Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen veljeni juoksuttaa vanhaa sairasta äitiämme miten häntä sattuu huvittamaan, veli ei itse kokkaa, siivoa, tee mitään kotitöitä
20.08.2020 |
Tätä on jatkunut siitä saakka kun veli viimein 32-vuotiaana muutti omilleen kaksi vuotta sitten.
On työttömänä muttei silti tee päivisin mitään muuta kun pelaa playstationia ja virtuaalipelejä (virtuaalilasien kanssa)
Syö joko vaan valmisruokia tai jos äiti tekee isomman satsin ja pakkaa annosrasioihin. Tai sitten käyttää rasvakeitintä. Ei tiskaa ja kaikki tiskit ja keittiöpinnat ovat yltäpäältä rasvatöhkässä. Nyt lähes 80v äitimme käy siellä viikottain tiskaamassa, siivoamassa, roskat viemässä, pyykit pesemässä. Veli ei ole tästä hyvästä edes kahvikupillista äidille tarjonnut.
Kaiken huippu oli se, kun äidin vanha nojatuoli piti saada vietyä kierrätyskeskukseen niin veli ei sen vertaa vaivautunut auttamaan että olisi kantanut sen peräkärryyn. (Äidillä reuma ja huono selkä) Olisin mennyt itse mutta kuulin tästä vasta kun äiti oli jo saanut apua naapureilta.
Miten takoa veljen kalloon että äiti ei enää jaksa olla hänen piikansa? Olen siitä sata kertaa sanonut ja veli vaan sanoo että äiti tykkää hääräillä hänen luonaan. No ei tykkää ja minulle on useamman kerran itkenyt ettei jaksaisi passata aikuista miestä muttei voi kieltäytyä tai hylätä lastaan.
Kommentit (73)
Kysymys kuuluu , miksi äiti käy siivoamassa. Antaa pojan hukkua paskaan , aikuinen ihminen. Asuuko kaupungissa ? Olen huomannut että varsinkin maaseudun naiset passaa pojat aivan pilalle. Mm. veljeni passattiin , kun erosi veljen eksä soitti minulle (sisko) että MINUN pitää huolehtia veljestäni. Siis mitä vttua!!! Annoin akalle semmosen tulikiven katkusen saarnan että oksat pois. Kaikenlaisia sitä on!!! Huolehtikoon jokainen itsestään. Apua voi antaa kunhan ei tule tavaksi ja sen pitää olla vastavuoroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on itse poikansa tollaiseksi kasvattanut ja saa nyt sitä mitä on tilannut. Anna niitten hoitaa asiat keskenänsä.
Olet väärässä. Autistiset lapset tulisi saada avun piiriin ja diagnosoitua jo viimeistään teini-ikäisenä, mutta valitettavasti apua on vaikea saada yhteiskunnalta. Tuettu asuminen voisi olla mahdollista jos olisi diagnoosi, eihän äitisi ikuisesti elä.
Ehkä tosiaan ne kauhukämppäkuvat vuokralaisten jäljiltä on joko huumeveikkoja tai sitten näitä tukiverkoston ulkopuolelle jätettyjä ressukoita.
Äitisi säälittää kyllä, hän on oikeassa siinä että äiti ei lastaan voi hylätä, mutta sinä voisit selvitellä näitä diagnoosiasioita äitisi tukena. Veljesi ei ole normaali, mutta tuskin tekee tahallaan tuota. Autismi/add/adhd jne neuropsykiatriset ongelmat tulevat ensimmäisenä mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hienoa, äitisi on viiskymppisenä saanut lapsen
Sepä se, iltatähti kun on niin pienestä saakka passattu ja kaikki tehty hänen puolestaan. Ei minun kohdallani noin tehty vaan tyttönä jouduin osallistumaan kotitöihin suurinpiirtein heti kun opin kävelemään.
Ap
Autismiriski kasvaa iäkkäillä synnyttäjillä.
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Mun nelikymppinen veli asuu edelleen kotona. Mielenterveysongelmia ja vanhemmat passanneet niin ettei tee kotona mitään. Juoksuttaa äitiäni tyyliin "laitatko nyt mulle leivät paahtimeen". Ja äitihän tekee. Ärsyttää katsoa vierestä. Mielestäni vanhempani ovat myös tehneet väärin siinä mielessä, että eivät ole kannustaneet ja pakottaneet veljeäni itsenäistymään. Hänen tilansa on vain pahentunut, on monessa mielessä todella lapsenomainen eikä osaa pitää itsestään huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyytääkö veli todella viikoittain siivoamaan (siisteydenrakkaus) vai käykö äiti omaehtoisesti tarkistuskäynnillä, ehkä omalla avaimellaan? Vaikuttaa, ettei mies ole koskaan lapsuuskotoa muuttanutkaan. Kumpi teki siinä aloitteen ja millä perusteilla?
