Mies saa raivokohtauksia oudoista asioista
Eilen: lapsen laittama kuppi tiskikoneessa. Oli laitettu "väärin". Mies raivosi ja paiskoi tavaroita vihaisesti kaappiin.
Toissa päivänä: Tiskikone, joka oli täytetty "väärin". Minä olin täyttänyt. Uhkaili erolla.
Viime viikolla: Koti ei ollut tarpeeksi siisti, lapsen leluja oli lattialla. Raivosi minulle tästäkin, sanoi mm. ettei minulla ole aivoja ym.
Suhteesta on kadonnut kaikki rakkaus, kosketus ja arvostus:( Kun otan ruman puhetavan esille, on vika aina minussa. Huolehdin aina kodin perussiisteydestä, välillä lasten kanssa jotain ei ehdi/ jotain unohtuu. Raivokohtaukset tulevat minulle puskista. Onko kellään kokemusta, mikä auttaisi? En jaksa enää ja olen onneton. Tämä on alkanut hiljalleen ja pahentunut koko ajan.
Kommentit (121)
Meillä mies on tuollainen kun käy töissä.
Työttömänä on ihana.
Nykyään työelämä Suomessa on ajettu niin kurjaksi ja mahdottomaksi että se vie pinnat mieheltä kuin mieheltä. Hän saattaa olla kuusikin tuntia syömättä välipalatta ja tauotta, pakotettuna puoliväkisin ylitöihin ja kotiin tullessa ovet paukkuu ja häntä harmittaa kun ei uskalla sanoa suoraan että _ittuun ylityöt ja hommatkaa _aatana lisää työntekijöitä _erkele _elvetti "lyöntiä keittiön oveen nyrkillä kunnes veri vuotaa kädestä".
Kärsii myös lyhyistä yöunista, koska elimistö ei kerkeä palautua pitkistä päivistä.
Tosiaan olen oppinut olemaan välittämättä. Sanoon vain et ota potkut sieltä.
Työttömänä on ihana. Hän on yleensä vuoden aikana kolmekin kuukautta työttömänä. Sen vuoksi jaksaa olla yhdessä. Työttömänä on myös ihan erilainen isä lapsilleen. Täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Eksä raivosi siitä, kun keitin vettä ja kahvia väärin, heitin paperit väärään roskikseen, kun siivosin hänen jälkiään kämpässäni myöhään illalla kun HÄN halusi jo nukkua. On häiriintynyt ihminen ja suhde oli todella myrkyllinen. Aitoa rakkautta tai mitään aitoa tunnetta hänen puolestaan tuskin koskaan olikaan. Minä olin tietysti aivan liian herkkä ja epänormaali, kun en kestänyt normaalia juttelua :D. Ja hänen sananvapautta kuulemma törkeästi rajoitettiin, demonisoin ja mustamaalasin häntä, kun lopulta sanoin, että minulle voi puhua kauniistikin eikä jatkuvasti tarvitse olla arvostelemassa ja huomauttelemassa milloin mistäkin.
Söin myös väärin, meikkasin liikaa, minulla oli vääriä harrastuksia ja tein vähäpätöistä työtä, käytin liikaa hajuvettä...
Elämäsi on paljon ihanampaa ilman tuota ukkoa ap, usko pois. Maailmasta löytyy hyviäkin miehiä. Sellaisia jotka eivät missään nimessä halua alistaa, kontroloida ja raivota, vaan he haluavat vain, että toisella on hyvä olla heidän kanssaan ja tekevät kaikkensa, että näin olisi. Tuollainenkin mies voisi elämässäsi olla luonnehäiriöisen sijaan, mieti ap sitä.
Tämä on hyvin sanottu. Jos naiset useammin lähtisi huonoista suhteista niin ne kunnollisetkin miehet saisi joskus mahdollisuuksia.
Mies kärsii selvästi seksin puutetta, selibaatti käy hermon päälle ajanmittaan.
Miksi en usko sanaakaan? Taas joku miesvihatrolli.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi kyllä tosiaan kuulla ensin sen miehenkin näkökulma. Jotkut naiset on vain yksinkertaisesti tyhmiä ja "huolettomia". Sottapyttyjä minäkään en suvaitse vaikka olisi musta vyö suihinotossa ja sulkialihasten supistelemisessa.
Sottapytty on eri asia, kuin täyttää tiskikone "väärin". Puhumattakaan siitä, miten kumpaankin suhtautuu. Raivoaminen ja huutaminen eivät kuulu arkisiin yhteentörmäyksiin(kään).
Onko muistiongelmia? Yleensä ensimmäiset oireet on juuri tuollainen kärttyisyys. Ja suht nuorillakin voi alkaa muistiongelmat, mutta harvemmin.
Mieheni saattaa joskus nalkuttaa äreänä. Liittyy yleensä siihen, että töissä on tullut sanomista jostain. Väsyneenä sitten puuttuu aivan jonninjoutaviin asioihin.
Välillä olen ottanut pultit ja sanon seuraavan kerran nauhoittavani juputuksensa, jotta huomaa itsekin kuulostavansa aivan äidiltään. Vähensi työntekoaan ja käytös on huomattavasti muuttunut.
Toki myönnän olevani tohelo monissa käytännön asioissa, joten ihan asiastakin on voinut huomauttaa. Mutta senkin voi tehdä tiuskimatta.
Taitaa miehen stressiviisari olla kaakossa. Jostain pitäisi saada painetta kevennettyä.
Työelämä tekee tuollaista. Kun kerran pääsin juttelemaan miehen työnantajan kanssa, niin tuli sellainen mielikuva ihan työkavereidenkin puolelta, että mies antaa kaiken hyvän töihin ja kantaa paskan minulle ja lapsille.
Sellainen syöppö se työelämä Suomessa nykyään on.
Vie ihmisestä onnen ja antaa kehnon ostovoiman ja paljon ikävää kuonaa perheelle sekä osa-aikaista alkoholismia.
Seuraavaksi saat nyrkistä kun teet jotain "väärin", juokse ja lujaa!
Luonnehäiriö, toinen nainen tai molemmat.
Lähde menemään. Minullakin eksä valitti ihan kaikesta mahdollisesta, mutta standardit eivät koskeneet häntä itseään. Ei ole ollut ikävä päivääkään ja olin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että lähdin ennen lastensaamista.
Ap:lle: Ota ero! Ei kenenkään tarvitse sietää moista törkeää käytöstä.
Herra Täydellisyys osaa siis laittaa astiat "oikein" astianpesukoneeseen... Heh!
Mutta kun ap- lla on lapsi sen miehen kanssa- sen takia on vielä nsimisissa. Mutta joo, mies kuulosta skitsofreeniselta. Suosittelen eroamaan. Vuosia sitten naapurirouvalla samsnlainen mies- heitti isänpäivän kakun seinaan kun ei ollut ihan sellainen kuin mies olisi halunnut. Välillä repii vaimoa hjuksistaan. Erohän siitä tuli...
Kovin tutulta kuulostaa. Mun pitäisi olla koko ajan hymyilevä "lentoemäntä", ystävällinen, kaunis, siisti ja huomaavainen. Hän puolestaan saa haukkua muita ja haastaa riitaa mitättömistä asioista ja mököttää päivätolkulla. Keski-iässä puhkesi tällainen. Työstressiään on mies yrittänyt vähentää, mutta ei ehkä tarpeeksi tai sitten ei vaan enää jaksa tehdä töitä yhtä hullun paljon kuin nuorena.
Kovin on kurja asua saman katon alla.
Jeesus sentään. Mun mies oli kanssa joskus tuollainen, mutta meillä ei sentään ole lapsia. Älä pakota lastasi elämään isänsä pelossa!
Jos et halua erota, voit kokeilla itse suuttua hänelle oikein kunnolla. Mä huusin kerran omalle miehelleni ja heitin tuolin seinään, kun jäkätys taas alkoi. Sen jälkeen sen kunnioitus mua kohtaan ihan selvästi lisääntyi ja pystyimme jopa puhumaan asioista. Mutta koska ihmiset ovat erilaisia, jos kokeilet tätä niin varmista pakotie äläkä ole lyöntietäisyydellä. Narsisteista kun ei koskaan tiedä.
Sanoisin toinen nainen. Tämän lisäksi miehellä on narsistinen luonnehäiriö. Haluaa että sinä sanot haluavasi erota mutta kyllä se itsekin ne eropaperit lopulta lähettää. Onko lapsi vienyt paljon huomiotasi? Onko mies joutunut hoitamaan lasta? Tuon tyyppiset miehet eivät kestä sitä että joku muu saa huomiota, esim lapsi. Onko ollut jotain vastoinkäymisiä esim rahahuolia tms.? Jostain syystä kokee että elämä ei ole mennyt niinkuin on toivonut ja syyttää sinua jostain. Ei rakasta enää.
Jotain häikkää miehellä on, kun nuo raivokohtaukset ovat alkaneet vasta noin lyhyen aikaa sitten. Onko mies ahkera salillakävijä? Jos, niin siinä tapauksessa kannattaa tsekata tuon erään kirjoittajan mainitsemat steroidit. Kehonrakennusta harrastava tuttuni, joka on muuten leppoisa ja sympaattinen, muuttui lyhytpinnaiseksi raivoajaksi ja vittuilijaksi alettuaan kokeilemaan steroideja. Kun lopetti muutaman kuukauden kokeilun jälkeen, palautui pian entiselleen.
Tietysti kyse voi olla jostain mielenterveysongelmastakin. Persoonallisuushäiriöt puhkeavat yleensä teini-iässä tai varhaisaikuisuudessa mutta joillain saattaa esim. stressin myötä tulla esiin jollekin persoonallisuushäiriölle, esim. vaativalle tai epävakaalle, tyypillisiä piirteitä. Oli miten oli, ei tuollaista käytöstä pidä sietää loputtomiin. Mies on aikuinen ihminen ja hänen tehtävänsä on hoitaa itse oma mielenterveytensä kuntoon tarvittaessa ammattilaisen avustuksella. Jos hän ei siihen suostu, niin eiköhän teidän suhteenne ollut siinä.