Jaahas, oli sitten joku äiti käynyt välitunnilla riehumassa lapselleni
Eli kyseessä 5.luokkalainen lapseni, joka on ollut koulun alusta, tai tarkemmin 2.luokalta haastava tapaus.
Nyt hän oli sitten kuulemma (?) mollannut jotain pienempää tyttöä koulussa välitunneilla. Fyysistä väkivaltaa ei ollut käyttänyt.
Tämä toinen oppilas, kolmasluokkalainen tyttö, oli ilmeisesti kertonut asiasta kotona ja eilen yllättäen tämä äiti oli saapunut koulun pihalle ja mennyt räyhäämään pojalleni. Oli ihmetellyt kuinka tuon näköinen kaveri kehtaa mollata kenenkään ulkonäköä ja haukkunut pelkuriksi, joka kiusaa pienempiään kun ei oman ikäisiä uskalla yms.
Sitten äiti oli hakenut välituntivalvojan ja pojan kuullen sanonut, että enää hän ei tästä asiasta puhu vaan seuraavaksi asia menee poliisille ja lastensuojeluun ja lähtenyt.
Tämä oli pojan versio ja soitin asiasta opettajalle, joka selvitti asiaa ja näin siinä oli käynyt.
En nyt mitenkään puolustele poikaani, tiedän, että hän on haastava tapaus niin kotona kuin koulussa ja samantyylisiä ongelmia on ollut ennenkin. Mutta aina ennen niihin on puututtu aikuisten toimesta, keskusteltu, tavattu opettajan kanssa, on ollut jäki-istuntoa ja kotiarestia. Tämän toisen äidin käytös taas ei mielestäni ollut alkuunkaan fiksua. Miksi ei lähtenyt selvittämään asiaa opettajan tai minun kanssani vaan heti meni lapselle riehumaan. Sitä kritisoin, en siis asiaan puuttumista.
Ja kuinka hän voi uhkailla poliisilla ja ls-ilmoituksella jos kerran asiaa ei ole muuten selvitetty?
Kommentit (461)
Ap, se ls-ilmoitus olisi nyt asiaa. Poikasi on häirikkö, jota et selkeästikään osaa yksin kasvattaa. Miksette ole kasvatusneuvolan asiakkaita, kun kuitenkin törkeä käytös on jatkunut jo vuosia???
Koulukiusatun lapsen äitinä voin kertoa, että joku kiusaustapaus sen kamelin selän katkaisee. Sillä ei ole silloin merkitystä onko juuri tämä lapsi kiusannut pidempään, tosin kiusaaminen monesti pysyy piilossa yllättävän pitkään ennen kuin tulee julki.
En puolustele äidin toimintaa, mutta ymmärrän. Itsekin monesti leikittelin ajatuksella "vaania" iltapäivällä koulumatkan varrella puskassa koulusta palaavaa kiusaajaa. No, en tietysti tätä toteuttanut, mutta eräänkin kerran kohdatessa kiusaajaa puhuttelin tiukasti. Kotona asiaan ei puututtu, eikä äiti antanut mitään vastakaikua meidän aikuisten yhteydenotoille. Haastava lapsi ei ole syy antaa lapsen käyttäytyä miten sattuu, ja käytöksen ehkäiseminen valitettavasti lähtee juuri sieltä lapsen omasta kotoa.
Ehkä teidän perheenne kannattaisi ottaa nyt asia todesta ja hoitaa pojan käytösongelmat kuntoon, ihan vaikka sitten suojellaksenne omaa lastanne muiden vanhemmilta.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:56"]
Vielä lisäys, että äiti ei ollut koskenut poikaani, eikä huutanut. Kuitenkaan en ymmärrä. Ja oli sanonut poikaani pelkuriksi, joka haukkuu pienempiään. AP
[/quote]
Ja oikeassahan tämä äiti onkin näin sanoessaan...
Ehkäpä hänen tyttöään on kiusattu koulussa jo pidemmän aikaa, eikä mikään ole tuottanut tulosta, nyt sitten sinun kiusaajalapsesi vähän kärsii muidenkin puolesta, mutta JOSPA se nyt oppisi olemaan kiusaamatta muita?
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:46"]
Ei ne enää jaksa, vuosia ne on jo keskustellut sen sun pojan kanssa ja sama meininki vaan jatkuu. Joskus tulee se raja, ettei enää jakseta vaan keskustella. Tällä äidillä se tuli nyt. Enkä ihmettele. Mitäs jos keskustelet sen lapsesi kanssa ihan itse tällä kertaa?
