Anoppi sanoi, että jos hankin koiran niin hän ei ikinä enää hoida lapsiamme

Niin minunkin äitini ilmoitti.

Ei ole sen jälkeen tarvinnut hoitaa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hoitaisi minäkään. Mutta mitäs siitä jos ette halua hänen hoitavan?

Tottakai haluamme hänen hoitavan! Hän on ainoa hoitoapu, ja on ihana päästä miehen kanssa kaksin viikonlopuksi johonkin. Mutta mieluummin hankin koiran kyllä. Tuntuu vain ikävältä, että hän asettaa minun tällaisen valintatilanteen eteen.

No sitten olette ilman hoitoapua. Simppeli homma. Pärjäätte siitä alkaen ilman turvaverkkoja.

Itse en tuohon alkaisi.

Et alkaisi mihin?

Luopumaan ainoasta hoitoavusta.

Ei minun elämäni ainakaan ole niin tasaisen ennakoitua, etteikö joskus tarvitsisi lapsille hoitajaa. Ihan oikeasti, ihmiset voi vaikka sairastua vakavasti ja kyllä apu on silloin tervetullutta.

Mutta jos sinä tiedät, että seuraavaan viiteen vuoteen et apua ikinä koskaan tarvitse, niin mikäs siinä sitten.

Eli sinun mielestäsi nuoren perheen on järjestettävä elämänsä niin kuin isoäiti sanoo, koska joku voi joskus sairastua?

Ei tietenkään. Kummallakin osapuolella on oma vapautensa valita. MINÄ valitsisin hoitoavun. En halua olla ilman tukiverkkoa. Jos ap haluaa ja pystyy 100% varmaksi sanomaan, ettei koskaan tarvitse, niin kaikinmokomin.

Tietenkään en pysty sellaista sanomaan. Mutta haluan kuitenkin koiran, joten varmaan sitten anoppi jättäytyy pois elämästämme. Ja siis selvennän vielä, että koiraa en ole koskaan ajatellut hänellä hoidattaa. Ap

Aika mahdotonta kommentoida mitään, kun et avaa tilannetta enempää. Itse en toki tykkäisi minkäänlaisesta sanelusta millaisia valintoja omassa perheessäni tehdään. Toki muillakin on oikeus tehdä omat valintansa - hoitavatko esimerkiksi lapsiani vai eivät.

Kysy anopilta, mitä hän tarkoittaa. Ajatteleeko hän, että koiran ottaminen vaikuttaisi häneen jotenkin? Vaikuttaisiko se? Vai onko hän yrittänyt helpottaa teidän kuormaanne oman jaksamisensa kustannuksella, ja nyt hänestä tuntuu, että teillähän virtaa riittää ettekä olisi välttämättä hänen apuaan tarvinneet?

On tietysti myös mahdollista, että hän yrittää epäterveesti kontrolloida teidän perheenne valintoja. Mistä on kyse, ei selviä muuten kuin keskustelemalla asiasta enemmän.

Ehkä kysyt, että mitä tarkoitti? Sanot, että klo mietityttämään. Keskustelette asian. Kummatkin omat näkökulmat ja perustelut.... sitten ymmärrätte paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hoitaisi minäkään. Mutta mitäs siitä jos ette halua hänen hoitavan?

Tottakai haluamme hänen hoitavan! Hän on ainoa hoitoapu, ja on ihana päästä miehen kanssa kaksin viikonlopuksi johonkin. Mutta mieluummin hankin koiran kyllä. Tuntuu vain ikävältä, että hän asettaa minun tällaisen valintatilanteen eteen.

No sitten olette ilman hoitoapua. Simppeli homma. Pärjäätte siitä alkaen ilman turvaverkkoja.

Itse en tuohon alkaisi.

Et alkaisi mihin?

Luopumaan ainoasta hoitoavusta.

Ei minun elämäni ainakaan ole niin tasaisen ennakoitua, etteikö joskus tarvitsisi lapsille hoitajaa. Ihan oikeasti, ihmiset voi vaikka sairastua vakavasti ja kyllä apu on silloin tervetullutta.

Mutta jos sinä tiedät, että seuraavaan viiteen vuoteen et apua ikinä koskaan tarvitse, niin mikäs siinä sitten.

