Lue keskustelun säännöt.
Miten minun mielestänne pitäisi miehenä toimia tässä tilanteessa?
21.08.2020 |
Toivoisin asiallisia kommentteja hankalaan tilanteeseeni. Eli yläkouluikäinen tyttäremme on ollut vaikeasti masentunut reilun vuoden verran ja elämä perheessämme on ollut erittäin raskasta kaikille osapuolille. Erityisen raskaasti asian on ottanut vaimoni, joka ei ole käytännössä koko aikana kyennyt irrottamaan ajatuksiaan tytön sairaudesta, vaan murehtii sitä kaiken valveillaoloajan. Käytännössä kaikki elämässämme pyörii tällä hetkellä tyttären sairauden ympärillä (on myös syömisongelmaa, jota on tarkoin valvottava useita kertoja päivässä). Tämä on johtanut siihen, että myöskin parisuhteemme - joka on muuten erittäin hyvä ja vahvalla pohjalla - on ollut käytännössä koko tämän ajan tauolla. Rakastan vaimoani yli kaiken ja haluaisin hänet takaisin elämääni enemmän kuin mitään muuta.
Sitten varsinaiseen kysymykseeni: tyttären sairastuminen ja siitä koituva stressi on tappanut vaimoni libidon totaalisesti eikä meillä ole ollut seksiä nyt yli vuoteen. Olemme yrittäneet keskustella asiasta rakentavasti, mutta ratkaisua ei tunnu löytyvän. Vaimoni olisi valmis ns. "sääliseksiin", mutta minä en taas tuohon pysty, jos tiedän ettei toinen tippaakaan halua. Nyt vaimoni ehdotti - ei ollenkaan uhmakkaana, vaan ihan asiallisesti - että minä voisin tyydyttää seksin tarpeeni muualla. Tunnen vaimoni hyvin ja tiedän hänen esittäneen asiaa ihan vilpittömästi. Perusteeksi hän kertoi, että hän ei halua minulta kieltää seksiä eikä toisaalta myöskään halua tuntea tässä tilanteessa syyllisyyttä siitä, että hänellä ei haluja nyt toistaiseksi ole.
Kysyisin nyt muiden mielipidettä siitä, miten minun pitäisi miehenä tässä tilanteessa toimia. Rehellisesti sanoen en halua enää kovin pitkään elää seksitöntä elämää tässä iässä (40), mutta toisaalta en tiedä, mitä haittoja lopulta koituisi siitä, mikäli ulkoistaisin seksin jonnekin muualle.
Lopuksi korostan, että minä olen perhettäni ja vaimoani rakastava ja kunnioittava mies, mutta myöskin kärsin siitä, että tällä hetkellä seksuallisuuden toteuttamismahdollisuus on minulta viety pois kokonaan.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
miten 24/7 stressaaminen, tavalla joka tappaa halut kokonaan, on "lapsen asioista huolehtimista"?
Meinaatteko että AP haluaa panna niin paljon ja kokoajan, että lapsi joutuu heitteille.
Nyt ihmiset valoja päälle. On täysin normaalia ettei halua yhden kriisin aloittavan uusia. Miten se lapsi hyötyy siitä että vanhemmat ajautuvat kriisiin.
Vanhempien pitää osata pitää oma elämänsä kasassa jotta voivat auttaa parhaiten.
