Ai mikä juttu tuo on että jatkossa saa oppikirjat ilmaiseksi? Pidetäänkö siinä edelleen kirjakauppoja välikätenä vai ostaako koulu suoraan kustantajalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ovela veto hallitukselta korostaa noita maksuttomia oppimateriaaleja. Sillä tavalla kukaan ei keksi kysyä, mitä tapahtuu kuntataloudelle ja sitä myötä palveluille ja veroprosenteille, jättilukioille valtavine ryhmäkokoineen jo nyt, opetuksen tasolle, koulukyydeille jne.

Mammat luulee että nyt säästyy rahaa ylimääräiseen ulkomaanmatkaan, kun ei tarvitse hankkia nuorelle lukiokirjoja. Todellisuus iskee vastaan kun palkasta ei jää enää mitään käteen ja nuorelle on pakko alkaa ostaa maksullista lisäopetusta, tai yliopistoon ei ole enää mitään asiaa kun kaikki paikat jaetaan lukiomenestyksen perusteella.

Minä mamma säästän jo tällä hetkellä lasteni teini-ikää varten, vaikka pienin on vasta taapero. Ajatuksena on, että pääsevät vaikka vaihto-oppilaiksi jos kiinnostaa.

Itseni sijasta ajattelen enemmänkin niitä nuoria, joilla opintie katkeaa siihen ettei vanhemmilla ole viitseliäisyyttä edes kirjojen vertaa säästää.

Ei kirjat nykyäänkään niin paljon maksa, etteikö niitä olisi vara opintotuella ja oppimateriaalirahalla maksaa. Ja jos oikeasti nämä rahat menevät ruokaan, sosiaalitoimi kyllä maksaa kirjat ihan kaikille jos opiskeluhaluja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällä nyt saataisiin vihdoin koko ikäluokka ylioppilaiksi, niin poistuu Suomesta työttömyys. Tai no, oikeastaanhan tällä parantuu ainoastaan lukio-opettajien työllisyys, oikeita työpaikkoja ei tämänkään toimenpiteen seurauksena synny.

Lopulta varmaan Suomessa koko kansa valmistuu tohtoriksi, ja sitten meillä on maailman eniten koulutetut työttömät.

Jep, jep! Se peruskoulun päättänyt huumeita käyttävä nuori, joka ei osaa juuri lukea tai kirjoittaa ja on päästetty peruskoulusta läpi armovitosilla, valmistuu nyt uudistuksen jälkeen hetkessä ammattiin tai ylioppilaaksi, kun kerran on pakko mennä kouluun. Näinhän se menee.

Ja sinun mielestäsi ilmeisesti olisi parempi, ettei hän kävisi mitään koulua?

Minun mielestäni pakko ei auta häntä yhtään enempää kuin peruskoulussakaan auttoi - sehän onkin jo pakollinen. Käytämme siis vähintään 200 miljoonaa vuodessa, eikä tämä nuori hyödy siitä mitään mutta kaikki kärsivät.

Ne, jotka eivät nyt hakeudu jatko-opintoihin, eivät kaipaa pakkoa vaan ajoissa tulevaa tukea. Heistä pitäisi ottaa koppi paljon aiemmin kuin 16-vuotiaana. Ja sitähän ei tule tapahtumaan, koska raha päätettiin kohdentaa keski- ja suurituloisten perheiden nuorille jaettaviin halpisläppäreihin ja koulukyyteihin.

Juuri näin. Tämän ongelmaryhmän koulupudokkuus ei johdu siitä, että toinen aste on vapaaehtoinen, vaan siitä, ettei heistä suurimmalla osalla ole jatko-opiskeluun tarvittavia resursseja. Peruskoulu on läpäisty rimaa hipoen, lukutaito on jäänyt 3-luokkalaisen tasolle, peruslaskut eivät oikein onnistu, on oppimisvaikeuksia, päihteiden käyttöä ja muita sosiaalisia ongelmia. Tämän joukon pelastaminen vaatii yksilöllistä sosiaalityötä, ei koko ikäluokalle kohdistettua pakkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ovela veto hallitukselta korostaa noita maksuttomia oppimateriaaleja. Sillä tavalla kukaan ei keksi kysyä, mitä tapahtuu kuntataloudelle ja sitä myötä palveluille ja veroprosenteille, jättilukioille valtavine ryhmäkokoineen jo nyt, opetuksen tasolle, koulukyydeille jne.

Mammat luulee että nyt säästyy rahaa ylimääräiseen ulkomaanmatkaan, kun ei tarvitse hankkia nuorelle lukiokirjoja. Todellisuus iskee vastaan kun palkasta ei jää enää mitään käteen ja nuorelle on pakko alkaa ostaa maksullista lisäopetusta, tai yliopistoon ei ole enää mitään asiaa kun kaikki paikat jaetaan lukiomenestyksen perusteella.

Minä mamma säästän jo tällä hetkellä lasteni teini-ikää varten, vaikka pienin on vasta taapero. Ajatuksena on, että pääsevät vaikka vaihto-oppilaiksi jos kiinnostaa.

Itseni sijasta ajattelen enemmänkin niitä nuoria, joilla opintie katkeaa siihen ettei vanhemmilla ole viitseliäisyyttä edes kirjojen vertaa säästää.

