Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen veljeni juoksuttaa vanhaa sairasta äitiämme miten häntä sattuu huvittamaan, veli ei itse kokkaa, siivoa, tee mitään kotitöitä
20.08.2020 |
Tätä on jatkunut siitä saakka kun veli viimein 32-vuotiaana muutti omilleen kaksi vuotta sitten.
On työttömänä muttei silti tee päivisin mitään muuta kun pelaa playstationia ja virtuaalipelejä (virtuaalilasien kanssa)
Syö joko vaan valmisruokia tai jos äiti tekee isomman satsin ja pakkaa annosrasioihin. Tai sitten käyttää rasvakeitintä. Ei tiskaa ja kaikki tiskit ja keittiöpinnat ovat yltäpäältä rasvatöhkässä. Nyt lähes 80v äitimme käy siellä viikottain tiskaamassa, siivoamassa, roskat viemässä, pyykit pesemässä. Veli ei ole tästä hyvästä edes kahvikupillista äidille tarjonnut.
Kaiken huippu oli se, kun äidin vanha nojatuoli piti saada vietyä kierrätyskeskukseen niin veli ei sen vertaa vaivautunut auttamaan että olisi kantanut sen peräkärryyn. (Äidillä reuma ja huono selkä) Olisin mennyt itse mutta kuulin tästä vasta kun äiti oli jo saanut apua naapureilta.
Miten takoa veljen kalloon että äiti ei enää jaksa olla hänen piikansa? Olen siitä sata kertaa sanonut ja veli vaan sanoo että äiti tykkää hääräillä hänen luonaan. No ei tykkää ja minulle on useamman kerran itkenyt ettei jaksaisi passata aikuista miestä muttei voi kieltäytyä tai hylätä lastaan.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Ohis, mutta meidän poika ei jää kotiin asumaan armeijan jälkeen.
Haemme hänelle kunnan kämppää jo nyt.Miksi tämä on näin epäsuosittu kommentti? Eivätkö aikuiset lapset muutakaan enää nykyään omilleen ennen kuin 3-kymppisenä? Itse muutin opiskelija-asuntolaan 19-vuotiaana ja olin mielestäni jo aika vanha.
Se sun ns aikuinen poikasi ei osaa hakea kämppää itse?
Sekoitat nyt kommentit. Minulla ei ole poikaa.
Muotoillaan uusiksi: Sitä alapeukutetaan koska siinä äiti hakee aikuiselle pojalleen asuntoa, eikä poika itse ja se asunto halutaan yhteiskunnalta, eikä omin avuin.
Siksi se saa alapeukkuja.
Outoa. Kyllä minun vanhempani vinkkailivat minulle sopivia asuntoja aikoinaan. Ja kyllähän suurin osa nuorista saa asumistukea yhteiskunnalta itsenäistymisensä ensimmäiset vuodet. Pitäähän kunnankin asunnosta vuokra maksaa. Pienillä paikkakunnilla ei edes aina ole muita kuin kunnan asuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin pitää sanoa pojalle, että olen jo vanha enkä enää jaksa hoitaa hänen huusholliaan. Pitää sanoa pojalle, että hän selviää itsekkin kotitöistä.
Päivän keksitty miesvihakirjoitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Ohis, mutta meidän poika ei jää kotiin asumaan armeijan jälkeen.
Haemme hänelle kunnan kämppää jo nyt.Miksi tämä on näin epäsuosittu kommentti? Eivätkö aikuiset lapset muutakaan enää nykyään omilleen ennen kuin 3-kymppisenä? Itse muutin opiskelija-asuntolaan 19-vuotiaana ja olin mielestäni jo aika vanha.
Omat lapset pysyi kotona siihen asti, että saivat opiskelupaikat ja muuttivat sitten niiden perässä. Ei olisi ollut mitään järkeä muuttaa vähäksi aikaa pois ennen opiskelemaan lähtöä. Siihen olisi palanut ihan turhaan rahaa.
Itse olen niin laiska, että en kävisi lasten luona siivoamassa viikottain vaikka he asuisivat naapurissa. Ekassa muuttosiivouksessa olin apuna, kun vietiin muuttokuormaa. Sen sijaan ostin lapsille hyvät siivousvälineet, niin ei tarvitse luututa lattiaa vanhalla t-paidalla. Aloituksen tapauksessa äiti tuntuu olevan järjissään ja suht hyväkuntoinen, joten asian muuttaminen on hänen omissa käsissään. Ihan eri juttu olisi, jos poika olisi väkivaltainen äitiään kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Päivän keksitty miesvihakirjoitus
Kas, aloittajan velikin osallistuu keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Ohis, mutta meidän poika ei jää kotiin asumaan armeijan jälkeen.
