Mies saa raivokohtauksia oudoista asioista

Ei tuo varmasti lopu. Itse erosin samanlaisia raivokohtauksia saavasta miehestä. Raivoamiset alkoivat kerran, ihankuin olisi bling kuulunut eivätkä sitten loppuneet koskaan. Pahenivat vain ja lopulta oli päivittäistä huutamista, tönimistä, tukistamista ym ja minä sitten pakkasin tavarani ja lähdin. En tiedä mikä ap:n miestä vaivaa, mutta minun tapauksessa miehen addiktio vaikutti raivokohtauksiin. Exällä peli- sekä alkoholiongelma.. Riitti että kävelin huoneeseen ja kysyin jotain, tai vaikka matto oli vähän liikkunut miehen mielestä väärään asentoon. Siinä alkaa olla varpaillaan koko ajan, kamalaa stressiä ja ahdistusta aiheuttaa sellainen äkkipikainen, ennakoimaton ja agressiivinen käytös. Varsinkin jos teillä on lapsia, niin lähde hyvä ihminen äkkiä. Mies hoitaa itseään kuntoon jos hoitaa, vie sinä lapset turvaan. Tuollainen vaikuttaa lapsiin syvästi ja ei mitenkään hyvällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sillä on merkitystä kuinka ne astiat sinne koneeseen laittaa...

Ja sillä miten sen kommenttinsa esittää. 

Toki, mutta jos on esim. työstressiä (tai muuta hermoja kiristävää huolta) ja taipumusta perfektionismiin, niin esimerkiksi se, että saa vedet päällensä väärinpäin olevista astioista, niin siinä saa kyllä purra huulta, että pystyy olemaan rauhallinen... Ja jos/kun asioista on monta kertaa sanottu ja ihan lempeästikin ja silti ei mene jakeluun, niin arrgh...

Minulla oli tässä taannoin todella rankka jakso töissä... Jatkuvasti ylitöitä ja jatkuvasti piti venyttää itseään äärirajoille ja olin ihan loppu. Olen myös pikkutarkka perfektionisti ja haluan, että kaikki asiat tehdään kunnolla ja myönnän, että joskus voisi ottaa vähän rennomminkin. Joku tuollainen aivan mitätön "vastoinkäyminen", että saa vedet päällensä väärinpäin olevasta mukista olisi voinut aiheuttaa jopa kunnon itkukohtauksen sen kaiken väsymyksen ja paineen alla. Päättömät raivokohtaukset varsinkin lapsiin kohdistettuna ovat aivan väärä tapa purkaa pahaa oloaan ja kun sellaiselta tuntuu, niin pitäisi mennä vaikka ulos hengittelemään... Mutta toisaalta ymmärrän, että jos pinna on muutenkin venytetty ihan tappiin ja ihan pienetkin hölmöt asiat voi olla se viimeinen niitti.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo varmasti lopu. Itse erosin samanlaisia raivokohtauksia saavasta miehestä. Raivoamiset alkoivat kerran, ihankuin olisi bling kuulunut eivätkä sitten loppuneet koskaan. Pahenivat vain ja lopulta oli päivittäistä huutamista, tönimistä, tukistamista ym ja minä sitten pakkasin tavarani ja lähdin. En tiedä mikä ap:n miestä vaivaa, mutta minun tapauksessa miehen addiktio vaikutti raivokohtauksiin. Exällä peli- sekä alkoholiongelma.. Riitti että kävelin huoneeseen ja kysyin jotain, tai vaikka matto oli vähän liikkunut miehen mielestä väärään asentoon. Siinä alkaa olla varpaillaan koko ajan, kamalaa stressiä ja ahdistusta aiheuttaa sellainen äkkipikainen, ennakoimaton ja agressiivinen käytös. Varsinkin jos teillä on lapsia, niin lähde hyvä ihminen äkkiä. Mies hoitaa itseään kuntoon jos hoitaa, vie sinä lapset turvaan. Tuollainen vaikuttaa lapsiin syvästi ja ei mitenkään hyvällä tavalla.

Pakko vielä jatkaa, että minun ex on myös todella neuroottinen perfektionisti. Kaiken tein aina väärin ja kaikki ikävä oli aina muiden (minun siis) vikaa. Jos häneltä kännykkä tippui kädestä, niin se oli jotenkin minun syyni. Jos olin tehnyt asiat eri tavalla kuin hän tekisi, hän raivostui. Kaikki oli pilkun tarkkaa ja en enää uskaltanut kertoa mistään ikävästä suoriltaan, esim. pyörästä puhkesi rengas, vaan aina odotin kunnes on mielestäni tarpeeksi hyvällä tuulella=rennon oloinen.

Ap: Äkkiä eropaperit vetämään. Suomessa ei kenenkään tarvitse olla epäkypsässä ja väärässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sillä on merkitystä kuinka ne astiat sinne koneeseen laittaa...

