Lue keskustelun säännöt.
Onko tässä riittävästi syitä eroon?
Lähtökuopissa
15.08.2020 |
Olen oikeastaan lähtöpäätöksen jo tehnyt, mutta mies tuskin on samaa mieltä kanssani. Siksi oikeastaan, ihan viimeiseksi vakuudeksi, haluaisin varmistaa, eroaisitteko itse vastaavassa tilanteessa?
- Mies kohtelee minua kivasti sanotaanko 70% ajasta, mutta loput 30% on arvostelua, vähättelyä ja vitsailua kustannuksellani.
- Mies haluaa elää kaupungissa, minä maalla. Elämme nyt kaupungissa ja mies on tyytyväinen, mutta minä kuljen mm. pitkää automatkaa pystyäkseni viettämään aikaani siellä, missä itse viihdyn ja missä läheiset ja harrastukset ovat. Se tulee kalliiksi ja väsyttää pidemmän päälle. Mies on tehnyt selväksi, ettei ikinä muuta maalle.
- Mies on äärimmäisen siisti, minä en. Tämä on johtanut siihen, että varon omassa kodissani ja pelkään, että jätän asioita väärään paikkaan. Koti on maksettu puoliksi, samoin kaikki huonekalut, mutta ne on valittu miehen maun mukaan ja siisteystason sanelee myös mieheni. Tunnen asuvani toisen nurkissa, en omassa kodissani.
- Mies ei halua minua enää, ei ole vuosiin halunnut, paria kertaa vuodessa ei varmaan lasketa. Myös kaikki muu kosketus ja hellyys loistaa poissaolollaan.
- Olen alle nelikymppinen eli elämää olisi vielä näin naimattomana ja lapsettomana kuitenkin edessä, vaikken teini olekaan. Muille kelpaisin kyllä.
- En ole taloudellisesti riippuvainen miehestäni.
- Miehelle hyvä ruoka on tärkeää. Minulle ei niinkään. En jaksaisi koko ajan kokata niin laadukkaita ja hyviä sapuskoja kuin hän vaatii, kun itsekin käyn töissä ja harrastuksissa. Kyllä hän itsekin kokkaa ja käy kaupassa, mutta joka päivä on vähintään keksittävä idea, mitä mahtavaa nyt syödä. Minulle riittäisi hyvin arkena vaikka paistettu kananmuna tai pakastekeitto.
- Mies on hirveän pihi. Hän kyllä kertoo iloisena, miten omaisuus karttuu, ja samalla paheksuu valintojani, kuten oman auton pitämistä - vaikka se on minulle henkireikä, jolla pääsen niihin maisemiin, jossa viihdyn. En elä toisten lompakolla enkä ole euroakaan hänelle velkaa, mutta ongelma onkin siinä, että hänen mielestään omalle puolisolle voi olla sen euronkin velkaa.
Hyviä puolia on ne perinteiset: mies ei juo, hoitaa raha-asiat jämptisti eikä ole väkivaltainen. Luotettava ja rehellinen, huumorintajumme natsaavat ja homma toimii ystävyystasolla. Siksi kai lähteminen onkin niin vaikeaa.
En halua loukata miestäni, mutta en vain pääse yli ajatuksesta, miten ihanaa olisi muuttaa pois yksin, omaan kotiin. En saa enää edes nukuttua kunnolla ja paino on pudonnut silkasta ahdistuksesta. Ahdistaa jäädä, mutta ahdistaa myös romahduttaa miehen hyvin toimiva maailma. Hänellä ei ole pienintäkään aavistusta ajatuksistani. Olemme olleet yli kymmenen vuotta yhdessä.
Kommentit (97)
Lähtökuopissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miellyttämisenhalu ja alemmuudentunne.
Herää kysymys, että mitä tapahtui banaaniepisodin aluksi? Hän valitti sinulle kun olit syönyt viimeisen banaanin, ja siitä suivaantuneena sinä vuoden ajan vihoissasi vahdit ettet syö viimeistä banaania?
