Miksi Suomessa ei arvosteta laadukasta ruokaa?
Suomessa syödään valtavasti kaikkea teollista muka-ruokaa. Lounaslinjastot ja kaupan hyllyt on täynnä kaikenlaista ”jätelihasta” ja perujauhosta valmistettua ”muka-ruokaa”.
Oletteko katsoneet tuoteselosteita, kun joneellisesti erotettu sidekudoksinen liha yhdistyy perunajauhoon. Ja näitä myydään täyttä häkää ”kinkkusuikaleina” ja lounaslinjaston kinkkukiusauksessa. Todellisuudessa se ei ole kinkkua nähnytkään. Tai kalamassasta valmistetut kalapullat ja paneroidut ”kalafileet”.
Joo, ihan kiva, että käytetään kaikki jämätkin hyödyksi, mutta en haluaisi näitä syödä päivittäin esim. työpaikan lounasravintolassa tai jokaisessa eineksessä.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Mm. Stocka menee konkkaan, kun edes maksukykyiset ihmiset ei arvosta laatua ja palvelua.
Toisaalta omat kokemukset Tapiolan Stokkan Herkusta viime vuosilta ennen myyntiä S-ryhmälle oli, että sekä laatu että palvelu oli jo ajettu alas. Samaan aikaan Prismat ja Cittarit ovat petranneet valikoimaansa ja palvelua. Kuunnellessani äitini juttuja syrjäkylän K-Supermarket kauppiaan palvelusta liha- ja kalatiskillä ei voi kuin todeta Stokkan jääneen jalkoihin.
Laatu maksaa ja osalla joko pakon johodsta tai muuten vain hinta ratkaisee. Osalla ravintoloista tuntuu tekemisen taso olevan niin heikkoa, että paremmin aineksilla hinta nousisi, mutta näkyisikö laatu silti lautasella?
Minä ainakin arvostan. Söin aamupalaksi äsken 2palaa tummaa suklaata ja teekuppi on vieressäni.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin arvostan. Söin aamupalaksi äsken 2palaa tummaa suklaata ja teekuppi on vieressäni.
Pitää lisätä viellä että ei ole edes mitään huippulaatua. Se tekisi aamupalastani huippulaadun jos menisin kävelylle viellä.
Itseasiassa ulos viedään laatua. Esim Valion voi, jota viedään Venäjälle on paremman makuista kuin mitä täällä myydään. Usaan lähti erä voita ja oli hyvää. Sama lihassa. Parhaat lähtee Venäjälle. Ne ei ota huonoa vastaan, mitä sitten syödään täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Laitan itse ruokani parhaista raaka-aineista, jotka ostan Stockalta, Anton & Antonilta ja aHakaniemen hallista. En ikinä osta mitään eineksiä ja syön vain todella laadukkaissa gourmet-ravintoloissa.
Niin no, jos ei ole niin tarkka tuoreuden ja puhtauden suhteen, niin voihan sitä ostaa raaka-aineensa. Itselleni ruoka ja ravinto on kuitenkin sen verran tärkeää, etten noihin ostotuotteisiin luota.
Siis oot täysin omavarainen ruuan suhteen? 😄😮
Tietenkin. Minua suorastaan ihmetyttää, että niin harva Suomessa on. Ei se vaadi kuin järjestelmällisyyttä. Itsellenikin jää aikaa omavaraistalouden pitoon vaativien erityisasiantuntijatehtävieni jälkeen, kun osaa tasapainottaa työelämän ja lapsiperheen rytmit ja tekee päätöksen siitä, mikä on oikeasti itselle tärkeää. Ja minulle se oli itseni ja perheeni hyvinvointi, enkä anna veltostavien houkutusten mennä ravoitteideni edelle.
Hmm... syöt siis varmaan lähinnä kasviksia omasta maasta? Harva monipuolinen sekasyöjä tuohon pystyisi.
Me syömme monipuolisesti ja kansainvälisesti, lapsetkin jo pienestä pitäen. Ei se ole vaikeaa, kun vähän viitsii aiheeseen perehtyä.
Mutta tuotat kaiken itse? Kerro nyt vähän lisää, aika haastavalta kuulostaa...
Minuakin kiinnostaa. Tiedän perheen, joka on omavarainen ruuan suhteen. Haluaisin samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostus vaatii aikaa ja harrastuneisuutta tehdä itse raaka-aineista. Aika monelta puuttuu jompaakumpaa.
Tein tänään herkkusienipastaa tuoreista raaka-aineista. Aikaa kului noin 15min. Esimerkkinä.
Mä olen tulossa Lapista, poron potkakiekkoja auton kylmälaukussa. Inarin pohjoispuolella oli sieniä valtavat määrät, merellä kalat vähissä. Slow food voi tosiaan viedä koko käden.
Täällä toinen hamsteri, Kuusamosta tultiin eilen. Kylmälaukussa pakastettuja ahvenfileitä, ämpärissä hilloja, toisessa mustikoita, pahvilaatikoissa kantarelleja ja mustia torvisieniä.
Tuo keräily on vaan niin mukavaa, samoin kalastus.