Miksi tätäkin on alapeukutettu? Jos sinne koneeseen pistää mukeja ja kauhoja väärinpäin ja kasaa astioita päällekäin miten sattuu, niin kyllähän se on väärin täytetty ja koneen tyhjentäjä joutuu siitä kärsimään, kun vaatteet kastuu... Tai jotain puukkoja teräpuoli ylöspäin.

Jos nainen nalkuttaa miehelle "väärin" tehdyistä asioista, joista on miljoona kertaa sanottu ja aikuisen ihmisen pitäisi osata/ymmärtää, niin se on ok. Mutta kun mies tekee näin ja vaatii täydellisyyttä ja tarkkuutta, niin hän on hullu psykopaatti, joka vielä listii vaimon ja lapset...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei apua:D Siis nämä vastaukset ovat niin hauskoja että naurattaisi jos ei itkettäisi. Mies on nimenomaan perfektionisti. Mutta raivarit ovat alkaneet vuoden sisällä ja pahenevat vaan pahenemistaan !

ap

Mies on perfektionisti ja häntä raivostuttaa epäjärjestelmällisyys ja sotku ja esimerkiksi työstressi aiheuttaa sen, että kotiin tullessa kun näkee näitä väärin täytettyjä tiskikoneita, väärin avattuja mehupurkkeja, sormet sotkevia räävittyjä voirasioita, niin napsahtaa. Kun on rento fiilis, niin ei ota päähän niin paljon ja katsoo läpi sormien, vaikka perfektionistin hermoon käy pienetkin epäsymmetriat...

Runkkari se on.

Tekeekö mies itse täydellisesti?

No minä seurustelin kerran miehen kanssa joka oli muuten ihana mutta halusi että vittuilen hänelle välillä koska piti sellaista viehättävänä!! Kyllähän siinä sitte ero tuli kun ei mies kestänyt mun kiltteyttä...onneksi kävi näin, koska olin itse sokeasti rakastunut ja tajusin vasta jälkeenpäin millainen paska hän oikeastaan oli.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa exältä. Luojan kiitos ei tehty lapsia eikä menty naimisiin mutta avoliitossa asuttiin. 2 vuotta meni hyvin, sen jälkeen alkoi raivarit milloin mistäkin pikkuasiasta kuten että farkut oli laitettu narulle kuivumaan vääriin tai mehupurkki oli avattu väärin. Pelkäsin miestä noiden kohtausten aikana kun paiskoi ovia ja huusi. Ja sitten kun huomasi pelkoni, ärsyyntyi lisää. Kun koetin kysellä onko kyllästynyt minuun tai löytänyt toisen, vastaus  oli että hän ei jaksanut enää yksin siivota ja pitää järjestystä yllä. Yhtenä päivänä  join kahvia ja jätin melkein tyhjän kupin sohvapöydälle siksi aikaa että menin vessaan, tarkoitus oli hakea lisää kahvia, kohta mies tuli kotiin ja heitti huutaen kupin seinään. Se oli viimenen niitti ja muutin pois. Mies laittoi pitkään ikävöiviä viestejä ja suostuin lähtemään kahville, mutta sain huudot kun vein tarjottimen pois väärin ja hyvän muistutuksen siitä, miksi halusin erota. En tiedä, kai mies tuli hulluksi...

Tämä on silmiä avaava tosikertomus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sillä on merkitystä kuinka ne astiat sinne koneeseen laittaa...

Ja sillä miten sen kommenttinsa esittää. 

Toki, mutta jos on esim. työstressiä (tai muuta hermoja kiristävää huolta) ja taipumusta perfektionismiin, niin esimerkiksi se, että saa vedet päällensä väärinpäin olevista astioista, niin siinä saa kyllä purra huulta, että pystyy olemaan rauhallinen... Ja jos/kun asioista on monta kertaa sanottu ja ihan lempeästikin ja silti ei mene jakeluun, niin arrgh...

Minulla oli tässä taannoin todella rankka jakso töissä... Jatkuvasti ylitöitä ja jatkuvasti piti venyttää itseään äärirajoille ja olin ihan loppu. Olen myös pikkutarkka perfektionisti ja haluan, että kaikki asiat tehdään kunnolla ja myönnän, että joskus voisi ottaa vähän rennomminkin. Joku tuollainen aivan mitätön "vastoinkäyminen", että saa vedet päällensä väärinpäin olevasta mukista olisi voinut aiheuttaa jopa kunnon itkukohtauksen sen kaiken väsymyksen ja paineen alla. Päättömät raivokohtaukset varsinkin lapsiin kohdistettuna ovat aivan väärä tapa purkaa pahaa oloaan ja kun sellaiselta tuntuu, niin pitäisi mennä vaikka ulos hengittelemään... Mutta toisaalta ymmärrän, että jos pinna on muutenkin venytetty ihan tappiin ja ihan pienetkin hölmöt asiat voi olla se viimeinen niitti.

Burnout?

