Rauhallinen koirarotu?
Halutaan koira. Rodun pitäisi olla rauhallinen ja hötkyilemätön. Sellainen joka ei ala haukkumaan ja vikisemään jos vaikka lenkillä pysähtyy juttelemaan jonkun kanssa tai nuohoa onnesta soikeana vieraiden jaloissa. Joka ei tarvitse jatkuvaa aktivointia pysyäkseen selväjärkisenä. Emme harrasta agilityä tms, vie näyttelyyn tai teetä pentuja. Koiran on tarkoitus olla lenkkikaveri, saa olla ihmisten kanssa, ei eristetä johonkin pihahäkkiin. Sellainen joka pärjää talvella lenkillä ilman toppatakkeja ja töppösiä.
Ja joo, paljon riippuu kasvatuksesta, on luonne on yksilökohtaista ja ei, emme ota lelukoiraa. Mutta jos sinulla on tuollainen rauhallinen viilipyttykoira, kerro rotu?
Kommentit (63)
Italian vesikoira, tämä on toki koirakohtaista, mutta lajin piirteisiin kuuluu, että vieraat ei kiinnosta pätkääkään. Eli ei mene kiehnäämään niiden jaloissa. Koira on todella viisas ja oppivainen. Koulutettuna oikein rauhallinen ja uskollinen omistajalleen.
Chow chow, kiinanpystykorva, ei hötkyile eikä hössötä eikä juurikaan piittaa ihmisten miellytämisestä.
Haasteena on omapäisyys ja "liika" itsenäisyys, mikä voi ilmetä jarrujen päälle laittamisena, kun haluaisitte sen lenkkikaveriksi.
Muutoin sopii melkein kokonaan teidän toiveisiinne. Ei pukemista, ei räikeää jalostuksen tuomaa vaivaa, ei liene liian isokaan, ei melua.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Eikös kultainen noutaja ole tuollainen?
EI. Nuorena useimmat kultsut ovat erittäin vilkkaista, eivät ääntele mutta ovat kaikkien kavereita, eivät todellakaan mitään välinpitämättömiä vieressä seisojia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä koira, kaverillani on kolme näitä. Mutta niin viluinen, että tarvitsee jopa sisällä kesämökissä joskus villapaitaa.
Chow chow.
Kiintyy vahvasti omaan perhreseensä, muut sille evvk.
Walesinspringerspanieli. Tosin vaatii välillä huumoria isäntäväeltä, saattaa alkkarit ja sukat kadota parempiin suihin ja ovet aueta "itsestään".
Shiba. Luonteeltaan lähempänä kissaa kuin koiraa, ja usein tulevatkin parhaiten toimeen kissojen kanssa. Itsenäinen ja viihtyy paljon yksikseen, mutta tarvitsee kokoonsa nähden paljon liikuntaa ja aktivointia. Ovat yhden ihmisen koiria, yleensä valitsevat perheessäkin sen oman suosikki-ihmisen. Ei turhia hötkyile tai höslää, mutta vaatii hyvän peruskoulutuksen. Erittäin siistejä koiria ja oppivat usein ihan itsestään sisäsiistiksi. Meidän hienohelma shiba myös vihaa yli kaiken sadetta ja kurakelejä :D Isoin huono puoli rodussa on että vapaana ei voi juuri pitää. Terveys on rodulla hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Novascotiannoutaja?
En suosittele määritteellä rauhallinen koirarotu. Tolleri vaatii todella paljon aktiviteetteja ollakseen onnellinen. Ei ole mikään "minikokoinen kultsu".
Vierailija kirjoitti:
Chow chow, kiinanpystykorva, ei hötkyile eikä hössötä eikä juurikaan piittaa ihmisten miellytämisestä.
Haasteena on omapäisyys ja "liika" itsenäisyys, mikä voi ilmetä jarrujen päälle laittamisena, kun haluaisitte sen lenkkikaveriksi.
Muutoin sopii melkein kokonaan teidän toiveisiinne. Ei pukemista, ei räikeää jalostuksen tuomaa vaivaa, ei liene liian isokaan, ei melua.
Tämä. Nämähän ei yleensä edes tykkää lenkkeillä, eivätkä hauku ollenkaan.
Itselleni tulee mieleen lähinnä Kromfohrländer.
Ehdottaisin myös kk-saksanseisojaa, mutta on virallisesti metsästyskoira.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Länsigöötanmaanpystykorva
Eikös pystykorvat ole kovia haukkumaan? Ajovietti on myös kova ja lähtevät joka linnun perään.
"göötti" on paimenkoira vaikka nimi onkin pystykorva
Eurasier sopisi noihin kriteereihin.
Vierailija kirjoitti:
Australianlabradoodle. On kyllä trimmattava mutta pari kertaa vuodessa riittää.
Vitsi? Potentiaalisesti äärettömän vilkksita koiria. Sekaroituisuus tekee sen että koskasn ei tiedä mitä ominaisuukdia geenilotossa koiraansa saa...
Vierailija kirjoitti:
kleinspitz tai mittelspitz
Meillä kleinspitz ja on kaikkea sitä mitä ap ei halua koiran olevan.
Kannattaa harkita aikuista koiraa. En ole vielä nähnyt pentua, joka kiltisti köpöttelee sinne minne käsketään ja muutenkin toimii kuin kaukosäätimellä.
Ohis
Jaksan ihmetellä palstalla jatkuvasti kasvavaa ilmiötä, että tullaan ketjuihin marisemaan aloittajan kysymykseen omia näkemyksiään, mutta ei vastata itse kysymykseen. Tässäkin ketjussa suurin osa taitaa olla niitä pehmolelu/hui kauhee/ei kantsi ainakaan/miimaamuu vastauksia.
Ketjut menee pilalle. Pari vastaanväitöstä per ketju on ok, mutta kun porukka lähtee aina ihan laukalle mielipiteineen.
Keskikokoinen villakoira?