Miten jaksaa, kun on niin tiukkaa rahasta?

Ottakaa yhteyttä seurakunnan parisuhdeneuvojaan. Ei pitäisi maksaa mitään ja voisitte keskustella terapeutin johdolla rakentavassa hengessä. (Ero se vasta maksaakin...) Muistatte molemmat että toisianne tukemalla jaksatte.

Osta vaikka Marttaliiton penninvenyttäjän ruokakirja, siinä on hyviä vinkkejä miten jatkaa ruokaa. Lisäksi alkakaa käydä Lild:ssä, oikeasti kauppalasku tippuu kymppejä verrattuna muihin kauppoihin.

Ja aina ei ole pakko jaksaa. Ota koira tai lähde muuten vain kävelylle. Lenkin jälkeen olet paremmalla tuulella ja jaksat paremmin.

Vastatkaa nyt mulle jotain kun on tosi ankee olo. :(

Kiitos kakkonen, sun viesti oli tullut samaan aikaan kun kirjoitin omani!

Tiedän tunteen, meillä sama juttu, eli rahat tiukassa ja se todella kiristää pinnaa ja päätä ja ahdistaa. MUTTA, parisuhteeseen kannattaa panostaa. Mieheni aina nauraakin, että onneksi seksi on ilmaista! :) Mutta siis, vaikka seksi ei huvittaisi, niin haleja ja pusuja, iltapalan tekemistä vuorotellen toisilleen (niukkuudenkin jakaminen jakaa iloa) jne...

Säästövinkejä en osaa oikein antaa, kaikesta olette varmasti yrittäneet nipistää ja toisaalta esim. ruokaa on pakko ostaa, maksut ja laskut maksaa jne...

Tsemppejä!

5 jatkaa... Niin ja tosiaan iltalenkki piristää tai mikä vaan liikunta antaa voimia ja tyhjää päätä ahdistuksesta, suosittelen!

No meillä on ollut tiukkaa jo jonkin aikaa, tässäkin kuussa jää käyttörahaa 15 euroa per päivä. Olemme tehneet siitä pelin lasten kanssa. Eli kaikki mitä jää yli viikossa, laitetaan johonkin kivaan. Ja jos ei jää,tehdään lättyjä tai leivotaan. Joulukuussa helpottaa ja onneksi talvivaatteet ja kengät on jo valmiiksi. Oletko tehnyt budjetin?

Se on jo ns. elämäntapa. Tosin olen yh, mutta ei enää oikein edes mieti rahanmenoa. Joka paikkaan olen jo vuosia sanonut en voi osallistua, lapset saavat isältä kaiken mitä tarvitsee.

Tiukka ruokalista, josta ei yhtään poiketa.

Kävin viime kesänä kastelemassa naapurin kukkia ja sain palkaksi 1 kg kaakaojauhetta. Kun tulee tosi paha makean himo, josta olen päässyt hyvin pois, leivon mokkapaloja. Ja taas jaksaa.

Ystäväni mies on todella nuuka ja vaikka he olivat kirjallisesti sopineet hoitovapaan raha-asiat ennen kuin raskautta edes alettiin yrittää, syynäsi mies kaikki kassakuitit. Riitaa saatiin jopa jogurttipurkista.

Voisko ottaa toiselta kantilta, esim budjetti oli 16 euroa, rahaa menikin vain 14, nyt voi laittaa 2 euroa possuun.

Ehdottomasti kannattaa nämä ilmaisneuvojat käyttää hyväksi.

Raha-asiat ovat nyt näin ja ne ei murehtimalla parane.

Se mikä rahattomuudessa on hyvää, on alkanut arvostaa asioita ihan eri tavalla. Luultavasti, en ole varma, eräs taloyhtiössä on kuvannut kotia, kun on käynyt näitä kukkien kastelijoita. Mä kun kerran lupasin käydä, olin samalla vähän perannut kukkia ja vein roskat mukanani kotiin, en viitsinyt niitä heidän tyhjään roskikseenkaan jättää. Tiedän että osa naapureista ovat aika uteliaita, eli ehkä ne olivat tehneet kotitarkastuksen samalla.

