi kuin yläkoulu/lukio.
Päälle kaikki materiaalimaksut, koulupuvut, retket, välineet esim liikuntaan ja musiikkiin, kouluruoka, aamupala ja iltpäivakerhot jos ei ole nannyä hoitamaan alle 12-vuotiaan kuljetuksia, koulukuljetukset jne... noista helposti tulee 3000-5000 extrahintaa vuodessa.
Vieläko AP:ta houkuttaa yksityiskoulu kultamussuilleen?
No, etänä jos otettaisiin oppikoulu takaisin maksuttoman versiona.
Sinne pyrittäisiin nelosluokalta todistuksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovulaatiolaskuri
Vierailija kirjoitti:
Olen väärällä alalla, nimittäin kasvatusalalla. Jotenkin ajauduin lukemaan kyseistä tiedettä, oikeasti kasvatukseen liittyvät asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nämä erityislahjakkuus- ja muut hömpänpömppämussutukset saavat aina verenpaineen nousemaan välittömästi. Siis puhe kouluvalinnasta. Minusta kouluvalintamahdollisuus pitäisi poistaa kokonaan. Ahdistaa kuunnella vanhempien kitinää siitä, miten oma lapsi pitää laittaa johonkin muuhun kouluun kuin siihen lähikouluun (hui, siellä on maahanmuuuttajia ja huono-osaisia ja kaikkea).
Suomen ns. tasapäistävä koulujärjestelmä on aivan saatanan hieno kokonaisuus. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista; joku saa joululahjaksi aina uusimman iPhonen ja toinen pääsee taas hätäsijoitukseen kun vanhemmat ryyppäävät kolmatta viikkoa. Koulu on ainut paikka jossa nämä lapset ovat samalla viivalla kuin muutkin. Tai siis eivät tietenkään ole, mutta juuri sitä kuilua koulu pyrkii kuromaan umpeen.
Ja tähän voi tietenkin vastineeksi lässyttää että totta kai jokainen vanhempi haluaa vain parasta lapsilleen. Mikä on parasta? Tilastollisesti parhaat koetulokset vaiko ehkä taito oppia tulemaan toimeen ja arvostamaan hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Ja siinä vähän huonomaineisemmassakin koulussa pärjää jos on edes etäisesti fiksu. Lapsesta ei tee fiksua se että hän opiskelee koulussa jota vanhemmat arvostavat. Ja on olemassa myös vanhempia jotka osaavat edes välillä ajatella muutakin kuin omia geenejään. Niitä, joille tasa-arvoinen yhteiskunta on tärkeämpää kuin se, että lapset jaetaan hyviin ja huonoihin alakouluikäisestä lähtien.
Perkele että taas nousi karvat pystyyn tätä kirjoittaessani.
Ei lapsi tule fiksummaksi rahalla. Eikä ne laajamittaiset hahmotushäiriöt parane vaikka peruskoulu kuinka kuntouttaisi. Sen sijaan sinulta jää huomaamatta, että on olemassa jo lähtökohtaisesti niin erilaisia perheitä, että se tasa-arvoinen, sinun näkemyksesi mukaan yhdenmukainen, yhteiskunta ei ole mahdollinen. Se, että halukaat laittaisivat lapsensa osittainkin edes omalla rahallaan toisiin kouluihin kuin toiset, ei ole paha asia. Tälläkin hetkellä meillä on perheitä, joissa lasten kouluun panostetaan tosissaan ja toisia, joita se ei pätkääkään kiinnosta. Eikä lopputulema ole tasa-arvoinen tietenkään. Sen sijaan, että miettisitte miten niitä kehnoja perheitä saisi motivoitumaan tukemaan lastensa kouluja, te pyritte estämään toisia perheitä tukemasta omia lapsiaan maksimaalisesti. Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Huonolla tuurilla saa toimia apuopettajana heikommille. Hyvällä tuurilla saa "lisätehtäviä", jotka ovat yhtä helppoja kuin varsinaiset tehtävät. No tasoerot pienenevät, kun isketään kapuloita rattaisiin.
t. lapsesi kaltainen
Oletko sinäkin viisivuotias?
En nyt, mutta olen ollut luku- ja laskutaitoinen viisivuotias. Myöhemmin olin seitsemänvuotias, joka turhautui peruskouluun, kun mun rooli olisi ollut vain pois opettajan tieltä pysyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset jaetaan kyllä. Mutt vasta myöhemmin lukioon ja amikseen.
Miksei tämä riitä parhaisiin lukioihin menee parhaat oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Lapset jaetaan kyllä. Mutt vasta myöhemmin lukioon ja amikseen.
Miksei tämä riitä parhaisiin lukioihin menee parhaat oppilaat.
Miksi ihmeessä kaikkien tulee olla samassa nipussa ylipäätään? Jos on halua ja varaa, niin miksi hemmetissä pitää himmata sossulan porukan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, että nykyään ekaluokkalaisilla on melkoiset tasoerot osaamisessa. Toiset osaa lukea ja laskea hirmu hyvin 7-vuotiaana, kun taas toiset eivät ollenkaan. Meidän viisivuotias osaa kertotaulut ja muutenkin on matemaattisesti ehkä 2-3lk tasolla. Kyllä se vähän pohdituttaa, että miten tuo otetaan huomioon, kun koulu parin vuoden kuluttua alkaa.