Mietin kanssa samaa. Tytär ja äiti myös oirehtivat hyvin samalla tavalla kokonaisvaltaisesti ja lapsi tavallaan hallitsee tilannetta. Häntä, nuorta ihmistä, on tarkkailtava koko ajan, todella uuvuttava tilanne vanhemmille. Äiti vaikuttaa masentuneelta. Se että vanhemmat ja tukisivat ensin toisensa tilanteen yli, auttaisi enemmän kuin vaipuminen nuoren kanssa samaan tilaan. Tätä on jatkunut jo vuoden. En usko siihen, että jos äiti ja isä lakkaavat elämästä normaalia elämää, nuori siitä paremmin tokenee. Tässä kuviossa on jotain outoa perheen jokaisen jäsenen osalta. Koko perhe voi pahoin. En usko, että johtuu vain nuoren sairaudesta, joka on myös oire jostain muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hanki seksiä muualta. Jaksat sitten paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ihmisiä on kahdenlaisia: 1. he, keneltä huolet vievät ensimmäisenä pois totaalisesti juuri libidon ja 2. he, kenellä seksintarve säilyy olipa mitä murheita tahansa. 95% naisista näyttää kuuluvan ryhmään 1 ja vastaavasti 95% miehistä ryhmään 2. Tämä on todella outoa.
Jo psykologian opettajani aikoinaan sanoi, että useimmiten naiset haluavat seksiä, kun asiat ovat hyvin, miehet taas ”purkavat paineet” kirjaimellisesti, eli seksi tuo paremman olon. Voi siinä olla jotain perääkin.
Tuossa on paljon perää.
Kyllähän huolet ja murheet vievät haluja miehiltäkin, mutta ne harvemmin katoavat kokonaan.
Naisilla tuntuu olevan että seksi kiinnostaa vasta kun kaikki on kunnossa. Perheellä menee hyvin, on kunnon puitteet, jne.
Multa ainakin katoaa kaikki seksihalut jos olen ahdistunut ja huolestunut. Yhtään minkään ylimääräisen fyysisen tunteen nostatus pintaan on ihan puistattava ajatus, ja muutenkin tuntuu että on epäonnistunut ja epäviehättävä nolla. Plus on tietenkin väsähtänyt.
Hyvällä mielellä on ihan eri juttu. Ja olen nainen siis.
Vierailija kirjoitti:
No hanki seksiä muualta. Jaksat sitten paremmin.
Sopiiko teille tulla tänään?
Ap:ta moititaan nyt turhaan.
Vaimosi tarvitsee apua, hän on masentunut, samoinkuin tyttäresi.
Olen itsekin isä.
Älä mene panemaan muita naisia tai sääliseksiä vaimoltasi ottamaan.
Tyttäresi hyvinvoinnille on tärkeää, että hän näkee isin ja äidin pussaavan ja sanovan kivoja asioita toisilleen. Miettikää molemmat, miksi menitte naimisiin. Siksikö että saatte jälkikasvua, vai sen takia että rakastatte toisianne?
Vaimosi on tainnut unohtaa nyt stressissään rakkautensa sinuun.
Keskittyy lapseenne ja itseensä eikä muista antaa rakkautta tärkeimmälle ihmiselle, eli puolisolleen, jota ilman lapsenne ei olisi olemassa.
Miehenä sinulla on oikeus saada läheisyyttä puolisoltasi, ei vaatien kuitenkaan.
Naisesi on nyt itsekäs.
Seksistä ei ole pohjimmiltaan kyse, tiedät sen. Vaan siitä tunteesta että hän rakastaa sinua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ilman muuta etsiä avioliiton seksiongelmaan ratkaisua oman suhteen sisäpuolelta.
On ymmärrettävää, että haastava elämätilanne voi viedä halut. Olisiko muu läheisyys ja hellyys välillänne mahdollista (kuin yhdyntä)?
Pariterapiasta voisi myös olla apua.
Mikset voi harrastaa itsetyydytystä ja ajatella samalla vaimoasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että ihmisiä on kahdenlaisia: 1. he, keneltä huolet vievät ensimmäisenä pois totaalisesti juuri libidon ja 2. he, kenellä seksintarve säilyy olipa mitä murheita tahansa. 95% naisista näyttää kuuluvan ryhmään 1 ja vastaavasti 95% miehistä ryhmään 2. Tämä on todella outoa.
Jo psykologian opettajani aikoinaan sanoi, että useimmiten naiset haluavat seksiä, kun asiat ovat hyvin, miehet taas ”purkavat paineet” kirjaimellisesti, eli seksi tuo paremman olon. Voi siinä olla jotain perääkin.