Vierailija kirjoitti:
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Ohis, mutta meidän poika ei jää kotiin asumaan armeijan jälkeen.
Haemme hänelle kunnan kämppää jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti on läheisriippuvainen tai narsisti. Tuo on väkivaltaa, hyväksikäyttöä. Kapaloida toinen niin avuttomaksi että on täysin hallittavissa.
Tuollaisiin kuvioihin ei kannata ulkopuolisten sekaantua. Tuossa ei äiti eikä poika halua kuviostaan luopua. Sinuna listaisin vain hiljaa isoimmat tavarat/summat/lahjat jne perunkirjoitusta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi oma vika. Nyt hänen pitää opetella sanomaan ei ja hoida ite.
Meillä mennään nyt tuota vaihetta. Eli opetan miestäni näkemään sen että aikuistuvaa poikaa EI tarvitse passata. Hän on koko ajan esim. mökille lähtiessämme että "laitat sitten pojalle kunnon ruuat kaappiin viikonlopuksi" ja minä sanon että "osaahan tuo aikuinen 20 v. poika nyt ihan itse kokata", kuten osaakin. Poikamme osaa myös pestä pyykkiä ja siivota huoneensa ihan itse, eikä kumpikaan meistä ole kahteen vuoteen siivonnut sitä kuin nyt armeijassa ollessaan pölystä. Enkä myöskään maksa enää puhelinlaskuaan. Ja kun armeijasta palaa siviiliin, saa myös osallistua ruokakustannuksiin tuomalla kerran viikossa kotiin kauppakassin. Kun kerran saa joko palkkaa tai työttömyyspäivärahaa. Niin minä itsekin toin, kun palasin valmistuttuani opiskelukaupungista takaisin kotiin yhdeksi talveksi.
Mieheni tulee kodista, jossa äiti teki kaiken (mistä seurasi myös avioero, appiukko on pihi ja patalaiska) ja hän on jotenkin juuttunut tuohon kana-emorooliin. Olen jo ihan avioliiton alku-aikana vaatinut ja saanut mieheni tekemään kotitöitä ihan itse ja omasta aloitteestaan (kokkipuuhiin hän ei rupea), meitä oli molemmat vuorollaan mm. hoitovapailla aikoinaan, mutta hänellä on vaikeuksia päästää kasvavista lapsista irti ja antaa näiden itsenäistyä. Olen itse muuttanut kotoa 19-veenä ja opetellut hoitamaan hommat, ei äiti 500 km päästä joutanut persettäni pyyhkimään..........
eli käske äitisi lopettaa se aikuisen miehen peffan pyyhkiminen ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Ohis, mutta meidän poika ei jää kotiin asumaan armeijan jälkeen.
Haemme hänelle kunnan kämppää jo nyt.
Öh, eli panet hänet muiden ristiksi.
Miksi sinä haet aikuisen ihmisen asuntoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyytääkö veli todella viikoittain siivoamaan (siisteydenrakkaus) vai käykö äiti omaehtoisesti tarkistuskäynnillä, ehkä omalla avaimellaan? Vaikuttaa, ettei mies ole koskaan lapsuuskotoa muuttanutkaan. Kumpi teki siinä aloitteen ja millä perusteilla?
Äiti oli muutossa apuna kevyempiä tavaroita kantamassa ja pari kertaa sen jälkeen auttamassa tavaran purkamisessa ja siinä sivussa myös siivoili. Veli käsitti että siitä tulee tapa niinkuin sitten tulikin.
Ensin äiti ei halunnut mennä, mutta veli on hyvä manipuloimaan. Jo lapsena saattoi sanoa "etkö sä rakasta mua enää kun et anna rahaa/osta sitä/tätä" ja herkkä äiti pahoitti mielensä niistä puheista. Nyt tekee tätä samaa kun kiristää siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Rahan pyytämiseen ei onneksi enää veljen kasvettua aikuiseksi lähtenyt mukaan, muuten äiti olisi varmasti tänä päivänä pennitön.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hienoa, äitisi on viiskymppisenä saanut lapsen
Sepä se, iltatähti kun on niin pienestä saakka passattu ja kaikki tehty hänen puolestaan. Ei minun kohdallani noin tehty vaan tyttönä jouduin osallistumaan kotitöihin suurinpiirtein heti kun opin kävelemään.