Haemme hänelle kunnan kämppää jo nyt.Miksi tämä on näin epäsuosittu kommentti? Eivätkö aikuiset lapset muutakaan enää nykyään omilleen ennen kuin 3-kymppisenä? Itse muutin opiskelija-asuntolaan 19-vuotiaana ja olin mielestäni jo aika vanha.
Se sun ns aikuinen poikasi ei osaa hakea kämppää itse?
Sekoitat nyt kommentit. Minulla ei ole poikaa.
Muotoillaan uusiksi: Sitä alapeukutetaan koska siinä äiti hakee aikuiselle pojalleen asuntoa, eikä poika itse ja se asunto halutaan yhteiskunnalta, eikä omin avuin.
Siksi se saa alapeukkuja.
Outoa. Kyllä minun vanhempani vinkkailivat minulle sopivia asuntoja aikoinaan. Ja kyllähän suurin osa nuorista saa asumistukea yhteiskunnalta itsenäistymisensä ensimmäiset vuodet. Pitäähän kunnankin asunnosta vuokra maksaa. Pienillä paikkakunnilla ei edes aina ole muita kuin kunnan asuntoja.
Siellä luki että ”haemme”, ei että ”vinkkaan hakijalle satunnaisesti.
Ihan joka ikisessä kunnassa ja kaupungissa on muutakin kuin sosiaalista asumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
paks.romanako kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi sai siis veljesi 48 vuotiaana. Aikamoinen saavutus.
Anoppi oli tuota ikäluokkaa kun sai yhdeksäntensä. Oli ennen ihan tavallista että tehtiin lapsia niinkauan kuin niitä tuli.
Ilmaista työvoimaa raskaisiin maa ja metsätöihin.
Ei ennenkään ole ollut millään lailla tavanomaista, että saadaan lapsia vielä 46-48-vuotiaana. Tilastot osoittavat ihan kiistattomasti, että vasta viimeisten vuosikymmenten aikana yli 45-vuotiaiden synnyttäjien määrä on noussut. Erilaiset hedelmöityshoidot ovat mahdollistaneet. Ei heitä kuitenkaan ole kovin monta vuositasolla Suomessa, jotka yli 45-vuotiaana tulevat äidiksi.
Ennen oli näitä isoja perheitä 10- 15 lasta perheessä .
Niissä äiti oli kyllä yleensä iäkäs kun sai sen kuopuksen.
Isäni äiti oli 40v kun isä syntyi.
Mieheni mummo oli 45 v. kun kuopus syntyi.
Työkaverini ( nyt jo eläkkeellä) mummo oli 50v kun kuopus syntyi.
Toinen työkaveri oli 45 v kun hänen kuopuksensa syntyi ( 6 lasta perheessä).
Kyllä näitä on kautta aikojen ollut, ei toki pilvin pimein mutta varmasti niin että jokainen tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Kaunisnainen-- kirjoitti:
Vanhuksen hyväksikäyttöä. Muiden pitää puuttua ja estää ettei tuommoista käy.
Jos äiti ei ole holhouksen alla niin kuin ilmeisesti ei ole, hän tekee niin kuin haluaa, ja jos ei halua, ei tee.
Se on täysin hänen oma asiansa eikä mitään hyväksikäyttöä. Ikä ei automaattisesti tee ihmisestä avutonta holhottavaa joka ei ole vastuussa omasta elämästään.
Näin se on.
Ja toinen puoli asiassa on se että ei täysivaltaisen ihmisen asioihin voi puuttua vaikka tämä olisi vanha .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaunisnainen-- kirjoitti:
Vanhuksen hyväksikäyttöä. Muiden pitää puuttua ja estää ettei tuommoista käy.
Jos äiti ei ole holhouksen alla niin kuin ilmeisesti ei ole, hän tekee niin kuin haluaa, ja jos ei halua, ei tee.
Se on täysin hänen oma asiansa eikä mitään hyväksikäyttöä. Ikä ei automaattisesti tee ihmisestä avutonta holhottavaa joka ei ole vastuussa omasta elämästään.
Näin se on.
Ja toinen puoli asiassa on se että ei täysivaltaisen ihmisen asioihin voi puuttua vaikka tämä olisi vanha .
Kyllä puuttuisin enemmän, jos olisin tiennyt aikaisemmin, ettei niitä lääkityksiä kukaan tarkista eikä niitä myöhemmin voi korjata kukaan:-(
Hanki hänelle mappi, johon keräät kaikki niihin liittyvät asiat - tulet tarvitsemaan niitä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä iäkkäiden vanhempien iltatähdet ovat kyllä...
Muotoillaan uusiksi: Sitä alapeukutetaan koska siinä äiti hakee aikuiselle pojalleen asuntoa, eikä poika itse ja se asunto halutaan yhteiskunnalta, eikä omin avuin.
Siksi se saa alapeukkuja.