Tuossa on paljon perää.
Kyllähän huolet ja murheet vievät haluja miehiltäkin, mutta ne harvemmin katoavat kokonaan.
Naisilla tuntuu olevan että seksi kiinnostaa vasta kun kaikki on kunnossa. Perheellä menee hyvin, on kunnon puitteet, jne.
Minulla on kyllä niin, että seksi kiinnostaa enemmän silloin kun asiat ovat huonosti eikä muuta huvia ole. Silloin kun kaikki on hyvin, minun ei tarvitse lohduttaa itseäni seksillä, koska elämässäni on parempia asioita kuin seksi. Ja siis nainen olen.
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta moititaan nyt turhaan.
Vaimosi tarvitsee apua, hän on masentunut, samoinkuin tyttäresi.
Olen itsekin isä.
Älä mene panemaan muita naisia tai sääliseksiä vaimoltasi ottamaan.
Tyttäresi hyvinvoinnille on tärkeää, että hän näkee isin ja äidin pussaavan ja sanovan kivoja asioita toisilleen. Miettikää molemmat, miksi menitte naimisiin. Siksikö että saatte jälkikasvua, vai sen takia että rakastatte toisianne?
Vaimosi on tainnut unohtaa nyt stressissään rakkautensa sinuun.
Keskittyy lapseenne ja itseensä eikä muista antaa rakkautta tärkeimmälle ihmiselle, eli puolisolleen, jota ilman lapsenne ei olisi olemassa.
Miehenä sinulla on oikeus saada läheisyyttä puolisoltasi, ei vaatien kuitenkaan.
Naisesi on nyt itsekäs.
Seksistä ei ole pohjimmiltaan kyse, tiedät sen. Vaan siitä tunteesta että hän rakastaa sinua
Kyllä on typerää puhetta.
Minä kuulun niihin, joilta stressi ja huoli vievät aivan kaikki halut. Olen kuitenkin ryhtynyt seksiin sanoen miehelle, että asia on ok, jos hän ei vaadi minulta siinä yhtään mitään. Aivan samoin ap:n vaimo on nyt sanonut ap:lle. Vaimo ei siis ole itsekäs, vaan valmis ryhtymään seksiin, vaikka ei oikeasti sitä halua. Se itsekäs henkilö tässä asetelmassa on ap, jolla on epärealistisia vaatimuksia vaimolle ja joka miettii jopa sivusuhdetta saadakseen, mitä itse haluaa.
Alkaa tuntua, että ap saattaa olla narsisti ja koko muu perhe oireilee sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko keskustellut tilanteesta tyttäresi kanssa?
No ei ole hyvä juttu, että parisuhteenne ja seksielämänne on hyllyllä lapsen sairauden takia. Voisiko lapsi jopa oireilla tuota äidin huolta ja parisuhteenne kuivunutta tilaa, väistämättä se näkyy kodin ilmapiirissä. Menkää perheterapiaan/pariterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:ta moititaan nyt turhaan.
Vaimosi tarvitsee apua, hän on masentunut, samoinkuin tyttäresi.
Olen itsekin isä.
Älä mene panemaan muita naisia tai sääliseksiä vaimoltasi ottamaan.
Tyttäresi hyvinvoinnille on tärkeää, että hän näkee isin ja äidin pussaavan ja sanovan kivoja asioita toisilleen. Miettikää molemmat, miksi menitte naimisiin. Siksikö että saatte jälkikasvua, vai sen takia että rakastatte toisianne?
Vaimosi on tainnut unohtaa nyt stressissään rakkautensa sinuun.
Keskittyy lapseenne ja itseensä eikä muista antaa rakkautta tärkeimmälle ihmiselle, eli puolisolleen, jota ilman lapsenne ei olisi olemassa.
Miehenä sinulla on oikeus saada läheisyyttä puolisoltasi, ei vaatien kuitenkaan.
Naisesi on nyt itsekäs.
