Lue keskustelun säännöt.
Ikävimmät asiat koiran hankkimisessa???
28.08.2013 |
Koirakuume vaivaa, mutta koiraa ei todellakaan olla ottamassa missään hetken huumassa, vaan aiotaan harkita asiaa ensin muutama vuosi. Kaikki koiran ottamisen/omistamisen hyvät puolet on varmaankin jo tiedossa, joten kaipailisin kaikkia niitä huonoja juttuja, joita koiran hankkiminen on teille koiranomistajille aiheutunut.
Mulla itselläni tulee lähinnä mieleen:
-Koiraa sitoo sen seuraavat 10-15 vuotta, mitä se elää. Jokaisen viikonloppureissunkin ajaksi pitää saada koiralle hoitaja/hoitopaikka, jos koiraa ei voi ottaa reissuun mukaan (meillä olisi koiralle onneksi useampikin "hoitopaikka", eikä yleensä käydä vuoden aikana kuin max yhdellä viikonloppureissulla perus-mummolareissujen lisäksi).
-Koirista tulee sotkua, likaa, karvoja jne. Asuntoa täytyy varmasti siivota enemmän, kura-aikaan koiran tassut pestä/pyyhkiä aina ulkoilun jälkeen.
-Pentukoira tuhoaa asunnon yksin ollessaan (siis syö pöydänjalat, kengät jne. pissaa matot...).
-Koiralle voikin olla allerginen ja siitä voi joutua luopumaan (pystyykö mahdollisen koira-allergian testaamaan etukäteen, näkyykö luotettavasti testeissä?).
-Koira voi sairastua vakavasti tai kuolla yllättäen ja suru siitä voi olla hyvinkin suuri.
-Koiraan menee rahaa, siis ruokaan, lääkärikäynteihin jne. (ei hajuakaan, miten paljon).
-Koiralle täytyy olla paljon aikaa (sitä meillä kyllä olisi ja tarkoitus olisi aloittaa joku kyseiselle koiralle sopiva harrastus, jos koira otettaisiin).
Ja ennen kuin joku kirjoittaa, että "Älkää ottako koiraa, koska...", niin sen takia tosiaan noita ns. huonoja puolia mietin, kun mulla ei ole koskaan ollut koiraa ja kaikilla koiranomistajilla tuntuu olevan se ajatus, ettei kenenkään "koirattoman" kannata koiraa ottaakaan. Ihan kuin pelkästään niillä, joiden lapsuudenkodissa on ollut koira, olisi vain oikeus haaveilla omasta koirasta. Mutta koska koiran ottaminen olisi ihan valtavan iso päätös, haluan tietää siitä myös kaikki ne ikävät puolet, että mulla sitten on ihan realistinen käsitys koiran pitämisestä.
Kommentit (60)
Ehkä isoin asia on luopumisen tuska kun sen aika tulee. Muut ovat pienempiä. huoli koiran terveydestä, eläinlääkärikulut, jos sillä onkin joku krooninen vaiva. parketti menee nopeasti huonoksi. Pennun ja vanhemmankin koiran tekemät tuhot. Se sitoo kotiin, ellei ole hoitopaikkaa. Ulkoilutus kelillä kuin kelillä. Siivottavaa voi tulla myös sen jälkeen, kun koira on sisäsiisti. Meillä yhteen aikaan oli mattoja jatkuvasti pesulassa.
ottaisinko silti koiran kaikista näistä haittapuolista huolimatta? Ehdottomasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos asiallisista vastauksista! Toi ulkoilutus säällä kuin säällä mullekin tuli mieleen, kun olin ton ekan viestin lähettänyt. Ja tuota kolmosen kirjoittamaa luopumisen tuskaa olen miettinyt näissä asioissa eniten (siis jo ennen kuin aloitin tämän ketjun). Vaikka koira on vasta harkinnassa, tuntuu nyt jo tosi kamalalta ajatus siitä, että koira sitten joskus kuolee. Kun itse ainakin kiinnyn sekä ihmisiin että eläimiin todella helposti ja paljon, niin tietenkin sitä tulee mietittyä, miten koiran kuolemasta edes selviää =( Mutta eihän noita ikäviä asioita tietenkään voi liikaa ajatella. Mutta siksi kyselin, kun tiedän, että koirista on joka tapauksessa niin paljon iloa ja onnea, että mun täytyy välillä tiputtaa itseni maan pinnalle ja miettiä asiaa kaikilta kanteilta.
ap
Meidän koirat ei halua sateella ulos, eikä nää ole tuhonnut ikinä mitään. Ja snautserista ei irtoa edes karvaa. Meillä on kolme koiraa...