Yhden kerran jälkeen minut aina pyydetään kukkien kastelijaksi ja aina tuodaan joku kiitos, esim tämä kaakaopaketti. Ja se paketti tuntui tosi luksukselta.

En saa miestä mihinkään parisuhdeneuvojalle mukaan millään. Ero ei onneksi ole missään vaiheessa ollut edes mielessä, en usko että miehelläkään, koska meidän suhde on kuitenkin ihan vankalla pohjalla. Nyt vaan tää tilanne ahdistaa niin paljon, että siitä tulee ylimääräisiä riitoja jotka rasittaa entisestään.

Ongelma on myös siinä, että meillä on jo tietty elintaso, jota on vaikea muuttaa. Eli lapsilla on harrastukset (ei kalliit, mutta maksaa nekin jotain), lyhennetään talolainaa, työpaikkojen takia on pakko pitää autoa jne. Ei haluta muuttaa lasten elämää radikaalisti jos ei ole ihan pakko, joten tingitään kaikesta omasta.

Säästövinkit on kaikki tervetulleita! Saako tosiaan lidlistä kaikki samat mitä muualtakin? Sitä vois harkita, jos oikeesti tulee halvemmaks.

ap

Kiitos vastauksista, helpottaa vähän kuulla muiden kokemuksia!

ap

Aina ensimmäinen asia on : mene töihin. Jos et sitä halua tehdä, niin valitus on turhaa. Jos et saa töitä, niin olen pahoillani. Toivon, että onnistuu.

Aina töitä ei saa, ainakaan kokopäivätöitä. Pätkätyöläiselle penninvenytys on tuttuakin tutumpaa.
Kaikkein tiukimpina aikoina kirjaan ruutuvihkoon joka ikisen menoerän. Sieltä ne rahareiät sitten paljastuvat. Nyt on taas tosi epävakaiset talousnäkymät, joten tehtiin lasten kanssa diili jo , että koitetaan pärjätä ruokaostoksista kympillä päivä. Meitä on minä+2 murrosikäistä. Voi olla ettei onnistu, kun urheilevat nuoret syövät kuin hevoset. Kokeillaan kuitenkin, ja löysätään sitten vähän, jos ei onnistu.
Maksuttomiakin harrastuksia on. Meillä kuitenkin lasten harrastuksiin on aina kaivettu jostain rahat. Eivät kyllä ole mitään porhojen lajeja. Vaatteilla yms. ei komeilla. Kirpparistaililla ja sukulaisten vanhoilla mennään rinta rottingilla ja ollaan olevinamme vintagejengiä  :) Matkoja me ei tehdä, eikä kampaajalle ja kemikalikauppaan kanneta roposia. Lehtiä ei tilata, videoita ei vuokrata, elokuvissa käydään kerran vuodessa yms. Sen sijaan tietsikalla tehdään musiikkia, ommellaan kirpparikamoista uusia, harrastetaan valokuvausta (ei maksa nykyään mitään), luetaan kirjaston kirjoja, lenkkeillään ja jumpataan kotona ja kuntopolulla, pyöräillään, uidaan luonnonvesissä, hiihdellään ja luistellaan maksuttomissa paikoissa jne.
Selviytyminen vaatii kyllä suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Siinä ainakin säästää tosi paljon kun pyöräilee tai kävelee joka paikkaan. Ja siinä, ettei tupakoida eikä käytetä alkoholia, eikä käydä kondotorioissa herkuttelemassa.
Ei se oo niin vaikeeta kun ei jää sitä vatvomaan. On vaan ostamatta.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 23:22"]

En saa miestä mihinkään parisuhdeneuvojalle mukaan millään. Ero ei onneksi ole missään vaiheessa ollut edes mielessä, en usko että miehelläkään, koska meidän suhde on kuitenkin ihan vankalla pohjalla. Nyt vaan tää tilanne ahdistaa niin paljon, että siitä tulee ylimääräisiä riitoja jotka rasittaa entisestään.

