Miksi joillekin parisuhteen vuosipäivät on niin tärkeitä?

Kukin viettäkööt miten huvittaa. Me tehdään jotain kivaa ei välttämättä mitenkään erityisemmin juhlita lahjoilla, ellei sitten nyt tule jotain erityistä mieleen. Tuohan se vähän iloa arjen keskelle.

Miksi odottaa aina lahjoja. Enemmän nautin yhdessä olosta puolison kanssa, lähisyyttä ja hyvää seksiä. Ne jää muistoihin niin. Tunne on mahtava. Rakkaus on tärkein. Meillä toimii. Ostan itse omat lahjat. Ei ikinä ostella lahjoja. No, yhdessä isompaa tietysti. Vuosikymmenet toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä perheissä nainen on se, joka järjestää lapsille synttärijuhlat, muistaa myös appivanhempien syntymäpäivät, on vastuussa joulun järjestämisestä ja muistakin juhlapyhistä miehen syntymäpäivää ja isänpäivää unohtamatta, niin onko tosiaan liikaa vaadittu, että joskus nainen on se huomioimisen kohde? Kukaan ei ole vaatinut kuuta taivaalta, se riittää, että puoliso miettii ja järjestää jotain oma-aloitteisesti. Siihen ei tarvitse kuin käydä vaikka leipomosta hakemassa leivokset perheelle ja järjestää kiva, yhteinen hetki.

Niin eli siis se vuosipäivä on tarkoitettu siis naista varten? Enkä ymmärrä miksi juhlia vuosipäivää tuollaisessa tapauksessa, ottakaa hyvät naiset hatkat jos miehen vanhempienkin muistaminen on teidän vastuulla ja miehenne on vätys, joka ei osallistu yhteiseen elämään millään. En minä edes tiedä milloin mieheni isällä on syntymäpäivä, omaa äitiäni muistetaan siskojen kanssa yhteislahjalla, joulun järjestämiseen osallistutaan ihan yhtä lailla molemmat ja samaten juhannukset ja pääsiäiset jne.

Jos vuosipäivän juhlimisen idea on siinä että mies edes joskus tekee jotain naisen eteen niin tosiaan kannattaa erota mieluummin kuin odottaa sitä yhtä päivää vuodessa...

Sinun mielestä päivään millään lailla panostava ei itse saa siitä mielihyvää, kun ilahduttaa toista? Sitähän ne juhlapäivät ovat, arjesta poikkeavia. Ei meillä syödä leipomon leivoksia joka päivä eikä joka viikko, ne on niitä juhlapäivien juttuja.

Mä en näin naisena sit vissiin ole tyypillinen sukupuoleni edustaja, kun en tarvii timantteja (jos haluan, niin ostan itse) ja arvostan enemmän sitä, että aamulla, kun herään, niin tee ja kaksi leipää mystisesti vain ilmestyy mun eteen.

Mulle yhdessä oloa on sekin, että mies kellottelee vieressä noita koneitaan ja itse katselen töllöstä, jotain hömppää vieressä.

Oon myös sillä tavalla putkiaivo, että en kestä mitään piilomerkityksiä vaan asiat puhutaan niiden oikeilla nimillä ja rakentavasti. Jos ottaa päähän, niin sanotaan, että mikä ottaa päähän ja miksi ja mitä sille pitäisi tehdä, ettei enää ota päähän. Jos haluan romanttisen kylpyläviikonlopun, niin mä varaan meille sellaisen. Kyllä se mies sit tuo mukana sen romantiikan :)

Hääpäivää me vietetään siksi, että ollaan onnellisia, että ollaan löydetty toisemme ja tehdään yhdessä astetta paremmat ruuat tai mennään syömään johonkin ja kiitetään toista niistä asioista, jotka ehkä on jääneet mainitsematta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vasta 10-vuotishääpäivä. Mies sanoi illalla, että hänen tarkoituksensa oli ostaa sampanjaa ja kukkia, mutta ei yksinkertaisesti ehtinyt kauppaan. Koira alkoi kuitenkin oksentaa rajusti ja meillä meni sitten ilta koiraa hoitaessa. Sanoin, että onhan se tämäkin jotain, ainakin on mieleenpainuvaa.

Mutta vastauksena itse kysymykseen: ihmiset nyt ovat erilaisia ja arvostavat erilaisia asioita. Varmasti itse kukin haluaa tulla huomioiduksi tavalla, jota arvostaa.

Mulla oli aika päinvastainen 10vuotis hääpäivä. Tahitilla join shamppanjaa ja nautin ihanasta lomasta. Tämä kaikki ilman miestä.

Minulle merkkipäivät eivät ole millään tavalla tärkeitä, oikeastaan voisin sanoa että jopa vähän inhoan kaikkia juhlia, ne tuntuvat aina jotenkin teennäisiltä ja väkisin väännetyiltä. Introverttinä minun on myös vaikea sietää jos paikalla on paljon väkeä, vietän aikaa mieluiten yhden kaverin tai perheen kanssa kerrallaan.

Parisuhteen merkkipäivät oli jonkin verran tärkeitä suhteen alussa, tuntui hienolta kun oltiin vuosi yhdessä jne. Mutta suhdetta on nyt takana yli 20 vuotta ja kaikki on vakaata ja tasapainoista, eikä enää tunnu tärkeältä miettiä jotain päivämääriä, kun pyritään siihen että meillä on joka päivä kivaa yhdessä.

Voidaan toki käyttää hää/vuosipäivää tekosyynä sille että käydään ulkona syömässä ja kahvilassa tms. mutta mitään lahjoja tai muuta muistamista en kaipaa millään lailla. Omalla kohdalla tosiaan tuntuu siltä, että mitä varmempi olo itsellä parisuhteesta on, sitä vähemmän tarvitsee mitään ulkoisia tunnusmerkkejä ja tapahtumia siihen liittyen.

N40