Mikä on elämäsi suurin murhe just nyt?

Koen olevani sivistyksellisesti niin jälkeenjäänyt, että en tule ikinä pääsemään mihinkään järkevään opiskelupaikkaan. Kärsin jatkuvasta alemmuudentunteesta kun tajuan miten mahtavien ja älykkäiden ihmisten ystävä olen, enkä voi olla ajattelematta, että jonain päivänä he viimein tajuavat minun olevan idiootti ja alkavat sääliä minua. Pahimmassa tapauksessa he saattavat alkaa ajatella, ettei minulle voi enää kertoa asioita, koska en ymmärrä.

Teini hengailee väärissä porukoissa ja pelkään, miten sen käy, kun ei itse tunnu näkevän tilannettaan.

Vierailija kirjoitti:

Korona. Kuolen siihen, jos saan tartunnan. Olen ylipainoinen, sairastan astmaa, verenpainetautia ja refluksitautia. Pelkästään Nexium-lääkitys on tappava, jos korona iskee. Miten lapsilleni käy?

Älä jaksa. Et sä siihen kuole, nyt parempi asenne ja ala pitää terveydestäsi huolta tänään!

Yhden sian turpa pitäisi saada tukittua.

Kamppailen sellaisen asian kanssa että kuinka isot silikonit valitsen ensi viikon leikkauksessa. Ja otanko pisaran malliset vai pyöreät.

Vierailija kirjoitti:

Yhden sian turpa pitäisi saada tukittua.

Miksi? Mitä se röhkii?

Pelko siitä että corona-virus tarttuu minun Toyota Corollaani. :(

Krooniset kivut, jotka oli jo helpottumaan päin, kunnes ns.räjähti käsiin aivan totaalisesti. Onneks on toimivat lääkkeet. Mut v'tuttaa joutua kärsimään näistä kivuista hoitovirheen takia.

Töissä on kesken iso, kiireellinen projekti muiden töiden päälle, mikä ahdistaa. Lisäksi haluaisin muuttaa isompaan ja rauhalliseen (=hiljaiseen) asuntoon, mikä on käytännössä todella vaikeaa pk-seudulla. Teen etätöitä, ja tarvitsisin erillisen työhuoneen.

Pienempi murhe ovat pari puolen vuoden aikana kertynyttä koronakiloa vyötäröllä, jotka ärsyttävät. Niille sentään on jotain tehtävissä.

Voimia teille kaikille murheidenne kanssa! <3

Omani on isäni alkoholismi. Repii sydämen katsoa, kun rakas isä tuhoaa itsensä. Kaikkeni olen yrittänyt auttaakseni, en enää tiedä, mitä voin tehdä.

iäkkäiden vanhempieni hiipuva terveys ja ehtyvät voimat. kukaan meistä sisaruksista ei asu samalla paikkakunnalla kuin vanhempamme, emmekä voi käydä auttamassa niin usein kuin haluaisimme. kun jompikumpi jää yksin pelottaa miten hän pärjää.

Toisen vanhemman yllättävä kuolema, hyvän ystävän itsemurha.Kaksisuuntainen mielialahäiriö,masennuspainotteinen.Voimakkaat traumat koulukiusaamisesta,yksinäisyys. Koulut jääneet käymättä sairauden invalidisoidessa kotiin. Siinähän sitä.En valitettavasti jaksa uskoa,että elämä kantaisi, harkitsen vakavasti lähteväni täältä pois. Olen sinnitellyt koko ikäni, yli 40v.En jaksa enää. Ja miksi pitäisikään.Minulla ei edes ole ketään,joka kaipaisi minua tai tarvitsisi minua.

Etten ottaisi liikaa keikkavuoroja, joilla ei tienaa kuin 2e/h.

Suojaosa täyteen ja iisi livin!

Suomen työttömyystoimet. Ymmärrän hyvin että työllisyys pitäisi saada paremmaksi mutta toimet on toistaiseksi olleet yksi suuri vitsi.

Huono lääkäri.

Vierailija kirjoitti:

Huono lääkäri.

Niitä riittää

Ystäväni syöpä.

Krooniset kivut ja krooninen rahapula. Ikävä lapsia. Katkeruus kaikista noista, koska ovat toisen ihmisen toiminnan seurausta. Onneksi tärkein, eli kolmas asia korjautuu edes vuoroviikoin.

Molempien vanhempien alzheimer.

Oma lapsettomuus.

Aviopuoliso on alkoholisti. Yhteiselämä on vaikeaa. Asumme sen takia erillään vaikka rakastan aviopuolisoani.