Miksi joillekin parisuhteen vuosipäivät on niin tärkeitä?

Kysyn vastakysymyksen, miksi et viitsisi sen vertaa nähdä vaivaa, jos kumppani kerran pitää asiaa tärkeänä? Eihän se vaadi kuin puhelimen kalenteriin muistutuksen ja vaikka Lidlistä sen kolmen euron kukkakimpun, ja vaikka pullat päiväkahville. Tästä tulee olo, että on huomioitu ja tärkeä.

Olen eronnut, eikä se johtunut tästä merkkipäiväasiasta. Mutta harmitti silti vuosien ajan se että kaverit sai äitienpäivänä valmiin aamupalan, ja synttärinä tai jouluna jotain lahjaksi. Ex oli sitä mieltä että syntymäpäivälahjat ja -juhlat ovat vain lapsille, ihan turhanpäiväistä touhua. Joten joululahjaksi sain muutaman rasian suklaata, vaikka järjestin koko perheelle joululahjat ja ruoat ja kuusen. Jonakin vuonna sain anopilta kynttilöitä.

Ei ole kyse siitä että en voisi ostaa näitä asioita itse, vaan siitä että olisi kiva tulla muistetuksi ja huomoiduksi. Jos se on toisten mielestä lapsellista, niin ymmärrän kyllä. Minulle se on kuitenkin tärkeää, ja jos kumppani ei tätä ymmärrä niin sitten on varmaan väärä mulle. Timanttisormus olisi ihana, mutta olen sen verran realisti että ilahdun huomattavan paljon jo vaikka suklaapatukasta ja kukkakimpusta.

Ap, puolisoni muistaa minua kuukausipäivinä. Nykyisin useimmiten vain toivottamalla hyvää kuukausipäivää mutta ensimmäisinä vuosina toi aina pienen lahjankin.

Kyllä sinua varmaan riepoo.

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvo Tasa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osoittaa arvostusta asiaa = suhdetta kohtaan. Jos suhde on yhdentekevä, miksi sitä juhlistaa koskaan. Jos taas kokee itsensä onnekkaaksi sen vuoksi, haluaa sitä juhlistaa, mikä vahvistaa suhdetta entisestään. 

Naiset eivät vissiin arvosta parisuhteitaan, kun eivät osta lahjoja ja järjestä illallisia juhlapäivinä vaan odottavat miesten niin tekevän.

Ai, miten niin eivät osta lahjoja ja järjestä illallisia juhlapäivinä? Ihan uusi tieto mulle.

Milloin olet lukenut miehen tuohtuneen aloituksen, ettei nainen muistanut merkkipäivää ja ostanut lahjoja?

Eikös se sitten tukisi ennemmin sitä teoriaa, että naiset huomioivat merkkipäivänä?

Monestiko olet lukenut palstalla miesten itkua kamalasta isänpäivästä? -eri 

Ei voisi vähempää kiinnostaa. N44, avioliitossa. 

Mietin pitkään parisuhteessa ollessani, että kun kumppani ei huomoioinut synttäreitä tai muita merkkipäiviä, että olenko jotenkin huonompi ja enkö ole sen arvoinen? Tunsin huonommuutta, että minussa on jokin vikana, ettei oma kumppani halua merkkipäiviä juhlistaa tai antaa lahjoja mulle.

Suhteen päätyttyä olen ymmärtänyt että vika ei ole ollut minussa, vaan tämä ihminen ei koe koko lahjojen antamista mitenkään tärkeäksi.  Tässä on kyse siitä että hänen tapansa osoittaa rakkautta on erilainen. Alla linkki siihen mitkä ovat rakkauden 5 kieltä. 

Kannattaa ehkä miettiä että miten puhuisi toiselle sitä rakkauden kieltä, jota hän arvostaa eikä sitä mitä itse pitää tärkeänä?

https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/?x217700=5205681

Vierailija kirjoitti:

No mä koen asian niin, että arjen keskellä on mukava välillä muistaa toista. Miksi ei edes yhtenä päivänä vuodessa voisi osoittaa arvostusta toista kohtaan? Arkea on kuitenkin koko ajan.

En kaipaa rahalla saatavia lahjoja itselle, haluaisin yhteistä aikaa ja jonkinlaista kokemusta siitä, että olen edelleen tärkeä ja rakas.

Tuohan on ihan arkipäivää :)

Vierailija kirjoitti:

Ei voisi vähempää kiinnostaa. N44, avioliitossa. 

Sua ei kiinnosta, mutta moni haluaisi että merkkipäivää muistetaan. Onko se jotenkin väärin, vaikka sinulle asia ei ole tärkeä? Arvaan että enemmistö naisista ilahtuisi syntymäpäivän tai hääpäivän muistamisesta jollakin tavoin.

Koko aloituksen tarkoitus oli siis päästä sanomaan kuinka hirveitä naiset ovat. Kummallista, että tällaisia juttuja pohtivat eniten ne, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta.

Omasta puolestani voin sanoa, että aina kannattaa juhlia kun siihen on tilaisuus. Vaikka huomioimme toisiamme arjessakin, on merkkipäivänä kiva järjestää jotain extraa. Mies saattaa tuoda kukkia ja/tai kuohuvaa, minä teen illallisen. Tai menemme yhdessä syömään, pääasia että ollaan vähän irti arjesta. Ja kyllä, olen ostanut miehelle lahjoja ja hän minulle.

Vierailija kirjoitti:

Koko aloituksen tarkoitus oli siis päästä sanomaan kuinka hirveitä naiset ovat. Kummallista, että tällaisia juttuja pohtivat eniten ne, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta.

Omasta puolestani voin sanoa, että aina kannattaa juhlia kun siihen on tilaisuus. Vaikka huomioimme toisiamme arjessakin, on merkkipäivänä kiva järjestää jotain extraa. Mies saattaa tuoda kukkia ja/tai kuohuvaa, minä teen illallisen. Tai menemme yhdessä syömään, pääasia että ollaan vähän irti arjesta. Ja kyllä, olen ostanut miehelle lahjoja ja hän minulle.

Todellakin! Hyvää kannattaa hiukan juhlistaa, ja se tuo lisää hyvinvointia parisuhteeseen.

Kyllähän sitä voi sanoa ettei mitään ikinä tartte, mutta lopulta voi olla että rakkaus kuolee siihen ettei kumpikaan enää viitsi nähdä suhteen eteen minkäänlaista vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Koko aloituksen tarkoitus oli siis päästä sanomaan kuinka hirveitä naiset ovat. Kummallista, että tällaisia juttuja pohtivat eniten ne, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta.

Omasta puolestani voin sanoa, että aina kannattaa juhlia kun siihen on tilaisuus. Vaikka huomioimme toisiamme arjessakin, on merkkipäivänä kiva järjestää jotain extraa. Mies saattaa tuoda kukkia ja/tai kuohuvaa, minä teen illallisen. Tai menemme yhdessä syömään, pääasia että ollaan vähän irti arjesta. Ja kyllä, olen ostanut miehelle lahjoja ja hän minulle.

Sellaiset aggressiiviset olkiukot sieltä. On ihan kamalan ihmeellistä että keskustelupalstalla keskustellaan erilaisista asioista. Kaikki kun eivät todellakaan ymmärrä sitä, että joku tapaamisen vuosipäivä on joku erityinen juhlapäivä. -ei ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aloituksen tarkoitus oli siis päästä sanomaan kuinka hirveitä naiset ovat. Kummallista, että tällaisia juttuja pohtivat eniten ne, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta.

Omasta puolestani voin sanoa, että aina kannattaa juhlia kun siihen on tilaisuus. Vaikka huomioimme toisiamme arjessakin, on merkkipäivänä kiva järjestää jotain extraa. Mies saattaa tuoda kukkia ja/tai kuohuvaa, minä teen illallisen. Tai menemme yhdessä syömään, pääasia että ollaan vähän irti arjesta. Ja kyllä, olen ostanut miehelle lahjoja ja hän minulle.

Sellaiset aggressiiviset olkiukot sieltä. On ihan kamalan ihmeellistä että keskustelupalstalla keskustellaan erilaisista asioista. Kaikki kun eivät todellakaan ymmärrä sitä, että joku tapaamisen vuosipäivä on joku erityinen juhlapäivä. -ei ap 

"Ahneet akat", "monestiko olet kuullut miesten itkevän", "naiset eivät vissiin arvosta vaan odottavat että miehet..."

Tässä ihan suoraan tästä keskustelusta.

Jos toinen on tärkeä niin miksi sitä ei voisi edes kerran vuodessa muistaa?

Itse ihmettelen niitä, jotka suhteen saatuaan heittäytyvät vaan laakereilleen kun se toinen on napattu jo, ei sitä enää tarvitse muistaa.

