Lue keskustelun säännöt.
Omat TYYLIMOKANNE
14.08.2013 |
Esim. teininä tai miksei myöhemminkin. Voi olla vaatteista, meikeistä tai mistä nyt tulee mieleen.
Minulla oli teininä tapana ostaa (aivan liian tummia ja oransseja) meikkivoiteita. Luulin, että jos ostan tumman meikkivoiteen ja vaalean puuterin, niin ne jotenkin "kompensoivat" toisiaan. Lopputuloksena siis oranssi naama, jossa vaaleita puuterikökköjä. Kauneutta lisäämässä myös mustalla piirretyt kulmakarvat, karvoja alta ei oltu toki nypitty. Sinistä kajalia ja ruskeaa huulipunaa. Tapahtui yläasteikäisenä 90-luvun lopulla.
Tyylini oli tosi amisteinityyli (yläasteella ja lukiossa). Leveälahkeiset, erittäin matalavytäröiset pyllyfarkut, huolimatta siitä, että jenkkakahvaa löytyi jo tuolloin, todella isot skeittikengät ja joku todella lyhyt paita.
Hiusten väriä vaihdeltiin koko ajan, joten huonokuntoinen ja laikukan tukka oli taattu. Miten sitä voi ollakin niin sokea??
Kommentit (31)
Minusta "tyylimoka" voi olla sellainen, että myöhemmin tuntuu, että asian olisi voinut tehdä toisinkin, vaikka olisikin ajanhenkeen kuuluva juttu. Esim. liian tumma meikkivoide tai omalle vartalolle sopimattomat vaatteet, omaan ihonväriin sopimaton hiusväri, tai jonkin trendijutun lyöminen aivan överiksi. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena tein erikoisia meikkikokeiluja,mm. käytin vihreää glitterhuulikiiltoa ja muutenkin glitteriä piti tunkea joka paikkaan.Ostin myös kirkuvanpunaiset farkut,joista onneksi yhden käyttökerran jälkeen itsekin tajusin,että olivat moka. Myös eläinkuvioiset erittäin avarakaula-aukkoiset topit olivat mielestäni erittäin tyylikkäitä nuorempana!
Noin 13-vuotiaana iso pipo päässä lähes aina paitsi nukkuessa. Ihme, että isäni ei asiasta koskaan pahemmin kimmastunut.
Mä en ole koskaan juurikaan mokaillut vaatteiden tai tyylin suhteen. Paitsi ehkä kerran. Menin 18-vuotiaana (tai 17v) baariin ja siellä sitten joku n.40-50v mies tulee kysymään mun hintaa. Silloin kävi kyllä mielessä, että tulikohan nyt moka asua valitessa.
Oli "aika" lyhyttä hametta ja "aika" pornahtavaa kenkää jalassa, että ihmekös tuo.
Hävetti silloin ja hävettää vieläkin, vaikka nyt hävettääkin enemmän se reaktioni siihen kysymykseen.
Teininä oli kaikenlaisia mokia. Puin kerran hameenm enkä löytänyt avokkaitani ja kiireessä sitten taisin pukea lenkkitossut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minunkin mokani liittyy meikkivoiteeseen!
yläasteikäisenä minulla oli nimittäin todella huono iho, eikä järjetön ylipaklaaminen auttanut asiaa ollenkaan. muuten meikkasin ikäisekseni ihan kevyesti ja nätisti, mutta meikkivoiteita, puuteria ja peiteaineita on kasvoilla kilokaupalla....
olihan se iho ihan tasaisen VÄRINEN (ja myös aika naamiomainen), mutta epätasaisuuksia ja paukamia ei pystynyt peittämään millään aineella.
minulla oli myös asiasta hirveät kompleksit - en voinut olla ilman pakkeleita edes kotona, enkä missään nimessä halunnut itseäni valokuvattavan. olin siis jollain tasolla tietoinen tyylimokastani jo silloin. nyt lähinnä säälin 15-vuotiasta itseäni, ei olisi tarvinnut ottaa asiasta niin hirveitä paineita.
Vaikka mitä:
- liian pieniä vaatteita, kun en halua siirtyä XL-mallistoihin.
- käytän jatkuvasti mustaa liikaa, koska sehän hoikentaa.... muka
- käytän pehmistyyppisiä kenkiä, jotka on kuin kasikymmenluvulta jotkut äijien kengät, tosin käytän kyllä kauniitakin kenkiä
- tukka on luonnonkihara ja jatkuvasti kuiva, laittamaton ja värikin kasvanut pois.
Muuten tietty olen ihana tyyppi.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ostin uutta työpaikkaa varten 80-luvun lopulla uudet vaatteet. Olin 18v. Jännittyneenä astelin konttoriin näissä viimeisen päälle muodin mukaisissa trikooräteissä, vain huomatakseni, että kaikki muut olivat mustissa jakkupuvuissa ja muutenkin koko toimisto oli todella tyylikäs.
Koko päivän olo oli kuin olisin ollut pukeutuneena pyjamaan. Vieläkin nolottaa:)
teiniä käytin liian tummaa meikkivoidetta & sinistä ripsiväriä, en kulmakynää enkä meikkivoidetta.. toisaalta miulla oli silloin erittäin hyvä iho :)
mutta ne vaatteet.. voi jösses! yhdessä vaiheessa, olikohan kasiluokalla käytin puolet lukuvuodesta isän keltaista hupparia, jonka päällä oli kapea punainen kiiltonahkavyö. kaulassa jenkkihuivi, vaikkei ollut mitään peitettävää. keskenään samanväriset farkut, farkkupaita & farkkutakki. pilottitakki. ja Kissan kuolema elokuvan inspiroimana useampi tyttö, minä mukaan lukien käytti mustia sukkahousuja sekä farkkusortseja..!
parikymppisenä iski sitten kunnon goottivaihe & kuljin naama täynnä mustaa huulipunaa, mustaa luomiväriä, mustaa kulmakynää.. kaulassa niittipanta, vaatteena kesät talvet pitkä musta nahkatakki & sen parina mm. itse ERITTÄIN KÖMPELÖSTI ommeltu musta pvc-hame sekä musta, virkattu neule jonka alla vain mustat rintsikat..nenään otatin renkaan, johon tarttui kaikenmaailman räkäkököt ja olin ihan helvetin seksikäs :X
nykyään sitten syyllistyn siihen, että raahustan lähikauppaan ilman meikkiä & croksit jalassa,.. kaupunkiin tai kyläreissulle en tietenkään mene sen näköisenä, mutta lähikaupassa saatan olla kuin paraskin juntti :D
t, vm.80
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korjaus tuohon ylempään: en siis käyttänyt puuteria
Ala-asteella pilottitakki. Olin aika kovis silloin.