Ei kaikki koirat pentunakaan välttämättä tuhoa paikkoja. Ei ainakaan meidän koira. Tuosta ei lähde karvaakaan (coton de tulear) tosin turkki on isotöinen, me pidämme sen lyhyenä. Mieheni on muuten allerginen koirille, mutta tästä koirasta ei saa oireita. Luonteeltaa aivan ihana, kiltti, ihmisrakas ja seurallinen. Huonoin puoli on tosiaan se, että siitä on joskus luovuttava..
Pieni vinkki karvattoman koiran emännältä: ota koira jolla kunnon turkki! Muuten karvatonta tai lyhytturkkista saa pukea läpi talven. Ja niihin vaatteisiin menee rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koira puree jotain ihmistä tai repii jonkun ihmisen vaatteita, joudut korvaamaan vahingot.
Tai jos koira hyökkää toisen koiran kimppuun, ja vahingoittaa tätä tai tappaa, niin sellasia ikäviä asioita voi joutua selvittämään.
Koira karkaa, ja joudut etsimään sitä tuntitolkulla pitkin metsiä kurjassakin säässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en haluaisi koiraa, koska ne haisevat. Jos asuisin maatilalla, voisin jonkun ulkokoiran hankkia. Mutta en sisälle, ei kiitos koiratuoksuja.
Kouluttaminen vie aikaa ja energiaa. Tietysti riippuu siitä miten hyvin haluaa koiransa käyttäytyvän. Suosittelen kouluttamista temputtamista ja harrastamista, tekee koiran elämisen mielekkääksi ja kotona silloin rauhallisempaa. Ja tietty kivempaa, helpompaa ja näyttävämpää ulkoilla, kun koira tottelee omistajaansa/ulkoiluttajaansa.
Spanielit helppoja ekaksi koiraksi, vähän lällyjä tosin. Keskikokoiset paimenkoirat näppäriä fiksuja hauskoja energisia ja erittäin oppivaisia, esim. Shapendoes :) käy kurkkaamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä syy, miksi en ota koiraa, on se että, se vie aikaa, rahaa ja tekee sotkua koko sen elinikänsä ajan (10-15v.)
Kannattaa miettiä tarkkaan mitä elämässäsi tapahtuu/voisi tapahtua seuraavien 10-15 vuoden aikana? Esim. ero puolisosta, muutto, työttömäksi jääminen, oma sairastuminen, lapsen saaminen.
Pystykö huolehtimaan koirasta vaikka kaikki edellämainittu tapahtuisi?
-koira rajoittaa enemmän elämää kuin lapsi ja pidemmän aikaa.
-ainainen tappelu ulkoiluttamisesta
-syö aina jotain sopimatonta, oksentaa ja paskoo matot
-vanhemmuuttaa tulee vaivoja ja pidätyskyky heikkenee
Meillä on ollu kolme koiraa, ei tule enää yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävintä minusta on se, että joutuu aamulla heräämään ainakin sen puoli tuntia aikaisemmin kuin muuten joutuisi, että ehtii ulkoiluttaa koiran ennen töihin lähtöä. Mutta vain se nouseminen on ikävää, kun pääsen ulos asti, nautin aamulenkistä. Virkeästä koirasta saa itsekin energiaa :)
Toiseksi ikävintä on, että lattiaa saa olla aina siivoamassa. Sotkuongelma on ratkaistu meillä niin, että koira ei saa mennä olohuoneeseen eikä makuuhuoneisiin. Toimii tosi hyvin.
Nuku aamulla pommiin ja töihin lähtiessä on vielä vittumaisempi kiire. Sitten se kuola ja muut kaikkialla ja mikäli et jo valmiikso omista sään kestäviä ulkoilutamineita vuodenajasta viis, niin koira nostaa omiakin kuluja, kun yrität tehdä ne paskamyrskykävelyt itsellesikin mielekkäämmiksi. Autottomana ja ison koiran kanssa asuminen on myös vänkää, kun saa raahata eläinkaupasta sitä 20 kg mättösäkkiä kotiin. Ja voi jeesus sitä lemua, jos koiralla on vehnäallergia! Kukaan ei ikinä harkitse koiran hankkimista, kun taivaalta sataa paskaa. Nämä haaveet ja hekumoinnit tehdään, kun nähdään joku kiva lenkkipolku, jonne mennessä tulisi typerä olo ilman koiraa tai muuta mukana raahattavaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- pienen lapsen (3,5v) houkutteleminen koiraa ulkoiluttamaan aamulla säässä kuin säässä ja joskus tosi aikaisinkin (mies yötöissä ja minullakin alkaa työt joinakin aamuina seitsemän aikaan/jälkeen). Itsehän sitä raahautuu kyllä vaikka miten väsyneenä ja vaikka tulisi mummoja taivaalta, mutta lapsi on eri asia.