Seksistä ei ole pohjimmiltaan kyse, tiedät sen. Vaan siitä tunteesta että hän rakastaa sinuaKyllä on typerää puhetta.
Minä kuulun niihin, joilta stressi ja huoli vievät aivan kaikki halut. Olen kuitenkin ryhtynyt seksiin sanoen miehelle, että asia on ok, jos hän ei vaadi minulta siinä yhtään mitään. Aivan samoin ap:n vaimo on nyt sanonut ap:lle. Vaimo ei siis ole itsekäs, vaan valmis ryhtymään seksiin, vaikka ei oikeasti sitä halua. Se itsekäs henkilö tässä asetelmassa on ap, jolla on epärealistisia vaatimuksia vaimolle ja joka miettii jopa sivusuhdetta saadakseen, mitä itse haluaa.
Alkaa tuntua, että ap saattaa olla narsisti ja koko muu perhe oireilee sitä.
Ei Ap ole narsku. Kommenttini ei seksiin liittynyt, ja aloittajan vaimo on ihana kun miehelleen tarjosi mahdollisuutta seksiin ulkopuolelta. Itse en sellaiseen suostuisi.
Mutta miehenä kärsisin siitä, jos ei mikään auttamiseni ja rakastamiseni millään tavalla toista hetkauttaisi.
Onko Ap:n väärin haluta vaimoltaan kosketusta ja hellyyttä? Edes välillä?
Vaikka kauhean raskasta onkin?
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskustellut tilanteesta tyttäresi kanssa?
Tyttäresi ei ehkä tiedosta miten hänen oikuttelunsa vaikuttaa seksielämääsi ja kuinka hänestä johtuva vaimosi pihtaaminen asettaa avioliittonne vaaraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskustellut tilanteesta tyttäresi kanssa?
Tyttäresi ei ehkä tiedosta miten hänen oikuttelunsa vaikuttaa seksielämääsi ja kuinka hänestä johtuva vaimosi pihtaaminen asettaa avioliittonne vaaraan.
Jep. Kyllä tämäkin ongelma kannattaa kaataa sairaan tyttären ja uupuneen vaimon syyksi. Ap on pyhdas pulmunen.
En sulkisi pois tuota narsismia, sille on ominaista, että vain narsku porskuttaa ja miettii omien tarpeidensa täyttämistä, lähipiiri on se, joka kärsii ja oireilee.
Vierailija kirjoitti:
Mikset voi harrastaa itsetyydytystä ja ajatella samalla vaimoasi?
Entäs sitten, jos mies on vuosia odotellut ja tilanne tasoittuu?
Nainen saa taas halunsa takaisin.
Pitääkö miehen olla sitten heti heppi pystyssä kun toiselle pitkän ajan jälkeen sopii?
Eli miesten osa on olla selibaatissa ja ilman rakkautta jos nainen päättää niin.
Mieshän ei voi tuntea ahdistusta ja masennusta samalla tavoin lapsen tilanteesta?
Kuinka monta vuotta teidän palstalaisten mielestä Ap:n pitäisi odottaa, että vaimonsa jälleen suutelisi häntä ja silittelisi?
Masennus voi jatkua loppuelämän pahimmillaan.
Olisitteko itse tukena jos tilanne olisi toisinpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hanki seksiä muualta. Jaksat sitten paremmin.
Sopiiko teille tulla tänään?
Kyllä, noin tunnin kuluttua edellinen poistuu ja siinä ois viidentoista minuutin slotti.
Meillä oli samantapainen tilanne. Teini oireili ja minä olin masentunut, ja seksi oli todella vähäistä. Juteltiin miehen kanssa asiasta, ja hän sanoi, ettei halua lähteä vieraisiin, vaan oma käsi riittää. Teini sai apua lääkkeistä ja tilanne normalisoitui parissa vuodessa. Arvostan miestäni ja kaikkia, joille se hepin uitto reiässä ei ole tärkein asia elämässä.
Voiko tää olla tottakaan? Käytä vaikka kättäsi.