Jos ap:n perheelle käy joku todellinen katastrofi ja anoppi silti kieltäytyy auttamasta koska koira, anoppi on todellinen k-pää.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kysyt, että mitä tarkoitti? Sanot, että klo mietityttämään. Keskustelette asian. Kummatkin omat näkökulmat ja perustelut.... sitten ymmärrätte paremmin.

En tiedä, kun tätä ilmoitusta ei tehty minulle vaan miehelleni. Yritin kysellä lisätietoja, mutta kuulemma hän on sitä mieltä että koira ei meille tässä elämäntilanteessa (olemme ihan normaali 5-henkinen perhe, vanhemmat töissä, lapset koululaisia, raha ei ongelma) sovi, hän vastustaa sitä eikä aio tulla meille hoitamaan lapsiamme jos minä tällaisen päätöksen teen.

Yrittää määräillä ja päättää puolestanne. Parempikin, ettei ole lastenne kanssa enää. Ei ole tervettä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hoitaisi minäkään. Mutta mitäs siitä jos ette halua hänen hoitavan?

Tottakai haluamme hänen hoitavan! Hän on ainoa hoitoapu, ja on ihana päästä miehen kanssa kaksin viikonlopuksi johonkin. Mutta mieluummin hankin koiran kyllä. Tuntuu vain ikävältä, että hän asettaa minun tällaisen valintatilanteen eteen.

No sitten olette ilman hoitoapua. Simppeli homma. Pärjäätte siitä alkaen ilman turvaverkkoja.

Itse en tuohon alkaisi.

Et alkaisi mihin?

Luopumaan ainoasta hoitoavusta.

Ei minun elämäni ainakaan ole niin tasaisen ennakoitua, etteikö joskus tarvitsisi lapsille hoitajaa. Ihan oikeasti, ihmiset voi vaikka sairastua vakavasti ja kyllä apu on silloin tervetullutta.

Mutta jos sinä tiedät, että seuraavaan viiteen vuoteen et apua ikinä koskaan tarvitse, niin mikäs siinä sitten.

Eli sinun mielestäsi nuoren perheen on järjestettävä elämänsä niin kuin isoäiti sanoo, koska joku voi joskus sairastua?

Ei tietenkään. Kummallakin osapuolella on oma vapautensa valita. MINÄ valitsisin hoitoavun. En halua olla ilman tukiverkkoa. Jos ap haluaa ja pystyy 100% varmaksi sanomaan, ettei koskaan tarvitse, niin kaikinmokomin.

Tietenkään en pysty sellaista sanomaan. Mutta haluan kuitenkin koiran, joten varmaan sitten anoppi jättäytyy pois elämästämme. Ja siis selvennän vielä, että koiraa en ole koskaan ajatellut hänellä hoidattaa. Ap

Et ajatellut? Oletteko kertoneet tämän anopille? Että hänen ei tarvitse ikinä koiaa nähdäkään, jos tulee hoitamaan lapsia sen pari viikonloppua vuodessa. (Mikä ei ole ihan vähän.)

Muuten neuvoisin kyllä teitä jättämään koiran hankinnan sikseen, jos olette noin kyvyttömiä verkostoitumaan. Kouluikäiset lapset, eikä edes kaveritukiverkostoa. Koiran kanssa se varahoitaja vasta tarpeeseen onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hoitaisi minäkään. Mutta mitäs siitä jos ette halua hänen hoitavan?

Tottakai haluamme hänen hoitavan! Hän on ainoa hoitoapu, ja on ihana päästä miehen kanssa kaksin viikonlopuksi johonkin. Mutta mieluummin hankin koiran kyllä. Tuntuu vain ikävältä, että hän asettaa minun tällaisen valintatilanteen eteen.

No sitten olette ilman hoitoapua. Simppeli homma. Pärjäätte siitä alkaen ilman turvaverkkoja.

Itse en tuohon alkaisi.

Et alkaisi mihin?

Luopumaan ainoasta hoitoavusta.

Ei minun elämäni ainakaan ole niin tasaisen ennakoitua, etteikö joskus tarvitsisi lapsille hoitajaa. Ihan oikeasti, ihmiset voi vaikka sairastua vakavasti ja kyllä apu on silloin tervetullutta.

Mutta jos sinä tiedät, että seuraavaan viiteen vuoteen et apua ikinä koskaan tarvitse, niin mikäs siinä sitten.