[/quote]
järjen ääni! Ei ne kiusaajat tokene lässytyksellä.
Olen vienyt asian suoraa poliisille ja/tai lastensuojeluun sen jälkeen, kun yhden kerran on istuttu yhteisen pöydän ääreen ja kiusaajan vanhemmat ovat sanoneet, että "meidän poika on haastava tapaus". Kenenkään ei tarvitse kokea oloaan uhatuksi koulussa.
Tämä tytön äiti oli itse sortunut aikuisena haukkumaan tämän kiusaaja-pojan ulkonäköä. Aika noloa minusta. Raivo päällä ei kannata lähteä asioita selvittämään eikä uhkailla. Minusta erittäin pelkurimaista, ettei äiti kehdannut soittaa ap:lle suoraan eikä vaatia tapaamista koulun kanssa. Pitää muistaa, että ap:n poika on myös lapsi. Siis 10-11-vuotias.
Kehotan ap:ta rauhoittumaan ja ottamaan nyt wilmalla yhteyttä opettajaan.
Tämä äiti sanoi pojalle, hyvä. Pyysi myös välituntivalvojan paikalle, hyvä. Ja sanoi vielä, että jos ei lopu niin sitten vie asiaa eteenpäin. Tämä oli viesti pojalle sekä opettajille kouluun, hyvä
Minä olen sitä mieltä, että tuo äiti teki tiettyyn pisteeseen asti oikein. Kiusaajalle pitää selvin sanoin sanoa, että teet väärin ja se loppuu nyt. Sössötyksellä ja pään silittelyllä ei saada mitään aikaan. Suora toiminta on paras ja jos vieras ihminen, kiusatun äiti, tekee selväksi, että mun lasta et kiusaa, se tehoaa paremmin kuin se, että ope/reksi/joku muu lässyttäjä "keskustelee" kiusaajan kanssa. Lastensuojeluilmoituksella voi uhkailla munattomia vanhempia, jotka eivät saa pentuaan kuriin, lapselle sellaisista on turha mennä sanomaan.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:56"]
Vielä lisäys, että äiti ei ollut koskenut poikaani, eikä huutanut. Kuitenkaan en ymmärrä. Ja oli sanonut poikaani pelkuriksi, joka haukkuu pienempiään. AP
[/quote]
No mikä tässä äidin lausunnossa ei pidä paikkaansa? 1) Kiusaa pari vuotta nuorempaa tyttöä = kiusaa pienempiään, 2) Kiusannut jo vuosikaudet ja kun joku puuttuu käytökseensä tiukemmin, menee itse itkemään äidille = pelkuri.
Äiti olis myös laittanut viestiä wilmaan lapsen omalle opettajalle ja vaatinut, että asialle tulee nyt stoppi tms.
En ole kiinnostunut tapaamaan tuota äitiä
Ap
Vai oikein haastava.. Mitä haastavaa on kiusata pienempiään? Tuo toinen äiti oli ihan oikeassa, että pelkuri se sun kakara on, jonka olet itse pikku lässytyksillä hemmotellut uskomaan, että saa tehdä mitä vain, milloin vain ja kenelle vain.
Yleensä tuollaisilta loppuu se "haastavuus", kun tulee vastaan joku vielä vähän "haastavampi".
Meilläkin oli aikoinaan yläasteella tuollainen "haastava" poika, jonka "haastavuus" kummasti kohdistui aina pienempiin ja heikompiin. Pillahti muuten itkuun, kun minä TYTTÖNÄ menin, kenkäisin poikaa munille, kun oli jälleen vähän "haastamassa" jo muutenkin pahasti kiusattua tyttöä ja ilmoitin, että seuraavalla kerralla tulee sitten kokoistaan vastaan ja jos näen kiusaavan uudelleen, niin kenkä uppoaa perseeseen. Loppui sen koulukiusaamisura siihen.
Ei se sitten enää ollutkaan niin "haasteellinen" lapsi, oli vaan hänen kohdallaan isipappa tullut tulokseen, että poika on "haastava" ja niinpä poika sai sen takia tehdä ihan mitä tahansa.
Sille pojalle voisi ihan sanoa, että antaa toisten olla rauhassa koulussa. sekä uhkaus, jos vielä kuulet sellaista tapahtuneen, että on kuiusannut, niin ei hyvää seuraa.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 10:05"]
Äiti olis myös laittanut viestiä wilmaan lapsen omalle opettajalle ja vaatinut, että asialle tulee nyt stoppi tms.
[/quote]
Toivottavasti tulee stoppi kiusaamiseen. Pahoittelen, mutta ei oikein riitä myötätuntoa koulukiusaajalle.
