Lue keskustelun säännöt.
Siis myykö joku oikeasti saamiaan lahjoja kirppiksellä??
27.08.2013 |
Toisesta ketjusta luin neuvon, että epämieluisat, kalliit lahjat kannattaa myydä kirppiksellä tai netissä! Siis esim appivanhempien ostamat vaunut, Iittalan astiat ym arvokkaan. Voiko tämä olla totta? Myykö joku vaikka häälahjansa nettikirppiksellä vain siksi, että väri on väärä tai ei muuten tykkää vaikka jostain kalliista astiastosta? En osaa kuvitella moista moukkamaisuutta! Entä, jos joskus mieli muuttuu? Ei ole sama Ritva-tädin ostama Aaltovaasi, kuin Anttilan tarjouksesta ostettu! Ja mikä häpeä, jos asia paljastuu. Itse kyllä ottaisin aika pahasti itseeni, jos kutsuttuna vieraana veisin arvolahjan ja saaja myisi sen seuraavalla viikolla. Ottaisin lahjan mieluummin takaisin. Minulla ei ole varaa eikä tarvetta antaa kenellekään ilmaiseksi tavaraa kirppikselle vietäväksi.
Voi aikoja, voi tapoja. :(
Kommentit (54)
Minusta tuntuu vähän siltä, että ihmisillä on jotain käsittelemättömiä aggressioita lahjoja kohtaan ylipäätään. Lahja ei ole koskaan hyvä, mitään ei oikeastaan haluta mutta auta armias jos mitään lahjaa ei tule, sitten vasta loukkaannutaan.
Juontaako tämä juurensa johonkin lapsuuden traumoihin, vai näkyykö tässä nykypäivän ihmisen ristiriitainen suhtautuminen materiaan? Sitä pitää saada, mutta sitten kun sitä on, se ahdistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olen jo saanut vessan kaakeloitua ja maalattua vaikkapa harmaalla ja v.sinsellä ja löytänyt lattialle tummanpunaisen maton...niin en oikein jaksa ilahtua lahjaksi saaduista liilasta ruudullisesta, oranssista kukallisesta ja vaaleanpunaisesta pitsireunus eriparipyyhkeestä.
Ja jos tykkää kattaa hillitysti yhdenvärisellä astiastolla, niin ei sitä kaappitilaa enää riitä mummonsiskon maalaamille kukertaville krumeluurikupeille...olkoon vaan miten mummonsiskon maalaamat, mutta ei ole käyttöä eikä tilaa.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 20:44"]
Minusta tuntuu vähän siltä, että ihmisillä on jotain käsittelemättömiä aggressioita lahjoja kohtaan ylipäätään. Lahja ei ole koskaan hyvä, mitään ei oikeastaan haluta mutta auta armias jos mitään lahjaa ei tule, sitten vasta loukkaannutaan.
Juontaako tämä juurensa johonkin lapsuuden traumoihin, vai näkyykö tässä nykypäivän ihmisen ristiriitainen suhtautuminen materiaan? Sitä pitää saada, mutta sitten kun sitä on, se ahdistaa?
[/quote]
No minä en halua lahjoja, elleivät ne ole juuri sitä mitä haluan. Olen mieluummin ilman. Minulla on onneksi ollut varaa hankkia itse mitä tarvitsen. Minusta on hölmöä ihmisten laittaa rahaa tavaraan, joka menee hukkaan.
Mä myyn kaikki saamani kynttilät kirppiksellä. Ne menee siellä hyvin kaupaksi. Ihan yllätyin, että joku voi ostaa kynttilöitä.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 20:56"]
Jos olen jo saanut vessan kaakeloitua ja maalattua vaikkapa harmaalla ja v.sinsellä ja löytänyt lattialle tummanpunaisen maton...niin en oikein jaksa ilahtua lahjaksi saaduista liilasta ruudullisesta, oranssista kukallisesta ja vaaleanpunaisesta pitsireunus eriparipyyhkeestä.
Ja jos tykkää kattaa hillitysti yhdenvärisellä astiastolla, niin ei sitä kaappitilaa enää riitä mummonsiskon maalaamille kukertaville krumeluurikupeille...olkoon vaan miten mummonsiskon maalaamat, mutta ei ole käyttöä eikä tilaa.
[/quote]
Onneksi meillä ei ole ihan noin täydellistä ;) Eteinenkin on meillä enimmäkseen beige, mutta koiralla taitaa olla tassupyyhkeenä jokin Hello Kitty -kuvioinen rätti. Hui kauhistus.