Jossain toisessa tapauksessa se olisi ollut vain normaalia nälkäkiukkua tms, eikä olisi johtanut pikkukinaa isompaan.
Enkä todellakaan tarkoita, että ei kannattaisi erota. Mutta omaa toimintaa kannattaa tarkastella myös.
Se mitä tuollaisista viimeisen banaanin syömisistä seuraa, on ensireaktiona varmaan ihan normaali turhautunut kiukku. Se ei jää siihen kuitenkaan. Siitä banaanista keskustellaan pitkään. Hän perustelee kuin lapselle, miten olisi pitänyt toimia (jättää syömättä tai varoittaa että aion syödä viimeisen, ja ostaa välittömästi uusi tilalle - lähteä siis kauppaan heti).
Tämän jälkeen asiaan vielä palataan, uudestaan ja uudestaan. Esimerkkeinä, etten välitä hänestä enkä huomioi muita. Vinoiluna, kun mies syö seuraavan banaanin. Muistutuksena kauppalistaa laatiessa. Siihen palataan vielä viikkojen ajan silloin tällöin tai siitä tulee jopa pysyvä naljailun aihe.
Siitä yhdestä banaanista kasvaa siis hirveän iso asia muuallakin kuin omassa päässäni. Etenkin, kun asumme alle sadan metrin päässä kaupasta. Ja se tuntuu ehkä raskaimmalta, kun siitä tulee jotenkin rakkauteni määrän, tai sen puutteen, mittari hänelle.
Siksi en koske viimeiseen banaaniin.
Ok. Kuulostaahan tuo hirveän raskaalta. Pahoittelut tässä tilanteessa väärään suuntaan menneistä oletuksista. Ero kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä neuvo se on, että lähtijän pitäisi tukea jätettyä? Kyllä se tuki etsitään muualta, koska tarkoituksena on erota, ottaa etäisyyttä ja katkaista se suhde.
Miehessäsi on paljon hyviä puolia: on siisti, tykkää hyvästä ruuasta, ei ole väkivaltainen ja osallistuu taloudellisesti kodin kustannuksiin.
Seksin vähyys on ongelma, mutta ei sitä seksiä sinkkuna ole.
Itse hakisin seksiä avioliiton ulkopuolelta rakastajalta ja jatkaisin muuten tyydyttävässä parisuhteessa.
Tuo mies tarvitsee naisen joka on kovaluonteisempi ja haluaa tuollaisen hyvin kurinalaisen elämän itsekin ja pistää hanttiin tarvittaessa. Nyt miehellä on liian suuri valta ja pitää sinua lapsen asemassa. Olet miehelle liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen eikä mies arvosta sinua lainkaan. Eroaisin.
Mieti mitä tapahtuu jos sairastut vakavasti vaikka syöpään tai vammaudut auto-onnettomuudessa? Tai ihan vaan vanhenet? Olet kuin koriste-esine (oletan että olet hoikka ja kaunis) ja työntekijä joka korvataan toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylikorostunut kiinnostus sisustukseen ja tyyliin ja paniikkihäiriöt. Mies ei ole kovin miehekäs, alhaiset testot ja lisäksi ehkä ei aivan hetero. Ja kaikkea tätä siis saa olla, mutta kyllähän se vaikuttaa siihen millainen mies on kumppanina.
Tämä mies tuntuu olevan hukassa ja kostaa sen . Hän ei varmaankaan itse hyväksy itseään, siksi valtava tarve kontrolloida.
Vierailija kirjoitti:
Miten pärjäisit yksin maalla, talvella on pimeää.
Pidät kuitenkin siitä, että miehesi tuo sinulle turvaa ja luotat häneen.