Eli sinun mielestäsi nuoren perheen on järjestettävä elämänsä niin kuin isoäiti sanoo, koska joku voi joskus sairastua?

Ei tietenkään. Kummallakin osapuolella on oma vapautensa valita. MINÄ valitsisin hoitoavun. En halua olla ilman tukiverkkoa. Jos ap haluaa ja pystyy 100% varmaksi sanomaan, ettei koskaan tarvitse, niin kaikinmokomin.

Tietenkään en pysty sellaista sanomaan. Mutta haluan kuitenkin koiran, joten varmaan sitten anoppi jättäytyy pois elämästämme. Ja siis selvennän vielä, että koiraa en ole koskaan ajatellut hänellä hoidattaa. Ap

Et ajatellut? Oletteko kertoneet tämän anopille? Että hänen ei tarvitse ikinä koiaa nähdäkään, jos tulee hoitamaan lapsia sen pari viikonloppua vuodessa. (Mikä ei ole ihan vähän.)

Muuten neuvoisin kyllä teitä jättämään koiran hankinnan sikseen, jos olette noin kyvyttömiä verkostoitumaan. Kouluikäiset lapset, eikä edes kaveritukiverkostoa. Koiran kanssa se varahoitaja vasta tarpeeseen onkin.

Mitä ihmeen kaveritukiverkostoa? Kyllä lapsilla on kavereita ja samoin meillä aikuisilla. Jos joku katastrofi iskee, niin varmasti saamme apua ja annamme myös. Mutta ei meillä ole ollut tarvetta mihinkään sen suurempaan. Pari kertaa vuodessa käymme viikonloppureissulla miehen kanssa kahdestaan. Ap

Kyse voi hyvinkin olla siitä ettei hän halua hoitaa koiraa, lasten lisäksi.

Suosittelen, että ennen koiran hankintaa keskustelette anoppisi kanssa siitä, mitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei hoida lapsia, jos otatte koiran.

Jos pystytte järjestämään koiran jonnekin muualle hoitoon aina siksi aikaa kun anoppisi on hoitamassa lapsia, ei luulisi olevan ongelmaa. Jos teillä ei ole lähipiirissänne ketään halukasta koiran varahoitajaksi, selvittäkää, onko esim. paikallisella 4H:lla lemmikinhoitopalvelua. Osa 4H:n lemmikinhoitajista voi ottaa hoidettavan lemmikin kotiinsa, osa taas voi tulla lemmikin kotiin hoitamaan lemmikkiä vaikka viikonlopuksi. Osa taas on pelkästään "dog-shittereitä", eli käyvät vain ulkoiluttamassa ja tarvittaessa antamassa ruoat, mutta ei jää pidemmäksi aikaa.

Miksi lapset eivät mene mummulaan yöksi?

Vierailija kirjoitti:

Kyse voi hyvinkin olla siitä ettei hän halua hoitaa koiraa, lasten lisäksi.

Suosittelen, että ennen koiran hankintaa keskustelette anoppisi kanssa siitä, mitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei hoida lapsia, jos otatte koiran.

Jos pystytte järjestämään koiran jonnekin muualle hoitoon aina siksi aikaa kun anoppisi on hoitamassa lapsia, ei luulisi olevan ongelmaa. Jos teillä ei ole lähipiirissänne ketään halukasta koiran varahoitajaksi, selvittäkää, onko esim. paikallisella 4H:lla lemmikinhoitopalvelua. Osa 4H:n lemmikinhoitajista voi ottaa hoidettavan lemmikin kotiinsa, osa taas voi tulla lemmikin kotiin hoitamaan lemmikkiä vaikka viikonlopuksi. Osa taas on pelkästään "dog-shittereitä", eli käyvät vain ulkoiluttamassa ja tarvittaessa antamassa ruoat, mutta ei jää pidemmäksi aikaa.

Meillä on tuttuja, jotka voivat hoitaa koiraa ja hoitolat ovat myös vaihtoehto, raha ei ole ongelma. Tämän luullakseni mies äidilleen sanoi puhelimessa, täytyy vielä tarkistaa asia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapset eivät mene mummulaan yöksi?