Mummun siskon krumeluurikuppeja en varmaan malttaisi edes käyttää, mutta minä olenkin tunteellinen hölmö. Itse asiassa meillä on kaapissa kunniapaikalla mummun itsensä ylpeänä maalaamat kupit, joihin on värisevällä käsialalla kirjoitettu jokaisen perheenjäsenen nimi. Objektiivisesti katsottuna ne ovat varmaankin aika rumat, mutta muistuttavat mummosta, enkä luopuisi niistä mistään hinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 21:05"]
Mä myyn kaikki saamani kynttilät kirppiksellä. Ne menee siellä hyvin kaupaksi. Ihan yllätyin, että joku voi ostaa kynttilöitä.
[/quote]
Siis yllätyit, että joku polttaa kynttilöitä? Menikö multa jotain ohi?
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 21:19"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 20:56"]
Jos olen jo saanut vessan kaakeloitua ja maalattua vaikkapa harmaalla ja v.sinsellä ja löytänyt lattialle tummanpunaisen maton...niin en oikein jaksa ilahtua lahjaksi saaduista liilasta ruudullisesta, oranssista kukallisesta ja vaaleanpunaisesta pitsireunus eriparipyyhkeestä.
Ja jos tykkää kattaa hillitysti yhdenvärisellä astiastolla, niin ei sitä kaappitilaa enää riitä mummonsiskon maalaamille kukertaville krumeluurikupeille...olkoon vaan miten mummonsiskon maalaamat, mutta ei ole käyttöä eikä tilaa.
[/quote]
Onneksi meillä ei ole ihan noin täydellistä ;) Eteinenkin on meillä enimmäkseen beige, mutta koiralla taitaa olla tassupyyhkeenä jokin Hello Kitty -kuvioinen rätti. Hui kauhistus.
Mummun siskon krumeluurikuppeja en varmaan malttaisi edes käyttää, mutta minä olenkin tunteellinen hölmö. Itse asiassa meillä on kaapissa kunniapaikalla mummun itsensä ylpeänä maalaamat kupit, joihin on värisevällä käsialalla kirjoitettu jokaisen perheenjäsenen nimi. Objektiivisesti katsottuna ne ovat varmaankin aika rumat, mutta muistuttavat mummosta, enkä luopuisi niistä mistään hinnasta.
[/quote]
No, mummonsisko ei ollut minulle kovin läheinen. Eikä äitini tai tätinikään niitä kuppeja ota/halua, mutta vetävät herneen nenuun kun minullekaan ei kelpaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lahjan antaa ajatuksella voisin kuvitella, että se on mieluinen. Itse olen saanut lahjaksi iittalaa, mariumekkoa, muumi mukeja. Ja KYLÄ olen myynyt ne eteenpäin, joskus ihan vain antanut. En pidä niistä ja sen tietävät kaikki tärkeimmät. Nämä lahjat olen siis usein saanut töistä...Ostanrahalla jotakin OIKEASTI mieluisaa. Mielummin otan vaikka litran verran maitoa kuin marimekkoa jne joita löytyy joka himputin kodista kaikissa sateenkaarenväreissä...ja ne muumi mukit...huoh!
Samat ihmiset heittää jouluna laatikkokaupalla "vääriä" kohvehtirasioita koskemattomina ROSKIIN... ( ei kehtaa edes sinne työpaikan kahvipöytään viedä) Kaikista näistä ketjuista olen oppinut etten vie tuliaisia enkä anna lahjoja. Ja olen sitten moukka mutta roskiinheittäminen on sellaista luonnonvarojen tuhlausta etten voi käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 22:23"]Samat ihmiset heittää jouluna laatikkokaupalla "vääriä" kohvehtirasioita koskemattomina ROSKIIN... ( ei kehtaa edes sinne työpaikan kahvipöytään viedä) Kaikista näistä ketjuista olen oppinut etten vie tuliaisia enkä anna lahjoja. Ja olen sitten moukka mutta roskiinheittäminen on sellaista luonnonvarojen tuhlausta etten voi käsittää.[/quote]
No tuohan on idioottimaista kerrassaan! Kyllä se on ihmeellistä tuo roskiinheittämisen vimma nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain hirveen ruman polkupyörän käytettynä joululahjaksi 50 € (pyörä oli kaikki joululahjani) ja mulla oli melkein uusi pyörä niin kyllä myin sen lahja polkupyörän olin silloin 13-v
Enkä kyllä kadu vielä aikusenakaan
Samoilla linjoilla, mutta roskiksen sijaan kierrätys
on parempi vaihtoehto.
Olen ihan surutta roudannut mariskoolit ja pentikit työpaikalle ilmaiseksi otettavaksi. Ne on mulle arvottomia, enkä pidä niistä. Kiva jos jollekin kelpaa. Ei vie turhaa tilaa mun vähissä kaapeissa. Kaikki voittaa.