Italiassa on helppoa kun työpäivän aikana mummo loihtii päivällisen. Mummolla on aikaa koko päivä hakea torilta tuoreet yrtit ja liha- tai kalakaupasta pääraaka-aineet.
Minä ainakin haluaisin syödä terveellisemmin mutta olen päivät töissä. Työpäivän jälkeen pitää nopeasti viedä lapsia harrastuksiin ja siinä välissä syödäkin jotain. Rahallisesti ei ole tiukkaa. Ajallisesti on.
Aika vaikea on ylipäätään löytää paikkoja missä laadukasta ruokaa myydään. Muistan kun parikymmentä vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran Italiassa marketissa. Meinasin lentää perseelleni kun ymmärsin mitä kaikkea ruokakaupasta voikaan saada. Ei tule sillä valikoimalla ihan heti pulaa ideoista mitä tänään syötäisiin.
Suomalaisilla on niin matala itsearvostus (nöyrä kansa), että itsensä kohteleminen kuninkaallisena ei kuulu listalle... Täällä jauhelihakin syödään rustoisena. Puuttuu sellainen vaatimus nautinnosta.
no ehkä sitä vaatimusta kompensoidaan irtokarkeilla ja sipseillä. Ne saavat Suomen kaupoissa suhteellisen paljon hyllytilaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea on ylipäätään löytää paikkoja missä laadukasta ruokaa myydään. Muistan kun parikymmentä vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran Italiassa marketissa. Meinasin lentää perseelleni kun ymmärsin mitä kaikkea ruokakaupasta voikaan saada. Ei tule sillä valikoimalla ihan heti pulaa ideoista mitä tänään syötäisiin.
Sama kun katsoo maailman pikaruokavalikoimaa, tuntuu että Suomi on pahasti jämähtänyt, olkoonkin että täällä on vähän herätty viimeisten 15 vuoden aikana. Rohkeus tai intohimo tarjota jotain uutta hyvää ei ole kovin vahvoilla - ehkä kysyntä vain on niin vaatimatonta... eikä kilpailu ole erityisen kovaa. Pienessä maassa tyydytään miellyttämään pieniä massoja.
"jäteliha" on ihan ok. Minusta on eettistä käyttää koko eläin hyödyksi, jos kerran eläintä syö. Mutta se onkin siinä, miten valmistaa. Mulle kelpaa ns. huonommat ruhon osat kyllä. No okei ehkä en ihan kamaraa jyrsi, tai no ihrassa/voissa rapeaksi käristettynä ohuina suikaleina kyllä. Tai joskus snackseina http://yesdeli.fi/jalleen-pekonichips-bbq-hiilihydraatiton-snacks.html . Mutta kun ostan lihaa, ostan, jos vaan mahdollista, luullista. Lihan syön ja luista ja roippeista keitän lientä. On erittäin hyvää nivelille kunnon luuliemi luontaisine kollageeneineen. Kalan myös jos en itse/tuttu kalasta, ostain kokonaisena ja päästä ja rangasta keitän kunnon lientä keitonpohjaksi tai ihan vaan sellaisena nautittavaksi. Liemiin voi muuten heittää kaikki nahistuneet vihannekset ja naatit jääkaapista myös. Hmm, mulla ei ole tarpeeksi isoa kattilaa enkä tiedä mistä saisi, mutta henkisesti ajatus vaikka possunpään keittämisestä sylttyä eli tytinää eli aladoopia varten ei myöskään ällöttäisi yhtään.
Ja ne sisäelimet. Lisäksi, että ne on hyvää, ne on myös ravinteikkaita ja todellakin eettistä käyttää. Maksa, sydän, munuaiset. No munuaisten kanssa on oma kikkansa ja välttääkseen vienoa kusen tuoksua koko kämpässä ne kannattaa käsitellä ulkona. Mutta oikein käsiteltynä kusi ei maistu munuaisissa mitenkään.
Naudan verta saa pakastimesta onneksi nykyäänkin, veriletut itse tehtynä, nam. Tai rössypottu, aah, herkkua. Meiltäpäin ei saa valmista rössyä, joten aina kun on asiaa Oulun seudulle sitä tulee tuotua mukana, tai sitten vaan tehtyä itse.
Kieli on kanssa herkkua! Keitä mausteliemessä, siivuta kypsänä ja anna vielä paistopinta pannulla. Täyttä lihaa.
Kalliimmaksi ei tule tämmöinen kokkailu, mutta aikaa ehkä vie vähän enemmän kuin vaikka nistipadan teko makaronista ja jauhelihasta. Mikä ei ole hullumpaa toki sekään. Mutta minä viihdyn vapaa-ajalla keittiössä. Tai sienestämässä näin syksyisin. Sientähän mulla on nyt pakastettuna, kuivattuna ja suolattuna melko paljon. Mutta niistäkin on moneksi. Viime viikolla tein tattisuolaa kuivatuista tateista ja suolasta. Tulevana viikonloppuna on ajatus, kunhan mun timjamit kuivuu, tehdä maustesuolaa kantarelli-timjami-merisuola.