Ongelma on myös siinä, että meillä on jo tietty elintaso, jota on vaikea muuttaa. Eli lapsilla on harrastukset (ei kalliit, mutta maksaa nekin jotain), lyhennetään talolainaa, työpaikkojen takia on pakko pitää autoa jne. Ei haluta muuttaa lasten elämää radikaalisti jos ei ole ihan pakko, joten tingitään kaikesta omasta.

Säästövinkit on kaikki tervetulleita! Saako tosiaan lidlistä kaikki samat mitä muualtakin? Sitä vois harkita, jos oikeesti tulee halvemmaks.

ap

[/quote]

Ymmärrän tunteesi! Mutta sinä et tiedä, mitä on köyhyys. Sinä et ole nukkunut yhtään yötä kolkossa lähiössä yhden huoneen asunnossa, jossa ei ole juoksevaa vettä ja sähköäkin tulee, jos tulee. Ruokaa ei ole, vaatteita ei voi ostaa, mitään ei voi ostaa. - Silti, ymmärrän tunteesi. Kiitos muistutuksesta, että voin olla tosi iloinen!

Ei köyhyyttä kannata murehtia. Olen itse sen kohdannut kuin luonnonvoiman - se tulee, on päällä, menee ohi kuin ukonilma. Edellyttää vain muutoksia elämään, ei sen kummempaa.

Muutokset täytyy ottaa osaksi elämää. Menoista täytyy pitää tarkasti kirjaa. Markettien valikoimista täytyy aina etsiä halvimmat tuotteet. Lidlin ja halpakauppojen ulkopuolelle ei juuri ole asiaa. Kaikesta mahdollisesta ja mahdottomastakin täytyy säästää, aivan "perusasiatkin" mukaan lukien: vedenkulutus, sähkönkulutus, ruoka, pukeutuminen, pesuaineet: aivan kaikki, mihin liittyy rahanmenoa.

Itselle tästä elämäntavasta tuli opiskeluaikana lähes automaatio. Nyt jälkikäteen voin sanoa olleeni "onnekas", kun sain kokea itse sen todellisen köyhyyden ja nähdä vielä pahempaa ympärillä. Ja selvitä siitä. Opiskelukaverini, kämppikseni, ystäväni: moni oli ajoittain aivan todellisessa pulassa. Enkä tarkoita tällä sitä, että "apua, ei oo rahaa mennä baariin / kulkea linja-autolla / käydä vanhemmilla", vaan oikeasti sitä, että rahaa ei ole kuin tölkeissä, ruokaa ei ole, ja viikko vielä täytyisi elää ennen opintotukia. Kämppikseni söi koko kesän alle 100 eurolla, koska ei saanut töitä. Kuulostaa mahdottomalta, mutta sellaistakin on olla köyhä Suomessa: syödä päivästä toiseen pelkkiä sämpylöitä, johon oli sekoitettu muutama gramma proteiiinijauhoa. Paistaa itse kalastettuja särkiä, kerätä pulloja yötä myöten, jotta saa irti pari rasiallista Rainbow-tonnikalaa. Tämän näin vierestä lähes yhtä köyhänä.

Pää pystyyn AP: te ETTE ole köyhiä. Teillä on omakotitalo. Auto. Vaatteita. Tavaroita. Teillä on paljon varallisuutta, vaikka on velkaakin. Muistakaa se! Omakotitalonne on kuin pankki: jos pahin tulee, sen voitte aina muuttaa rahaksi. Muistakaa verrata itseänne todellisiin köyhiin, heihin, jotka asuvat huonekaluista tyhjissä vuokra-asunnoissa syöden pastaa ja tonnikalaa, tilillään vain velkaa.