Jos alkanut yhtäkkiä, joku aivohäiriö/kasvain? Vähän kaukaa haettua, mutta vastahan uutisissa oli nainen jonka sattui lääkäri viime hetkellä pelastamaan. Luultiin psykoottiseksi, mutta oli vaikea aivosairaus. Toisaalta, stressi koronan takia tms voi myös aiheuttaa aika rajujakin oireita, itse olen nukkunut koronan takia 15-tuntisia unia...

Meillä nuo olivat merkkejä sivusuhteesta, lisäksi miehellä diagnosoitiin narsistinen persoonallisuushäiriö.

Mä ymmärrän, että joissain tilanteessa on esim. väkivallan tai pitkittyneiden ongelmien takia pakko erota, mutta nykyään tunnutaan eroavan jokaisesta pienestä kinasta. Avioliiton (tai pitkäaikaisen parisuhteen) idea on kumminkin se, että yritetään mennä niiden vaikeiden asioiden ylitse ja selvitä. Nyt monella on töiden ja koronan takia ylimääräistä stressiä, joka vaikuttaa myös perhe-elämään ja käytökseen.

Monella tuntuu olevan myös se idea, että on olemassa joku täydellinen suhde, jossa ei koskaan riidellä tai tiuskita. Mutta fakta on se, että kaikissa suhteissa on ongelmia, huonoja kausia ja muuta. Jos vaihtaa aina suhdetta vaikka perusasiat on ihan kunnossa ja suhde on aiemmin ollut hyvä, saa jatkaa vaihtamista sillä joka ikisessä suhteessa on aina jotain. Mutta nekin voi nähdä kehittymisen paikkoina, jotka ratkaistaan ja tullaan entistä läheisemmiksi sen jälkeen.

Kannattaa myös miettiä, mitä voisi itse tehdä. Joskus kun itse yrittää olla erityisen kiva tai vaikka joustaa jossain riidanaiheessa, se auttaa sitä stressaantunutta tai saa huomaamaan, että olenpas ollut tympeä. Sitten ihan vaan rakentava keskustelu, mutta ei silloin kun toinen tulee väsyneenä töistä ja pinna on jo valmiiksi kireällä, vaan kun kumpikin on rentoja ja rauhallisia. Monella tuntuu nykyään olevan taipumus lietsoa jo valmiiksi räjähdysaltista tilannetta ja lähteä ihan vaan tappelemaan sen puolison kanssa, vaikka voisi mennä eri huoneisiin ja vetää henkeä.

Varmasti tiedät sisimmässäsi mitä haluat tehdä. Jo huolesi kirjoittaminen kertoo, että teillä on aika vaikeaa. Miten kommunikoitte? Mikä saa sinut pysymään suhteessa, jos olet jatkuvasti onneton  ja millaista elämäsi tulee olemaan jos jatkat. Oletko silloin onnellinen. Näitä on hyvä miettiä. Voimia sinulle.

Täällä aloittaja. Stressiä hänellä on paljonkin, työt vievät kaiken ajan. Emme ole tehneet mitään kahdestaan yli vuoteen. Olisi ihanaa vain jutella, katsoa leffaa tai käydä syömässä. Kohdata toisemme. Kun valitan asiasta ja sanon että olen yksinäinen, olen vain "kiittämätön paska", koska en kuulemma arvosta hänen panostaan. Kyse ei ole siitä, mutta parisuhde näivettyy kokonaan ilman yhteistä aikaa. Mies on aina ollut työorientoitunut mutta työnarkomania on todella pahentunut viime aikoina. Kotona lähinnä nukkuu. Sanoin että olisi kiva jos olisi voinut pitää edes yhden lomaviikon kesällä. Vastaukseksi sain saarnan taloudellisesta tilanteestamme (miehellä paljon velkaa ja on yrittäjä ). Alan itse kallistua eron kannalle koska en kai saa suhteesta oikein mitään ja mies pitää minua naurettavana ja läheisriippuvaisena koska haluan viettää aikaa hänen kanssaan :(

Sillä on toinen

Miehesi käyttäytyy Väärin tottakai. Oliko hän ennen tuollainen?

Jos ei, niin hänellä saattaa olla toinen nainen, tai ei ole valmis lapsiperheen arkeen. Siihen ettei se vaimo olekaan joka hetki enää stayupeissa kotona kulkeva seksiobjekti ja arki on välillä tylsää

Ihmettelen millä ajalla hän toista naista tapailisi. Toisaalta tekee niin paljon töitä että en tietäisi missä milloinkin on. Eli olisi aika helppoa piilotella sivusuhdetta. Kertoisi kyllä varmaan minulle suoraan kun vaikuttaa kaikin puolin minuun kyllästyneeltä.

ap

10 vuoden yhdessäolon jälkeen mies muuttui täysin. Aiempi, riidaton arki ja seesteinen yhdessäolo muuttui, kun mies kilahti minulle milloin mistäkin, kuten perunoiden keittämisestä tai että pakkasin ruokaostokset väärin. Tuli aggressiiviseksi, alkoi hajottaa tavaroita, huutaa ja huoritella. Syy selvisi parin vuoden päästä - toiset naiset. Avioero ja sain uuden alun ja elämän.