Ap
Autismiriski kasvaa iäkkäillä synnyttäjillä.
Kulttuurisidonaisia asioita molemmat - japanilaisilla ihan oma luokkansa asialle. Ei siihen diagnoosia tarvita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se hienoa, äitisi on viiskymppisenä saanut lapsen
Äito on ollut 46-vuotias veljen syntyessä. Aika iäkäs.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi sai siis veljesi 48 vuotiaana. Aikamoinen saavutus.
Anoppi oli tuota ikäluokkaa kun sai yhdeksäntensä. Oli ennen ihan tavallista että tehtiin lapsia niinkauan kuin niitä tuli.
Ilmaista työvoimaa raskaisiin maa ja metsätöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhuksen hyväksikäyttöä. Muiden pitää puuttua ja estää ettei tuommoista käy.
Vierailija kirjoitti:
Kerran viikossa käy? Onneksi ei useammin. Äidin pitää osata sanoa, jos ei jaksa joka viikko käydä.
Äidin ei pidä käydä IKINÄ. Tuon pojan kuuluu käydä auttamassa äitiään, tehdä ruuat, siivota ja pestä pyykit. Ei toisin päin.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/herasiko-huoli-vanhuksesta-meista-…
Tuo löytyy oman kuntasi sivuilta. Menet mukaan silloin kun he tulevat käymään. Vanhuksilla on tapana kieltää asiat, "kaikki on hyvin" vaikkei ole.
Tuo tuommoinen jota veljesi tekee,on henkistä väkivaltaa eli kaltoinkohtelua!
paks.romanako kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi sai siis veljesi 48 vuotiaana. Aikamoinen saavutus.
Anoppi oli tuota ikäluokkaa kun sai yhdeksäntensä. Oli ennen ihan tavallista että tehtiin lapsia niinkauan kuin niitä tuli.
Ilmaista työvoimaa raskaisiin maa ja metsätöihin.
Ei ennenkään ole ollut millään lailla tavanomaista, että saadaan lapsia vielä 46-48-vuotiaana. Tilastot osoittavat ihan kiistattomasti, että vasta viimeisten vuosikymmenten aikana yli 45-vuotiaiden synnyttäjien määrä on noussut. Erilaiset hedelmöityshoidot ovat mahdollistaneet. Ei heitä kuitenkaan ole kovin monta vuositasolla Suomessa, jotka yli 45-vuotiaana tulevat äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Äidin vika kun passaa ja antaa ymmärtää että tykkää siitä eikä siitä ole vaivaa. Sanoisi suoraan, jos ei jaksa eikä puhuisi sulle seläntakana ja antaisi pojan elää niin kuin tahtoo vaikka epäsiististi, jos tykkää siitä tyylistä eikä jaksa siivota itse.
Minun äitini on aika samanlainen, luonne kuin märkä rätti. Ei yhtään tahdonvoimaa, kuka tahansa voi muokata ja muovata täysin mielensä mukaan. Pelkkää nöyristelevää palvelunhalua. Se raivostuttaa niin että voisin kirkua. Hän yritti kyllä tehdä veljestäni samanlaista kuin ap:n. Onneksi ei onnistunut.
Hänenlaiselleen ihmiselle maailmassa ei ole vaihtoehtoa "sanoa suoraan". Hän ei ole elämänsä aikana sanonut mitään suoraan eikä tule sanomaan. Hän vain kärsii mahdollisimman sankarillisesti ja näkyvästi, odottaen että muut tajuavat sen ja säälivät.
Naapurin äitsykkä valitti ensin kun täytyy viikottain käydä aikamiespojalla siivoamassa, poika löysi naisen joka alkoi siivota, äitsykkä alkoi valittaa kun poika ja naisensa tekee vaan töitä, viettäisivät yhteistä aikaa, hän kyllä siivoaisi mielellään.
Äitisi se tuossa on avuton, kun ei suostu antaa lapsen kasvaa itsenäiseksi. Varmaan kokee ilman passaamista olonsa arvottomaksi ja siksi jatkaa sitä. Pesisin käteni tuollaisesta sopasta, et voi ap tehdä tilanteelle mitään. Tai no ainahan sitä voi yrittää saada järkeä toisen päähän, mutta tuollaiset jutut on hyvin syvällä.