Huonolla tuurilla saa toimia apuopettajana heikommille. Hyvällä tuurilla saa "lisätehtäviä", jotka ovat yhtä helppoja kuin varsinaiset tehtävät. No tasoerot pienenevät, kun isketään kapuloita rattaisiin.
t. lapsesi kaltainen
Oletko sinäkin viisivuotias?
En nyt, mutta olen ollut luku- ja laskutaitoinen viisivuotias. Myöhemmin olin seitsemänvuotias, joka turhautui peruskouluun, kun mun rooli olisi ollut vain pois opettajan tieltä pysyminen.
Jos olet käynyt koulusi joskus vuonna miekka ja kivi, miten ihmeessä sinä sitten voit kommentoida sitä, millaista peruskoulussa on, kun viisivuotias menee sinne?
Vierailija kirjoitti:
Lapset jaetaan kyllä. Mutt vasta myöhemmin lukioon ja amikseen.
Miksei tämä riitä parhaisiin lukioihin menee parhaat oppilaat.
Siksi, että nykysysteemillä aiemmissa viesteissä mainitut Erno-Kalevi ja Jonne-Veeti kumpikin joutuvat olemaan yhdeksän vuotta ympäristössä, joka ei ole heidän kehityksensä kannalta millään lailla optimaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Ovulaatiolaskuri
Vierailija kirjoitti:
Olen väärällä alalla, nimittäin kasvatusalalla. Jotenkin ajauduin lukemaan kyseistä tiedettä, oikeasti kasvatukseen liittyvät asiat eivät voisi vähempää kiinnostaa.
Yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Nämä erityislahjakkuus- ja muut hömpänpömppämussutukset saavat aina verenpaineen nousemaan välittömästi. Siis puhe kouluvalinnasta. Minusta kouluvalintamahdollisuus pitäisi poistaa kokonaan. Ahdistaa kuunnella vanhempien kitinää siitä, miten oma lapsi pitää laittaa johonkin muuhun kouluun kuin siihen lähikouluun (hui, siellä on maahanmuuuttajia ja huono-osaisia ja kaikkea).
Suomen ns. tasapäistävä koulujärjestelmä on aivan saatanan hieno kokonaisuus. Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista; joku saa joululahjaksi aina uusimman iPhonen ja toinen pääsee taas hätäsijoitukseen kun vanhemmat ryyppäävät kolmatta viikkoa. Koulu on ainut paikka jossa nämä lapset ovat samalla viivalla kuin muutkin. Tai siis eivät tietenkään ole, mutta juuri sitä kuilua koulu pyrkii kuromaan umpeen.
Ja tähän voi tietenkin vastineeksi lässyttää että totta kai jokainen vanhempi haluaa vain parasta lapsilleen. Mikä on parasta? Tilastollisesti parhaat koetulokset vaiko ehkä taito oppia tulemaan toimeen ja arvostamaan hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Ja siinä vähän huonomaineisemmassakin koulussa pärjää jos on edes etäisesti fiksu. Lapsesta ei tee fiksua se että hän opiskelee koulussa jota vanhemmat arvostavat. Ja on olemassa myös vanhempia jotka osaavat edes välillä ajatella muutakin kuin omia geenejään. Niitä, joille tasa-arvoinen yhteiskunta on tärkeämpää kuin se, että lapset jaetaan hyviin ja huonoihin alakouluikäisestä lähtien.
Perkele että taas nousi karvat pystyyn tätä kirjoittaessani.
Ei lapsi tule fiksummaksi rahalla. Eikä ne laajamittaiset hahmotushäiriöt parane vaikka peruskoulu kuinka kuntouttaisi. Sen sijaan sinulta jää huomaamatta, että on olemassa jo lähtökohtaisesti niin erilaisia perheitä, että se tasa-arvoinen, sinun näkemyksesi mukaan yhdenmukainen, yhteiskunta ei ole mahdollinen. Se, että halukaat laittaisivat lapsensa osittainkin edes omalla rahallaan toisiin kouluihin kuin toiset, ei ole paha asia. Tälläkin hetkellä meillä on perheitä, joissa lasten kouluun panostetaan tosissaan ja toisia, joita se ei pätkääkään kiinnosta. Eikä lopputulema ole tasa-arvoinen tietenkään. Sen sijaan, että miettisitte miten niitä kehnoja perheitä saisi motivoitumaan tukemaan lastensa kouluja, te pyritte estämään toisia perheitä tukemasta omia lapsiaan maksimaalisesti. Miksi ihmeessä?
Edelleenkään emme ole kuulleet, kuinka se koulutoimintaa avaaminen voittoa tavoitteleville yrityksille antaisi perheille yhtään suuremman mahdollisuuden tukea lapsiaan maksimaalisesti. Niitä bahamalaisia veronkiertäjäfirmojahan siinä tuetaan.
Nykysysteemi nimenomaan antaa vanhemmille mahdollisuuden tukea lapsiaan. Yksityiskouluille saa kerätä varoja niin paljon kuin tahtoo. Sen rahan vain täytyy mennä oikeasti koulujen toimintaan.
Se, että vanhemmat maksaisivat lapsen koulusta, ei automaattisesti tarkoittaisi, että lasta kiinnostaisi se koulu muita enempää. Yhtä lailla sinne maksulliseenkin kouluun voisi päätyä sellaisia oppilaita, joita ei voisi vähempää opiskelu kiinnostaa.
Valitettavasti sitä ei hyvin luultavasti oteta huomioon mitenkään.