Onko "haastava" lapsi yhtä kuin huonosti käyttäytyvä mulkero? Jotkut ihmiset nyt vain ovat ääliöitä pienestä pitäen, mutta kun nykyään niin tykätään mennä jonkun diagnoosin taakse piiloon...
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:56"]
Vielä lisäys, että äiti ei ollut koskenut poikaani, eikä huutanut. Kuitenkaan en ymmärrä. Ja oli sanonut poikaani pelkuriksi, joka haukkuu pienempiään. AP
[/quote]
No minä sanoisin, että pata kattila soimaan. Tuo äitihän sortui ihan samaan kuin poikasi. Se ei ole fiksua, koska poika on lapsi ja tuo äiti aikuinen.
kaikki kiusaamistapaukset hoidetaan aina aikuisten kesken.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 10:05"]
Äiti olis myös laittanut viestiä wilmaan lapsen omalle opettajalle ja vaatinut, että asialle tulee nyt stoppi tms.
En ole kiinnostunut tapaamaan tuota äitiä
Ap
[/quote]
Jos tämä asia on mielestäsi kertakaikkisen väärin hoidettu, mikset itse ole valmis tapaamaan ja keskustelemaan järkevästi? Eikö myöskään lapsesi kasvatus kiinnosta? Ei näköjään. En ihmettele että muilla menee hermo ja puuttuvat asiaan, kun sinua ei näköjään kiinnosta edes neuvotella.
AP:
- Siis ekana halusit, että äiti olisi ottanut yhteyttä sinuun, ei poikaan. a
- Ja nyt et enää haluakaan olla äitiin yhteydessä. Miksi?
Kun 5-luokkalainen poika kiusaa 3-luokkalaista tyttöä koulussa, se pitää saada loppumaan HETI. Toista kertaa ei saa tulla. Piste.
On kohtuutonta vaatia kiusatuksi tullutta odottelemaan, että vanhemmat ja opettajat ja koko muu konkkaronkka palaveeraa ja pohtii kiusaamista, ja samalla antaa kiusaajan jatkaa härnäämistään.
Aika tehottomia ovat näköjään nuo keskustelut teidänkin pojan kohdalla olleet, kun toistamiseen on ilmeisesti keskusteltu ja edelleen kiusaa, joten järkevää toimintaa tytön äidin suunnalta.
Jokaisella pitäisi olla oppimisrauha koulussa, ketään ei saisi kiusata. Mielestäni tätä rauhaa rikkovat saisi välittömästi eristää määräajaksi muista (ei ulos välitunnille muiden kanssa, häiriköijät eivät myöskään saisi hengata yhdessä tätä rangaistustaan, koulumatkalle velvoitettaisiin kiusaajan vanhemmat hellantelttunsa saattajiksi eli kiusaaja vastaanotettaisiin kouluun ja luovutettaisiin koululta vain vanhemmilleen). Eiköhän vanhemmat kummasti alkaisi saada kuria lapsiinsa..
Ja älkää moittiko toimenpiteitä epäreiluiksi. Kiusattujen arki on käytännössä kuvailemieni "rangaistustoimien" kaltaista koko ajan, mutta ilman että voivat itse tehdä asian hyväksi mitään. Olisi välillä kiusaajien ja vanhempiensa aika maistaa edes pisara omaa lääkettään.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:49"]
Kotiarestia on saanut. Ja on keskustelu. Tämä tyttö on melkeinpä tuntematon pojalleni, ei edes osannut ihan varmasti kertoa, että millä luokalla on, kunnes opettaja varmisti, että kyseessä on 3.luokkalainen tyttö. Eli hänen kanssaan ongelmia ei ole ennen ollut. Siksi ihmettelen kyseistä reaktiota äidin puolelta. Eikö asiasta olisi kannattanut soittaa kouluun ja koulun kautta otettu yhteyttä minuun. Se olisi ollut aikuismaista yhteistyötä. AP
[/quote]
Olet oikeassa, olisi ollut ehkä "aikuismaisempaa" ottaa yhteyttä kouluun jne. Toisaalta, ethän tiedä vaikka tyttöä olisi kiusattu ennenkin (ei siis välttämättä poikasi) ja äidillä meni kuppi nurin, kun "mikään ei muutu vaikka on yritetty".
Yritä ajatella niin, että ehkä se olikin "hyväksi" pojallesi, että vähän säikähti. Josko se auttaisi ja hän oppisi ajattelemaan asioita uudelta kantilta. Äidin sanomana ei aina onnistu. Eikä koulu aina pysty tai halua puuttua ongelmiin...