Mun vanhemmat kesti hyvin köyhyyden olleet jo 55v naimisissa. Olivat molemmat mielenterveyspotilaita ja pitkäaikaistyöttömiä kunnes jäivät alle 50v eläkkeelle. Meillä oli pieni yhden huoneen ja keittiön velaton mökki ja meitä lapsia 3 joista vanhimmat asuivat pois kotoa minä vain kotona.Ruokaa ei paljoa ollut koska isä halusi alkaa maanviljelijäksi ja hänellä oli kaikkia maatalouskokeiluja jotka sitten tekivät kovasti velkaa. Todella tiukilla oltiin mutta isä ja äiti eivät koskaan riidelleet rahasta tai muustakaan. Itse en kovin köyhä ole en rikaskaan mutta eipä se riitely rahasta auta koska riitelemällä sitä rahaa ei lisää tule. Tsemppiä.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 08:18"]

Pää pystyyn AP: te ETTE ole köyhiä. Teillä on omakotitalo. Auto. Vaatteita. Tavaroita. Teillä on paljon varallisuutta, vaikka on velkaakin. Muistakaa se! Omakotitalonne on kuin pankki: jos pahin tulee, sen voitte aina muuttaa rahaksi. Muistakaa verrata itseänne todellisiin köyhiin, heihin, jotka asuvat huonekaluista tyhjissä vuokra-asunnoissa syöden pastaa ja tonnikalaa, tilillään vain velkaa.

[/quote]

Juuri näin. Tuolla omaisuudella on valittaminen on vittuilua OIKEASTI köyhiä kohtaan. Joku voi oikeasti loukkaantukin tuosta.

Jos tilapäisestä "köyhyydestä" ei selviydy, on ihmisen päässä paljon vikaa, sorry vaan!

Jos ei muka mistään voi tinkiä, niin tinkikää edes niistä ruuista, jotta lapset voivat harrastaa ja saavat edelleen hyviä vaatteita.

Yritä nyt saada pankista lyhennysvapaa, maksatte vaan korot. Minä olen jo pankkiin ollut tästä yhteydessä kun jään lyhyeksi aikaa hoitovapaalle. Antavat yleensä mielellään kun kaikki voittaa - ei tule perintäsotkuja ja pankki saa ylimääräisiä korkoja. Mua ei haittaa kokonaisvelan kannalta, että hetki menee ilman lyhennystä, mieluummin niin kuin että menee tosi tiukille.

En vaan pysty nyt samaistumaan tilanteeseesi. Minusta tuo ei ole köyhyyttä nähnytkään. Meillä esim itse ostan itselleni yhden paidan vuodessa, suunnilleen saman verran housuja ja yhden hameen. Yhteensä näihin menee rahaa alle 100€, takki menee vuosikaudet. Välillä on 20€ viikon ruokiin, se on meille ihan normaalia. Sitten syödään hernekeittoa viikko, ei se sen kummempaa ole. Huoh

Harmittaa tuollaiset valittajat, muka köyhät...

Yhtään vinkkiä ei huvita antaa, sori.

Ap sanoo, että työpaikkojen takia on pakko pitää autoa. Heillä siis molemmat vanhemmat ovattöissä ja silti on rahasta pula. Tämmöisessä tilanteessa minä harkitsisin, että olisiko sitä elintasoa sittenkin syytä muuttaa. Talolaina on suhteessa liian korkea tuloihin nähden, tai johonkin muuhun menee liikaa.

Meilläkin oli köyhä kausi, mutta siitä oli aika helppo selvitä, kun se pari vuotta ajateltiin väliaikaiseksi. Oli melko varmaa, että tulot nousevat aikanaan kun ensin jaksaa sinnitellä jonkun aikaa.