Mitä tarkoitat? Mummulaan on matkaa lähes 300 kilometriä ja lasten koulu on täällä, joten helpompi vaihtoehto on yleensä että appivanhemmat tulevat tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ajatellut? Oletteko kertoneet tämän anopille? Että hänen ei tarvitse ikinä koiaa nähdäkään, jos tulee hoitamaan lapsia sen pari viikonloppua vuodessa. (Mikä ei ole ihan vähän.)

Muuten neuvoisin kyllä teitä jättämään koiran hankinnan sikseen, jos olette noin kyvyttömiä verkostoitumaan. Kouluikäiset lapset, eikä edes kaveritukiverkostoa. Koiran kanssa se varahoitaja vasta tarpeeseen onkin.

Mitä ihmeen kaveritukiverkostoa? Kyllä lapsilla on kavereita ja samoin meillä aikuisilla. Jos joku katastrofi iskee, niin varmasti saamme apua ja annamme myös. Mutta ei meillä ole ollut tarvetta mihinkään sen suurempaan. Pari kertaa vuodessa käymme viikonloppureissulla miehen kanssa kahdestaan. Ap

No mites te tulevaisuudessa käytte niillä viikonloppureissuilla? Koira ja lapset mukana, vai?

Jos olette eläinrakkaita niin koirasta on tosi paljon iloa. Ottakaa koira. Kyllä anoppi lapset hoitaa edelleen varmaan, halusi vain jotain keuhkota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kysyt, että mitä tarkoitti? Sanot, että klo mietityttämään. Keskustelette asian. Kummatkin omat näkökulmat ja perustelut.... sitten ymmärrätte paremmin.

En tiedä, kun tätä ilmoitusta ei tehty minulle vaan miehelleni. Yritin kysellä lisätietoja, mutta kuulemma hän on sitä mieltä että koira ei meille tässä elämäntilanteessa (olemme ihan normaali 5-henkinen perhe, vanhemmat töissä, lapset koululaisia, raha ei ongelma) sovi, hän vastustaa sitä eikä aio tulla meille hoitamaan lapsiamme jos minä tällaisen päätöksen teen.

Ahaa, viesti siis tuli miehen suulla.

MIES ei ehkä halua koiraa, mutta ei uskalla sanoa sitä aapeelle itse, vaan laittaa sanat äitinsä suuhun.

Miksi anopin edes pitäisi hoitaa teidän lapsianne? Hän on omat lapsensa hoitanut.

Pitäisin erittäin ihmeellisenä jos anoppini tai äitini katsoisi asiakseen olla yhtään mitään mieltä minun perheeni lemmikkipäätöksistä.

Tuo nimittäin kuulostaa ihan uhkavaatimukselta: Tehkää kuten minä sanon, TAI MUUTEN.

Itse varmaan toteaisin että olen luullut sinun viettävän mielelläsi aikaa lastenlasten kanssa, mutta koska asia ei selvästi ole niin, ei tarvitse hoitaa niitä enää ikinä. Ihan riippumatta siitä, ottaisinko koiran vai en.

Vierailija kirjoitti:

Miksi anopin edes pitäisi hoitaa teidän lapsianne? Hän on omat lapsensa hoitanut.

Yleensä isovanhemmat haluavat olla omien lasten lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kysyt, että mitä tarkoitti? Sanot, että klo mietityttämään. Keskustelette asian. Kummatkin omat näkökulmat ja perustelut.... sitten ymmärrätte paremmin.

En tiedä, kun tätä ilmoitusta ei tehty minulle vaan miehelleni. Yritin kysellä lisätietoja, mutta kuulemma hän on sitä mieltä että koira ei meille tässä elämäntilanteessa (olemme ihan normaali 5-henkinen perhe, vanhemmat töissä, lapset koululaisia, raha ei ongelma) sovi, hän vastustaa sitä eikä aio tulla meille hoitamaan lapsiamme jos minä tällaisen päätöksen teen.

Ahaa, viesti siis tuli miehen suulla.

MIES ei ehkä halua koiraa, mutta ei uskalla sanoa sitä aapeelle itse, vaan laittaa sanat äitinsä suuhun.

Ei mies haluakaan koiraa, mutta hänelle on ihan sama jos sen kuitenkin hankin. Se on minun (ja lasten) koira, ei tämä ole mikään ongelma. Mutta tiedän anopin noin sanoneen, koska kuulin puhelinkeskustelun.