Olihan tämä vitsi?? Olen kaupunkilainen, enkä todellakaan pelkää pimeää vaan rakastan. Etenkin syysyöt mökillä ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin juuri ketjun aussimiehestä, joka tappeli hain kanssa pelastaakseen vaimonsa. Siellä oli hyvää herjaa avuttomista suomi-miehistä, jotka vaan katsoisivat sivusta. Sanomattakin selvää, että tämä ap:n mies ei pelastaisi häntä hailta, mutta olisi vihainen kun vaimo aiheutti hämminkiä.
Mikset puhu miehen kanssa? Jos et pelkää väkivaltaa? Henkistä väkivaltaa tosin tuntuu olevan.
Mutta perusteet erolle on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse tukea erossa ja tässä tapauksessa suosittaisin nollakontaktia eron jälkeen. Veikkaan, että kun mies tajuaa ap:n lähteneen lopullisesti, on hänellä hyvin pian uusi nainen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies tarvitsee naisen joka on kovaluonteisempi ja haluaa tuollaisen hyvin kurinalaisen elämän itsekin ja pistää hanttiin tarvittaessa. Nyt miehellä on liian suuri valta ja pitää sinua lapsen asemassa. Olet miehelle liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen eikä mies arvosta sinua lainkaan. Eroaisin.
En ole koskaan ymmärtänyt, että on ihmisiä, jotka tieten tahtoen haluavat suhteen, jossa on hankausta ja kontrollointia, koska itse kaipaan tukea ja yhteisenä rintamana seisomista, mutta kai heitäkin sitten löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös tilanne, että ero olisi välttämätön, syyt on erittäin painavia. Tuntuu siltä, että kaikki muut olisi tästä jo eronneet paitsi minä
:(. Ainoa, ihan ainoa, mikä toimii on seksi ja ei se nyt voi olla syy jäädä. Oon kans alle 40 ja lapseton.
Mutta noi sun syyt, on nekin musta eroon riittäviä. Mullakin just ahdistus kova ja se iso syy miksi pitäisi lähteä. Ahdistus jos kestää pitkään, niin pää eikä keho kestä, kumpikin mulla jo mennyt. Että lähde vaan ja mäkin koitan, tsemppiä!
93 vielä. Niin, ei mun pää ja keho oo minnekkään häipyneet, voi lol nyt sentäs. Terveys romahtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä huonomåi suhde, sitä vaikeampi siitä on lähteä. Ap:n tapaus osoittaa sen viisauden taas paikkansapitäväksi.
Luin palstalta jonkun lähtemään onnistuneen neuvon, että se alkoi lyhdystä ja viltistä, jotka hän osti tulevaan omaan kotiinsa. Alkoi kerryttää tavaraa ja suunnitella sisustusta, lopulta hankki asunnon ja muutti sinne. Eli se uusi tuleva rlämä pitää kuvitella mahdollisimman elävästi todelliseksi mielessään, niin sen uskaltaa toteuttaa. Sulla ne konkreettiset haaveet voisivat liittyä siihrn maaseutuun. Voisitko alkaa katsella sieltä taloa? Lukea puutarhakirjoja? Jne muuta haaveilua konkreettisesti.
Näin ei selvästikään voi jatkua, kuormitut liikaa.
Kuulostaa siltä, että miehesi tarvitsisi apua kontrollointitarpeeseensa. Se tarve kontrolloida kumpuaa varmaan jostain turvattomuudesta (lapsuus?)
Mitä luulet, että onko miehesikään onnellinen tällä hetkellä parisuhteessanne?
Olisi tärkeää ja reilua, että kertoisit ahdistuksestasi. Moni pari on hyötynyt suuresti pariterapiasta. Molemmat tulevat kuulluiksi ja saavat ilmaista näkökulmansa.
Onko yllätyseron sijaan mahdollista sanoa miehelle, että joko menette pariterapiaan tai eroatte? Eli olisi ehto ja mahdollisuus muutokseen.
Tuo mies haluaa escort-naisen. Mutta heillä on taksat! Massit pöytään niin saa palvelua. Elämänkumppaniksi ei saa.