Vierailija kirjoitti:
Aika vaikea on ylipäätään löytää paikkoja missä laadukasta ruokaa myydään. Muistan kun parikymmentä vuotta sitten kävin ensimmäisen kerran Italiassa marketissa. Meinasin lentää perseelleni kun ymmärsin mitä kaikkea ruokakaupasta voikaan saada. Ei tule sillä valikoimalla ihan heti pulaa ideoista mitä tänään syötäisiin.
Italian marketit ovat useimmiten suomen marketteja huonompia valikoimaltaan. Jos haluaa lihaa tai kasviksia täytyy käydä kauppahallissa . Olet käynyt jossain paikallisessa huippumarketissa. Nykyään laatu on Suomen isoissa kaupoissa tosi hyvä. Parempaa löytyy vain Japanista ja Koreasta. Muualla saa vain erikoisliikkeistä laatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostus vaatii aikaa ja harrastuneisuutta tehdä itse raaka-aineista. Aika monelta puuttuu jompaakumpaa.
Tein tänään herkkusienipastaa tuoreista raaka-aineista. Aikaa kului noin 15min. Esimerkkinä.
Mä olen tulossa Lapista, poron potkakiekkoja auton kylmälaukussa. Inarin pohjoispuolella oli sieniä valtavat määrät, merellä kalat vähissä. Slow food voi tosiaan viedä koko käden.
Täällä toinen hamsteri, Kuusamosta tultiin eilen. Kylmälaukussa pakastettuja ahvenfileitä, ämpärissä hilloja, toisessa mustikoita, pahvilaatikoissa kantarelleja ja mustia torvisieniä.
Tuo keräily on vaan niin mukavaa, samoin kalastus.
Hei, sielunkumppani! Meillä tämä on kieltämättä vähän lähtenyt jo lapasesta, rakenteilla on paku pakastimella. Kumiveneelle tilavaraus. Saa yhdistettyä roadtripit ja rakkaat harrastukset. Vielä kun saisi hortoilun kunnolla käyntiin. 🥰
Tämä hulluus lähti aikanaan allergiakeittiöstä (crohnikko ja viljaton moniallergikko saivat sihtikurkkulapsen) ja vuosien myötä soveltaminen on laajentunut myös tähän hankintapuoleen. Kotona porisevat luuliemipadat taas loppuviikosta. Se sihtikurkku tulee syömään. 😊
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on niin matala itsearvostus (nöyrä kansa), että itsensä kohteleminen kuninkaallisena ei kuulu listalle... Täällä jauhelihakin syödään rustoisena. Puuttuu sellainen vaatimus nautinnosta.
Tämä on olennainen huomio, meillä ei ihan hirveästi arvosteta nautiskelua. Sitä pidetään perinteisesti turhanpäiväisenä ajan ja rahan tuhlauksena.
Einesteollisuus valmistaa lähes nollakustannuksilla suuret määrät ruokamassaa, jota jatketaan vehnäjauholla ja vedellä. Runsas suola peittää valjun maun. Kuluttajahinta sisältää viisinkertaisen katteen.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Laitan itse ruokani parhaista raaka-aineista, jotka ostan Stockalta, Anton & Antonilta ja aHakaniemen hallista. En ikinä osta mitään eineksiä ja syön vain todella laadukkaissa gourmet-ravintoloissa.
Tiedäthän että halvimmat ruhonosat on ne maukkaimmat?
Härän hännät, potkakiekot, rinta, lapa, niska, posket jne. Fileet on vain niille jotka eivät osaa laittaa ruokaa:)
Rakastan vasikkaa ja onneksi picanchaa on saatavilla edullisesti. Kotimaista se ei tietenkään ole mutta ihan parasta lihaa!
Kaupalla ei ole väliä jos osaa tunnistaa hyvän lihapalan. Stockan herkkukin on niin huono ettei siellä edes viitsi käydä enää.
Siinä olen kaikkien kanssa samaa mieltä että nahan ja roippeitten jauhaminen esim jauhelihan sekaan on suorastaan rikollista! Huvittaa tuo kun markkinoidaan "parempaa" jauhelihaa - eikö kaiken pitäisi olla hyvälaatuista Suomessa??
Eineksistä rn tiedä kun emme niitä syö, ravintoloissakaan emme Suomessa käy koska hinta ei kohtaa laatua.
Vierailija kirjoitti:
no ehkä sitä vaatimusta kompensoidaan irtokarkeilla ja sipseillä. Ne saavat Suomen kaupoissa suhteellisen paljon hyllytilaa.
Onkohan missään muualla vastaavia makeisvalikoimia kaupoissa kuin Suomessa? Enpä ainakaan itse ole matkoillani koskaan bongannut.
Vierailija kirjoitti:
Einesteollisuus valmistaa lähes nollakustannuksilla suuret määrät ruokamassaa, jota jatketaan vehnäjauholla ja vedellä. Runsas suola peittää valjun maun. Kuluttajahinta sisältää viisinkertaisen katteen.
Eineksissäkin on eroja. Nykyään on saatavilla hyvin laadukkaitakin ”eineksiä” eli valmisruokia.
Mutta tuotat kaiken itse? Kerro nyt vähän lisää, aika haastavalta kuulostaa...