Rauhallinen koirarotu?
Halutaan koira. Rodun pitäisi olla rauhallinen ja hötkyilemätön. Sellainen joka ei ala haukkumaan ja vikisemään jos vaikka lenkillä pysähtyy juttelemaan jonkun kanssa tai nuohoa onnesta soikeana vieraiden jaloissa. Joka ei tarvitse jatkuvaa aktivointia pysyäkseen selväjärkisenä. Emme harrasta agilityä tms, vie näyttelyyn tai teetä pentuja. Koiran on tarkoitus olla lenkkikaveri, saa olla ihmisten kanssa, ei eristetä johonkin pihahäkkiin. Sellainen joka pärjää talvella lenkillä ilman toppatakkeja ja töppösiä.
Ja joo, paljon riippuu kasvatuksesta, on luonne on yksilökohtaista ja ei, emme ota lelukoiraa. Mutta jos sinulla on tuollainen rauhallinen viilipyttykoira, kerro rotu?
Kommentit (63)
Pitkäkarvainen collie. Ei kyllä ole meidän vaan naapurien, on aina välillä meillä hoidossa, ja olen aina ihmeissäni, että voiko niin rauhallista ja älykkään oloista eläintä ollakaan.
labradorinnoutaja, siis aikuisena, pentuna voi olla villi. suomenlapinkoira myös.
Vielä sellaiset rajaukset että ei trimmattavaa rotua, ei isoa (iso=mastiffit, nöffi, yms), ei vahvasti riistaviettistä.
Ap
Mun sängyn alla olevat villakoirat on tosi rauhallisia.
Vierailija kirjoitti:
Ranskanbulldoggi
Ja vielä, ei lyttynaamaisia tai muuten rakenteeltaan sairaiksi jalostettuja
Ap
Mielestäni tuo on vähän liikaa pyydetty koiralta. Kaikki koirat ovat iloisia vieraita nähdessään useimmiten. Toki sen voi kouluttaa pois että kohtaa toiset vähän hillitymmin. Eriasia on että jos koiralla on varautuneisuutta uusia ihmisiä nähdessään niin yleensä ne ovat aika rauhallisia. Ehdottaisin Newfoundlandinkoiraa jos iso koko ei haittaa.
Labradorinnoutaja on kaukana rauhallisesta ja hötkyilemättömästä rodusta. Tuskin rauhallista rotua etsivä haluaa odottaa sen 3-5v, joka useilta labbiksilta menee pahimman pentuajan ja nuoruuden hölmöilyjensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vielä sellaiset rajaukset että ei trimmattavaa rotua, ei isoa (iso=mastiffit, nöffi, yms), ei vahvasti riistaviettistä.
Ap
En huomannutkaan tätä viestiä. (Olen kirjoittaja 12/12) entäs saksanpaimenkoira?
Ei taida löytyä tuollaista rotua, kun isokokoiset koirat ovat poissuljettu. Niistä voisi kuitenkin löytyä eniten luonteeltaan speksejä vastaava.
Kultainennoutaja on ainakin omien kokemuksien perusteella rauhallinen.
Vierailija kirjoitti:
Suomenpystykorva on mainio hupulainen 🤗
Aika kova haukkumaan..
Vierailija kirjoitti:
Ei taida löytyä tuollaista rotua, kun isokokoiset koirat ovat poissuljettu. Niistä voisi kuitenkin löytyä eniten luonteeltaan speksejä vastaava.
Niin, isot rodut on monesti rauhallisia. Meillä oli joskus laumanvartijarotuinen joka oli luonteeltaan just sellainen kun koiran pitää olla. Iso koko kuitenkin tuo omat haasteensa joten tämä koira tulee olemaan pienempi. Ap
Ap on kyllä listannut semmoiset vaatimukset, että paras = ainoa vaihtoehto lienee pehmolelu.
Meidän tyttökultsu oli pienestä lähtien tosi rauhallinen; toki aktiivinen ulkosalla, mutta muuten helppo koulutettava, ei haukkunut juuri ollenkaan, helppo lasten / vieraiden koirien / muiden ihmisten kanssa. Meidän poikakultsu ei ollut mitään noista - paitsi tuli toimeen toisten koirien kanssa. Murrosikä oli aika karsea; koulutusta taottiin päähän 3-4 -vuotiaaksi; hän oli hyväntahtoinen, mutta riehakas; kaveri jutteli haukkumalla eli muistutteli aamulenkistä, ruoka-ajasta yms. Koiruli oli todella älykäs (osasi n. sadan ruokalajin nimet), omapäinen ja neuvokas; ja aivan rakastettava, mutta huomattavan työläs verrattuna tyttökultsuumme.
Kultainennoutaja on just hyvä, tosin yksilöiden välillä on paljon eroja, ja nuorena nekin ovat varsin vilpereitä.
Meinasin tulla ehdottamaan pehmoeläintä, mutta joku muu ehti ensin.
Ei vaan, toi että sen koiran ei saa olla jätti, sulkee aika monta muuten ehtoihin sopivaa pois. Tietty on nää rauhalliseksi jalostetut englanninbulldogit ja muut, mutta kuka oikeasti haluaa koiran, joka on sen takia rauhallinen, että sen on vaikea hengittää/ sen rakenne on sairaalloinen?
Monen muun ehdotuksen kohdalla se on aika arpapeliä, kasvaako yksilöstä rauhallinen vai töhö. Labradori tai kultainen noutaja voi olla kumpaa tahansa.
Vinttikoirat ovat usein rauhallisia ja käyttäytyvät vieraiden seurassa viileän etäisesti. Ovat myös tyylikkäitä. Niissä on pienikokoisiakin rotuja, esim. whippet ja italianvinttikoira. Mutta: talvella takki päälle.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tyttökultsu oli pienestä lähtien tosi rauhallinen; toki aktiivinen ulkosalla, mutta muuten helppo koulutettava, ei haukkunut juuri ollenkaan, helppo lasten / vieraiden koirien / muiden ihmisten kanssa. Meidän poikakultsu ei ollut mitään noista - paitsi tuli toimeen toisten koirien kanssa. Murrosikä oli aika karsea; koulutusta taottiin päähän 3-4 -vuotiaaksi; hän oli hyväntahtoinen, mutta riehakas; kaveri jutteli haukkumalla eli muistutteli aamulenkistä, ruoka-ajasta yms. Koiruli oli todella älykäs (osasi n. sadan ruokalajin nimet), omapäinen ja neuvokas; ja aivan rakastettava, mutta huomattavan työläs verrattuna tyttökultsuumme.
Kuulostaa nyt niin tutulta, että onkohan tuon sun poikakultsun sisko meillä... :D
Eikös kultainen noutaja ole tuollainen?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua