Ai mikä juttu tuo on että jatkossa saa oppikirjat ilmaiseksi? Pidetäänkö siinä edelleen kirjakauppoja välikätenä vai ostaako koulu suoraan kustantajalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Lisään vielä, että omalle teinille sanottiin lukion alussa, että uutisia pitäisi seurata aktiivisesti koko lukion ajan, jotta yo-kirjoituksissa olisi riittävä yleissivistys korkeimmille arvosanoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Höpöhöpö. Peruskoulun matematiikalla pitäisi tajuta, että jos kustantajien rahastus jää vähemmälle, kokonaiskulut laskee. Ja tietysti lukiolaisten perheet hyötyy, kun kuluja on jakamassa kaikki veronmaksajat.

Uudistuksen pitäisi koskea myös ammattikouluja, joten voisi sanoa, että kaikki perheet hyötyvät, kun kaikki ovat vuorollaan saamassa ja sitten myöhemmin maksamassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten luetaan kirjoituksiin. Mistä ne kirjat saa?

Hyvä kysymys, todennäköisesti et saa näitä mistää ellet itse osta. Ei kouluilla tule olemaan rahaa ostaa kaikille omia kirjoja, vaan kirjoja ostetaan minimimäärä ja niitä kierrätetään. Koulun kautta voi ehkä saada 3 vuoden lisenssin johonkin (yleensä surkeaan ja huonosti toimivaan) digikirjaan. Jos haluaa paperikirjoista opiskella, niin ne luultavasti joutuu edelleen ostamaan itse.

Onko kunta velvollinen kustantamaan myös lukiossa välttämättömän läppärin kaikille? Siitä vasta tuleekin soppa! Jos koneet ovat koulun omaisuutta, tulisi niille saada myös it-tuki, huollot ym. koululta. Lainattavien läppäreiden elinkaari on myös aika lyhyt (selvästi lyhyempi kuin itse ostetun, koska lainatavarasta ei huolehdita yhtä hyvin), eli näitä koneita pitäisi uusia jatkuvasti. Koska tällaiseen ei kouluilla ole osaamista eikä resursseja, on lopputuloksena kasa viallisia ja huonosti toimivia vanhoja läppäreitä, joiden avulla ei oikeasti kukaan pysty opiskelemaan.

Ja tästä johtuu se, että keskiluokkaisen perheen kokonaiskustannukset tulevat uudistuksen myötä kasvamaan. Ensin maksetaan materiaalit ja koneet verovarojen kautta (kunnallisveroäyri tulee nousemaan) ja sitten saadaan koululta niin huonot materiaalit ja välineet, että oman lapsen oppimisen turvaamiseksi on kuitenkin itse hankittava sekä kunnollinen läppäri että kirjat niihin aineisiin, jotka nuori kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Joo, mutta lukion uskonnon sisällöt on vähän toista. Tuo mainitsemasi koskee enemmänkin yhteiskuntaoppia ja historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Ei nuo nyt kirjoihin vaikuta juuri mitenkään, koska niissä käydään perustason tietoja. Ja historian kurssitkin on jaoteltu omiin kokonaisuuksiin, ei tämän vuoden tapahtumat muuta 1800-lukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Lukiossa opiskellaan paljon sellaista asiaa, joka tulee tehokkaimmin opittua sitä varten laadituista oppikirjoista. Toki kaikki tieto on saatavilla myös netistä, mutta niin sirpaleisena, huonosti editoituna ja usein myös maksumuurien takana (tieteelliset tutkimukset), että niiden oma-aloitteinen etsiminen, jäsentely ja sisäistäminen ei ole käytännössä lukio-tyyppisessä opiskelussa mahdollista. Yliopistotason opinnot ovat eri asia, koska siellä keskitytään vain oman mielenkiinnon kohteena olevaan opintoalaan ja ollaan jo selvästi vanhempia ja kypsempiä.

Lukiolaisilla on mielestäni oikeus saada heitä varten tehdyt laadukkaat opiskelumateriaalit. Tällä hetkellä parhaat materiaalit ovat edelleen painettuja oppikirjoja. Lukio-opintojen pitää myös olla mahdollisia laajalle joukolle nuoria, ei vain kaikkein terävimmälle kärjelle. Lukio-ikäisiltä (15-18 v) ei minusta voi vielä edellyttää sitä, että he vain nettiä apuna käyttäen pystyisivät sisäistämään esim. fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan oppimäärät. 

Jos/kun oppivelvollisuusiän nostaminen johtaa lukioiden oppimateriaalin heikkenemiseen, uudistus on karhunpalvelus koko ikäluokalle. Paljon tehokkaampaa olisi kohdistaa oppimateriaalituki niille perheille, joilla on taloudellisia ongelmia. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei myöskään auta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tämän joukon ongelmista suuri osa pystytään tunnistamaan jo päivähoidossa ja siinä vaiheessa asioihin voi vielä vaikuttaa. 17-vuotiaan pakottaminen ammattikouluun sellaiselle linjalle, jossa sattuu olemaan vapaita paikkoja (kun surkealla peruskoulutodistuksella ei muualle pääse), ei estä syrjäytymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Ei nuo nyt kirjoihin vaikuta juuri mitenkään, koska niissä käydään perustason tietoja. Ja historian kurssitkin on jaoteltu omiin kokonaisuuksiin, ei tämän vuoden tapahtumat muuta 1800-lukua.

Meidän tytär, abi, on ainakin viime aikoina käsitellyt Pokemonien yhteyttä japanilaiseen uskonnollisuuteen (shintolaisuuteen muistaakseni) ja historiassa taas on käyty Trumpia, Putinia ja Kiinaa. Kyllä nykypäivänä lähihistoria ja nykyhetki ovat tärkeitä aiheita. Ne perustason tiedot käydään läpi, mutta syventävällä tavalla, ja niihin tuodaan kyllä paljon uuttakin tietoa. Ja hissassa uudet kriisit ja konfliktit, esim. Ukraina, on todella keskeisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Ei nuo nyt kirjoihin vaikuta juuri mitenkään, koska niissä käydään perustason tietoja. Ja historian kurssitkin on jaoteltu omiin kokonaisuuksiin, ei tämän vuoden tapahtumat muuta 1800-lukua.

Meidän tytär, abi, on ainakin viime aikoina käsitellyt Pokemonien yhteyttä japanilaiseen uskonnollisuuteen (shintolaisuuteen muistaakseni) ja historiassa taas on käyty Trumpia, Putinia ja Kiinaa. Kyllä nykypäivänä lähihistoria ja nykyhetki ovat tärkeitä aiheita. Ne perustason tiedot käydään läpi, mutta syventävällä tavalla, ja niihin tuodaan kyllä paljon uuttakin tietoa. Ja hissassa uudet kriisit ja konfliktit, esim. Ukraina, on todella keskeisiä.

Joo, mutta kun kurssit on tietyissä aihepiireissä. Ei Ukrainan kriisi vaikuta siihen miten esihistoriaa tai keskiaikaa käsitellään tms. Eikä Pokemonit vailuta uskontojen perustietoihin. Luonnontieteissä taas kirjan sisällöt voi olla täysin virheellisiäkin kun uutta tietoa tulee koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Lukiossa opiskellaan paljon sellaista asiaa, joka tulee tehokkaimmin opittua sitä varten laadituista oppikirjoista. Toki kaikki tieto on saatavilla myös netistä, mutta niin sirpaleisena, huonosti editoituna ja usein myös maksumuurien takana (tieteelliset tutkimukset), että niiden oma-aloitteinen etsiminen, jäsentely ja sisäistäminen ei ole käytännössä lukio-tyyppisessä opiskelussa mahdollista. Yliopistotason opinnot ovat eri asia, koska siellä keskitytään vain oman mielenkiinnon kohteena olevaan opintoalaan ja ollaan jo selvästi vanhempia ja kypsempiä.

Lukiolaisilla on mielestäni oikeus saada heitä varten tehdyt laadukkaat opiskelumateriaalit. Tällä hetkellä parhaat materiaalit ovat edelleen painettuja oppikirjoja. Lukio-opintojen pitää myös olla mahdollisia laajalle joukolle nuoria, ei vain kaikkein terävimmälle kärjelle. Lukio-ikäisiltä (15-18 v) ei minusta voi vielä edellyttää sitä, että he vain nettiä apuna käyttäen pystyisivät sisäistämään esim. fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan oppimäärät. 

Jos/kun oppivelvollisuusiän nostaminen johtaa lukioiden oppimateriaalin heikkenemiseen, uudistus on karhunpalvelus koko ikäluokalle. Paljon tehokkaampaa olisi kohdistaa oppimateriaalituki niille perheille, joilla on taloudellisia ongelmia. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei myöskään auta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tämän joukon ongelmista suuri osa pystytään tunnistamaan jo päivähoidossa ja siinä vaiheessa asioihin voi vielä vaikuttaa. 17-vuotiaan pakottaminen ammattikouluun sellaiselle linjalle, jossa sattuu olemaan vapaita paikkoja (kun surkealla peruskoulutodistuksella ei muualle pääse), ei estä syrjäytymistä.

Kehitys ilmiöoppimiseen päin on ollut lukioissa jo ainakin vuodesta 2016. Perusasiat käydään yläasteella, lukiossa syvennytään niihin samoihin aiheisiin mutta iso osa lukion oppimäärästä keskittyy erilaisten ilmiöiden tarkasteluun, havainnointiin. Ei äidinkielessäkään jankata jotain lauseen osia eikä kukaan niitä kysy yo-kokeessa, vaan oleellista on tunnistaa retorisia keinoja ja tulkita tekstin tyyliä. Ajatus on se, että lukiossa opitaan taidot, joilla on mahdollista tarkastella mitä tahansa vastaavaa aineistoa. Esim. uskonnossa opiskellaan uskontoa ilmiönä, uskonnon piirteitä, kehityskulkuja, nykyhetkeä, jotta yo-kokeessa voidaan analysoida uskontoon liittyvää aineistoa. Historiassa opiskellaan keskeisten maailmanhistorian tapahtumien lisäksi esim. historiallisten lähteiden käyttöä ja tulkintaa, eri tapahtumien tulkintaa ja kausaliteetteja, jotta kokeessa voidaan sitten samalla logiikalla analysoida mitä tahansa historiallista aineistoa. Koska yhtään kukaan ei muista yli 1000 sivusta jokaista yksityiskohtaa, on järkevämpää opettaa nimenomaan niitä taitoja ja esimerkiksi suuria kehityskulkuja, joita voi soveltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Uskonto? Joku kristillinen etiikka, kirkkohistoria tai maailmanuskontojen sisällöt ei kyllä muutu liki ollenkaan. Ihan toinen juttu vaikka lukion biologian kursseissa, biotekniikan menetelmät, genetiikka yms. muuttuvat koko ajan.

Uskonnoissa tapahtuu kyllä aika paljon, mm. uskontojen väliset konfliktit, uskonto+politiikka, kirkkolaki ja kirkon sisäinen keskustelu, kirkon kannanotot yms. Muutoksia voi tapahtua viikoissa, kuten myös historiassa.

Ei nuo nyt kirjoihin vaikuta juuri mitenkään, koska niissä käydään perustason tietoja. Ja historian kurssitkin on jaoteltu omiin kokonaisuuksiin, ei tämän vuoden tapahtumat muuta 1800-lukua.

Meidän tytär, abi, on ainakin viime aikoina käsitellyt Pokemonien yhteyttä japanilaiseen uskonnollisuuteen (shintolaisuuteen muistaakseni) ja historiassa taas on käyty Trumpia, Putinia ja Kiinaa. Kyllä nykypäivänä lähihistoria ja nykyhetki ovat tärkeitä aiheita. Ne perustason tiedot käydään läpi, mutta syventävällä tavalla, ja niihin tuodaan kyllä paljon uuttakin tietoa. Ja hissassa uudet kriisit ja konfliktit, esim. Ukraina, on todella keskeisiä.

Joo, mutta kun kurssit on tietyissä aihepiireissä. Ei Ukrainan kriisi vaikuta siihen miten esihistoriaa tai keskiaikaa käsitellään tms. Eikä Pokemonit vailuta uskontojen perustietoihin. Luonnontieteissä taas kirjan sisällöt voi olla täysin virheellisiäkin kun uutta tietoa tulee koko ajan.

Surprise, mutta lukio ei ole vaan perustietojen pänttäystä vaan ajattelutaitojen kehittämistä. Ukrainan kriisi ja muut vastaavat kriisit kuuluvat oppimissisältöihin ihan kuten se esihistoriakin, ja maailmanpoliittisia kriisejä käsitellään historian toisella kurssilla. Historia on yksi aineista, johon uutta sisältöä tulee päivittäin. Tämän päivän hallituksen lausunto koronasta on historiaa huomenna. Myös uskonto uudistuu verrattain nopeasti. Tutkimustietoa sen sijaan tulee pidemmissä sykleissä.

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Edelleen rahalla saa priimaa. Vaikka tutorointia.

Rahastuksesta tulee astetta törkeämpää. Niillä kirjoilla tehdään miljoonia, vaikka kaikki tieto olisi internetissä ilmaiseksi ja sen etsimisen oppiminen olisi myös tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule toimimaan. Kunnilla ei ole varaa ostaa joka vuosi uusia kirjoja.

Olin yhdessä vaiheessa aikuiskoulutuksessa töissä. Opiskelijoilla ei ollut varaa ostaa kirjoja. Oppilaitos ei niitä kustantanut. Jouduin tekemään oppimateriaalin itse. Olin opiskelijoiden keskuudessa suosittu, kun materiaalini olivat hyviä eikä vaan sieltä täältä kopioitu. Pyynnöstäni huolimatta materiaalin laatimisesta ei maksettu mitään, sain vain tuntipalkan per oppitunti.

Tieto kiiri rehtorin korviin. Hän pyysi minulta lupaa käyttää materiaaliani oppimateriaaliportaalissa, jota he sitten myisivät muille oppilaitoksille.

Sanoin, että hyvä idea. Halusi laatimastani materiaalista 4500 euron kertakorvauksena ja lisäksi joka kerta, kun sitä ladattaisiin, 20 % voitosta.

Oppilaitoksella ei kuulemma ollut siihen varaa. Ei syntynyt sitä portaaliakaan.

Miksei valtio teetä kirjoja omalla kustannuksellaan ja laita niitä verkkoon kaikkien ladattavaksi?

Miksi niitä kirjoja pitäis joka vuosi ostaa uusia? Homma toimii samoin kuin peruskouluissa. Kirjan saa lainaksi ja se palautetaan vuoden lopussa. Varmaan joitain kirjoja pitää ostaa vähän enemmän jotta abit saa niitä lainata kirjoituksiin lukiessaan. Mutta ei jokaiselle oppilaalle tarvi joka vuosi uutta kirjaa hommata. Ekana vuonna toki, mutta sen jälkeen kirjat alkaa kiertää. 

Nythän tässä on kustantajat eläneet oikein kulta-aikaa, kun on uusia kirjasarjoja pukattu markkinoille, vaikkei mitään oikeaa tarvetta olisi ollutkaan. On vaan haluttu että kirjojen menekki pysyy korkeana. Kuntien on pakko säästää, joten samaa kirjasarjaa käytetään pidempään. Nyt niitä on lukioissa vaihdeltu ihan turha usein, koska maksajana on ollut lukiolainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vielä tänä syksynä, vuoden päästä

Juu en mä ajankohtaa kysynytkään vaan koko systeemiä. Kyllä varmaan kirjakauppa jää sitten välistä koska eivät he osallistu peruskoulun oppikirjojenkaan jakoon vaan ne tulevat kustantajilta suoraan.

Eikös nuo pienet kirjakaupat tapettu jo aika päiviä sitten?

En ole aikoihin törmännyt muihin kuin suomalaiseen ja akateemiseen

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Mutta onneksi annoimme Italiaan ja etelä-Eurooppaan miljardeja jotta voimme säästellä täällä. Italiassa laskee eläkeikä ja verotus kevenee yms.

Suomi, maailman tyhmin maa jossa maailman tyhmin kansa.

riittävän isoissa hankinnoissa pitää hankinnat kilpailuttaa. kustantamot todennäköiesti pystyvät tarjoamaan pienempää hintaa, kun kirjakaupat joutuvat laittamaan tukkuhinnan päälle oman katteen.

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

Nykyään lukiossa korostetaan laaja-alaista oppimista eli materiaalien merkitys vähenee. Oma lukiolaistyttö on käyttänyt esim. tutkielmissa ja esitelmissä pääasiassa Open Access-tutkimusaineistoja jne. Kielissä käytetään YouTubea, somea, ohjelmia, nettitekstejä, kaunokirjallisuutta. Yo-kokeissa pitää osata soveltaa kaikkea oppimaansa, jolle koulukirjat ovat vain perusta. Monessa aineessa muutoksia kirjoihin ei tarvitsisi tehdä yhtään niin useasti kuin kustantajat haluavat (historia, biologia, kemia, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, ruotsi, englanti, uskonto), koska ei mikään tutkimus edisty niin paljoa parissa vuodessa ja perusasiat pysyvät pitkälti samana. Joissain aineissa, esim. uskonto ja hissa, pienet muutokset tapahtuvat taas niin nopeasti, että kirjat eivät kumminkaan ole koskaan ajan tasalla ja opettajan pitää nostaa esille ajankohtaisia aiheita lennosta. Ei niitä kirjoja silti viikottain uudisteta, ja suuret linjat ovat kumminkin samat.

 Esikoinen on yliopistossa, ja siellä on kaikki materiaalit netissä e-julkaisuina. 

Nettipalvelut on kalliita, usein kalliimpia kuin kirjat, ja toimivat huonosti.

Lukiossa opiskellaan paljon sellaista asiaa, joka tulee tehokkaimmin opittua sitä varten laadituista oppikirjoista. Toki kaikki tieto on saatavilla myös netistä, mutta niin sirpaleisena, huonosti editoituna ja usein myös maksumuurien takana (tieteelliset tutkimukset), että niiden oma-aloitteinen etsiminen, jäsentely ja sisäistäminen ei ole käytännössä lukio-tyyppisessä opiskelussa mahdollista. Yliopistotason opinnot ovat eri asia, koska siellä keskitytään vain oman mielenkiinnon kohteena olevaan opintoalaan ja ollaan jo selvästi vanhempia ja kypsempiä.

Lukiolaisilla on mielestäni oikeus saada heitä varten tehdyt laadukkaat opiskelumateriaalit. Tällä hetkellä parhaat materiaalit ovat edelleen painettuja oppikirjoja. Lukio-opintojen pitää myös olla mahdollisia laajalle joukolle nuoria, ei vain kaikkein terävimmälle kärjelle. Lukio-ikäisiltä (15-18 v) ei minusta voi vielä edellyttää sitä, että he vain nettiä apuna käyttäen pystyisivät sisäistämään esim. fysiikan, kemian ja pitkän matematiikan oppimäärät. 

Jos/kun oppivelvollisuusiän nostaminen johtaa lukioiden oppimateriaalin heikkenemiseen, uudistus on karhunpalvelus koko ikäluokalle. Paljon tehokkaampaa olisi kohdistaa oppimateriaalituki niille perheille, joilla on taloudellisia ongelmia. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei myöskään auta syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Tämän joukon ongelmista suuri osa pystytään tunnistamaan jo päivähoidossa ja siinä vaiheessa asioihin voi vielä vaikuttaa. 17-vuotiaan pakottaminen ammattikouluun sellaiselle linjalle, jossa sattuu olemaan vapaita paikkoja (kun surkealla peruskoulutodistuksella ei muualle pääse), ei estä syrjäytymistä.

Kehitys ilmiöoppimiseen päin on ollut lukioissa jo ainakin vuodesta 2016. Perusasiat käydään yläasteella, lukiossa syvennytään niihin samoihin aiheisiin mutta iso osa lukion oppimäärästä keskittyy erilaisten ilmiöiden tarkasteluun, havainnointiin. Ei äidinkielessäkään jankata jotain lauseen osia eikä kukaan niitä kysy yo-kokeessa, vaan oleellista on tunnistaa retorisia keinoja ja tulkita tekstin tyyliä. Ajatus on se, että lukiossa opitaan taidot, joilla on mahdollista tarkastella mitä tahansa vastaavaa aineistoa. Esim. uskonnossa opiskellaan uskontoa ilmiönä, uskonnon piirteitä, kehityskulkuja, nykyhetkeä, jotta yo-kokeessa voidaan analysoida uskontoon liittyvää aineistoa. Historiassa opiskellaan keskeisten maailmanhistorian tapahtumien lisäksi esim. historiallisten lähteiden käyttöä ja tulkintaa, eri tapahtumien tulkintaa ja kausaliteetteja, jotta kokeessa voidaan sitten samalla logiikalla analysoida mitä tahansa historiallista aineistoa. Koska yhtään kukaan ei muista yli 1000 sivusta jokaista yksityiskohtaa, on järkevämpää opettaa nimenomaan niitä taitoja ja esimerkiksi suuria kehityskulkuja, joita voi soveltaa.

Omassa viestissäni puhuin fysiikasta, kemiasta ja pitkästä matematiikasta. Nämä ovat aineita, joiden lukion oppimäärää on ns. peruskauraa eikä vielä kovinkaan soveltavaa ja joihin tulee vain hyvin vähän uutta asiaa. Yläasteellahan näistä käydään läpi vain alkeet ja aineiden varsinainen opiskelu alkaa vasta lukiossa. Kun omat lukiolaiseni ovat kuitanneet uskonnon ja historian minimikursseilla, niin en ole näiden aineiden opiskelua seurannut.