On se vuosipäivä mikä tahansa, kuitenkin pidetään itsestäänselvänä ett mies hankkii lahjoja naiselle. Miksi asia on näinpäin, 99% ?

Vierailija kirjoitti:

On se vuosipäivä mikä tahansa, kuitenkin pidetään itsestäänselvänä ett mies hankkii lahjoja naiselle. Miksi asia on näinpäin, 99% ?

Höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aloituksen tarkoitus oli siis päästä sanomaan kuinka hirveitä naiset ovat. Kummallista, että tällaisia juttuja pohtivat eniten ne, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta.

Omasta puolestani voin sanoa, että aina kannattaa juhlia kun siihen on tilaisuus. Vaikka huomioimme toisiamme arjessakin, on merkkipäivänä kiva järjestää jotain extraa. Mies saattaa tuoda kukkia ja/tai kuohuvaa, minä teen illallisen. Tai menemme yhdessä syömään, pääasia että ollaan vähän irti arjesta. Ja kyllä, olen ostanut miehelle lahjoja ja hän minulle.

Sellaiset aggressiiviset olkiukot sieltä. On ihan kamalan ihmeellistä että keskustelupalstalla keskustellaan erilaisista asioista. Kaikki kun eivät todellakaan ymmärrä sitä, että joku tapaamisen vuosipäivä on joku erityinen juhlapäivä. -ei ap 

"Ahneet akat", "monestiko olet kuullut miesten itkevän", "naiset eivät vissiin arvosta vaan odottavat että miehet..."

Tässä ihan suoraan tästä keskustelusta.

Keskustelupalstalla osannet argumentoida vastaan tai kertoa oman näkemyksesi? 

En taas ymmärrä sellaista asennetta, että aina pitäisi olla ankeaa eikä koskaan saa juhlistaa, ilahduttaa toista lahjalla tai ylipäätään elää muuta kuin arkea. Meillä ainakin molemmat tykkää, kun on jokin "oikea" syy saada vähän arkeen taukoa. Js onhan kyse myös arvostuksesta - mitä ei nyt tarvitse tulkita niin, ettei arvostusta muuten olisi tai se olisi tästä ainoastaan kiinni - kun toista haluaa erityisesti muistaa ja ilahduttaa. Siinä ei todellakaan ole mitään pahaa, jos toiselta odottaa lahjaa. 

Nyt tutut tunnistaa mutta kerron kuitenkin. Meillä tuli 10v hääpäivä ja ostin miehelle elämyslahjan. Käytiin yhdessä panssarivaunulla ajamassa Riihimäellä. Oli kyllä kiva päivä! Tiesin että panssarivaunut ovat hänen mieleensä ja kyllä ilahtuikin.

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen on tärkeä niin miksi sitä ei voisi edes kerran vuodessa muistaa?

Itse ihmettelen niitä, jotka suhteen saatuaan heittäytyvät vaan laakereilleen kun se toinen on napattu jo, ei sitä enää tarvitse muistaa.

Mitenkäs sinä muistat miestäsi? Kun se nyt vaan on niin että naiset ovat niitä jotka odottavat sitä yksipuolista muistamista. Tämä on kiistatonta faktaa ja alapeukuilla asia ei muuksi muutu 

Vierailija kirjoitti:

Siis tarkoitit naisille? En ole ikinä kuullut miehestä, joka olisi itkenyt sitä kuinka Riitta ei ostanut hääpäivälahjaksi timanttisormusta 

Sen sijaan itketään jos ei ole ruokaa kaapissa. Naiset kyllä yleensä huolehtivat että sitä on. Tämähän ei ole huomaavaisuutta vaan naiselle luonnostaan kuuluva työ. Siksi mitään vastavuoroisuutta ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tarkoitit naisille? En ole ikinä kuullut miehestä, joka olisi itkenyt sitä kuinka Riitta ei ostanut hääpäivälahjaksi timanttisormusta 

Sen sijaan itketään jos ei ole ruokaa kaapissa. Naiset kyllä yleensä huolehtivat että sitä on. Tämähän ei ole huomaavaisuutta vaan naiselle luonnostaan kuuluva työ. Siksi mitään vastavuoroisuutta ei tarvita.

Mistä ihmeestä mahdat puhua? Omasta itse valitsemastasi miehestäsikö? 

Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla miehetkin pääsee ruokakauppaan ja niitä siellä paljon näkeekin.