- koiran pissan haju joka paikassa, kun koira on vanhemmiten alkanut pissailla sisälle (myös silloin, kuin olemme miehen kanssa 15min suihkussa vain hetki koiran lenkityksen jälkeen)
- se, ettei saa ukkosella/kaatosateella/uutenavuotena (ilotulitukset) nukuttua, kun ahdistunut koira ravaa ympäriinsä tai läähättää ja tärisee sängyn alla
Kaikki koirat eivät todellakaan ole samanlaisia neurootikkoja kuin meidän karvakuono, joten nämähän ovat vain "pahimmassa tapauksessa..." -juttuja, mutta niihinkin kannattaa varautua. Ja tosiaan, monesta asiasta koiran voi kouluttaa pois...
Minun mies sanoi kerran osuvasti, että neuroottisen koiran kanssa eläminen on vähän samanlaista kuin vakavasti pitkäaikaissairaan: joka päivä toivot helpotusta, mutta kun se (koira) sitten on poissa, tulee suunnaton ikävä.
Koiralle voi tulla pitkäaikainen sairaus, esim. diabetes, jota on hoidettava joka päivä ja käytävä eläinlääkärillä säännöllisesti.
Kannattaa ottaa pieni tai keskikokoinen tervettä rotua edustava koira, niin ei tule niin tuhoja tai kuolavanoja, ja onhan ne muutenkin kätevämpiä mm. kuljettaa.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 19:28"]
Tuossa ne olitkin listannut aika hyvin.
Ota helppo, keskikokoinen tai pieni rotu.
Kaikki ekstempore menot ja yli 8-10h menoja turha miettiä.
Koira-allergia näkyy mielestäni verikokeessa.
Koira voi olla vaikea luonteeltaan, aiheuttaa huota ja harmia.
Terveisin kolmen koiran omistaja.
Paljon ne kyllä antaa vastapainoksi..
[/quote]
ei näy kokeissa. Kävin allergiatestissä ja kun koira tuli taloon sain kohtalaisia allergiaoireita. Vieläkin joskus, mutta selvästi olen siedättynyt. Meillä sekä extemporemenot että pitkät poissaolot ei ole ongelma, koska perheessä on monta jäsentä ja lisäksi monta innokasta koiranhoitajaa. Riippuu tosi paljon siis olosuhteista. Meitä peloteltiin vaikka millä, mutta koirasta (pieni rotu) on ollut pelkästään iloa. Ja sen voi ottaa mukaankin moneen paikkaan. Kannattaa kouluttaa koira niin hyvin, että muutkin ihmiset pitävät siitä. Silloin ongelmia on vielä vähemmän. Jostain luin ohjeeksi että koiran tarpeiden pitäisi olla vähäisemm't kuin sille varattu aika ja sen hoitamiseen käytettävä energia. Silloin ongelmia ei tule. Ja meillä tämä toteutui hyvin; otettiin helppo ja kiva koira. Jonkun työkoiran kanssa olisin varmaan ihan kypsä.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 22:18"]
Jos koira puree jotain ihmistä tai repii jonkun ihmisen vaatteita, joudut korvaamaan vahingot.
Tai jos koira hyökkää toisen koiran kimppuun, ja vahingoittaa tätä tai tappaa, niin sellasia ikäviä asioita voi joutua selvittämään.
[/quote]
no, tämähän ei kyllä koske ihan kaikkia koiria. Jossain on paha ongelma jos koiran hankinnassa täytyy budjetoida revityt vaatteet, ihmiset ja muut koirat??!!?
Hyvin olit ap miettinyt jo valmiiksi nuo ikävimmät asiat, tuossa ne ovat pääosin tulleetkin.
Muutamia juttuja vielä. Onko teillä lapsia tai haaveiletteko lapsista? Koiraa ei kannata ottaa, jos edes tulee mieleen ettei se sopisi yhteen lapsien kanssa - tai mikäli koiraa ei jaksa hoitaa sitten kun niitä lapsia on. On aika raskasta pikkulapsiaikana lähteä parin taaperon ja koiran kanssa talvipakkasilla lenkille useamman kerran päivässä.
Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomio, on koiran rotu ja luonne. Meille hankittiin koira, ja aivan ihana koira onkin, vaikka onkin rotunsa (kääpiöpinseri) puolesta varsin haastava koulutettava, etenkin niin että olisi hyvin kuuliainen jokaiselle perheenjäsenelle.
Joten, kun koira on sinulle se ensimmäinen, niin hanki sellainen koira, joka jo perusluonteensa puolesta on pehmeämpi ja helpommin aloittelijankin koulutettavissa oleva. Sillä hyvän peruskoulutuksen jokainen koira tarvitsee.
Tuossa ne olitkin listannut aika hyvin.
Ota helppo, keskikokoinen tai pieni rotu.
Kaikki ekstempore menot ja yli 8-10h menoja turha miettiä.
Koira-allergia näkyy mielestäni verikokeessa.
Koira voi olla vaikea luonteeltaan, aiheuttaa huota ja harmia.
Terveisin kolmen koiran omistaja.
Paljon ne kyllä antaa vastapainoksi..