Tuo pieni syrjäytyneiden joukko olisi mahdollista tavoittaa kohdennetummin ja myöntää tukea kirjoihin - mitä ilmeisesti jo tehdäänkin. Tuo joukko on kuitenkin huono peruste romuttaa ammattikoulutus lopullisesti ja vaikeuttaa ihan kaikkien lukiopolkua kohtuuttomasti. Samalla tulee tuhottua myös ennestään konkurssikypsien kuntien talous. Ja se tulee näkymään myös sinun perheesi elämässä ihan käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällä nyt saataisiin vihdoin koko ikäluokka ylioppilaiksi, niin poistuu Suomesta työttömyys. Tai no, oikeastaanhan tällä parantuu ainoastaan lukio-opettajien työllisyys, oikeita työpaikkoja ei tämänkään toimenpiteen seurauksena synny.

Lopulta varmaan Suomessa koko kansa valmistuu tohtoriksi, ja sitten meillä on maailman eniten koulutetut työttömät.

Jep, jep! Se peruskoulun päättänyt huumeita käyttävä nuori, joka ei osaa juuri lukea tai kirjoittaa ja on päästetty peruskoulusta läpi armovitosilla, valmistuu nyt uudistuksen jälkeen hetkessä ammattiin tai ylioppilaaksi, kun kerran on pakko mennä kouluun. Näinhän se menee.

Ja sinun mielestäsi ilmeisesti olisi parempi, ettei hän kävisi mitään koulua?

Minun mielestäni pakko ei auta häntä yhtään enempää kuin peruskoulussakaan auttoi - sehän onkin jo pakollinen. Käytämme siis vähintään 200 miljoonaa vuodessa, eikä tämä nuori hyödy siitä mitään mutta kaikki kärsivät.

Ne, jotka eivät nyt hakeudu jatko-opintoihin, eivät kaipaa pakkoa vaan ajoissa tulevaa tukea. Heistä pitäisi ottaa koppi paljon aiemmin kuin 16-vuotiaana. Ja sitähän ei tule tapahtumaan, koska raha päätettiin kohdentaa keski- ja suurituloisten perheiden nuorille jaettaviin halpisläppäreihin ja koulukyyteihin.

Juuri näin. Tämän ongelmaryhmän koulupudokkuus ei johdu siitä, että toinen aste on vapaaehtoinen, vaan siitä, ettei heistä suurimmalla osalla ole jatko-opiskeluun tarvittavia resursseja. Peruskoulu on läpäisty rimaa hipoen, lukutaito on jäänyt 3-luokkalaisen tasolle, peruslaskut eivät oikein onnistu, on oppimisvaikeuksia, päihteiden käyttöä ja muita sosiaalisia ongelmia. Tämän joukon pelastaminen vaatii yksilöllistä sosiaalityötä, ei koko ikäluokalle kohdistettua pakkoa.

Käytännössä koko ikäluokka näitä kuvailemaasi lukuun ottamatta jatkaa jo nyt toiselle asteelle. Joten se pakko ei kohdistu muihin kuin näihin erityistä tukea tarvitseviin.

Hassu asenne, että jotenkin näiden ihmisten kouluttaminen nähdään kauhean kalliina menoeränä. Isompi menoerä heistä tulee, jos ei edes yritetä ottaa koppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautukaa siihen, että kirjakauppoja löytyy jatkossa vain suurimmista kaupungeista. Pikkukaupunkien kirjakaupat eivät tule pärjäämään, kun liikevaihdosta lähtee merkittävä osa.

Muutos tulee näkymään myös lukioissa. Kuntien taloustilanne on niin ankea, että oppimateriaalista aivan varmasti säästetään. Käytetään halvimpia saatavilla olevia nettipalveluita ja kierrätetään kirjoja, mikä tulee vaikeuttamaan yo-kokeisiin valmistautumista. Myös kaikista maksullisista retkistä ym. tullaan luopumaan.

Muutos tulee näkymään myös veronmaksajan kukkarossa, kun kunnallisveroäyrit nousevat. Lopputuloksena keskiluokkainen perhe maksaa lukiokirjoista vähintään saman verran kuin ennenkin, nyt vain verojen kautta kierrätettynä, mutta saa vastineeksi aiempaa huonolaatuisemmat materiaalit. 

No mihin toisaalta tarvitaan kivijalkakirjakauppaa? Isot vuokra-, henkilökunta- ym. kulut vain sen takia että on myymälä jossain kirkonkylän raitilla. Kun samat kirjat saa jo nyt tilaamalla esim. Prisma, Adlibris jne. Usein edullisemminkin kuin sieltä kivijalkamyymälästä.

Tilpehöörin myyminenkään tuskin kannattaa kun menihän Tiimarikin nurin vaikka tuossa kiinakrääsässä on tyypillisesti kovat katteet.

Kirjakaupoissa on huomattavasti laajempi valikoima kuin esim Prismassa. Lisäksi kirjakaupat edistävät kirjojen myyntiä, ainakin itselle kirjakaupasta tarttuu muitakin kirjoja mukaan, kuin juuri se jota etsin. Nettikirjakaupasta tulee halutuksi vain juuri etsimäni kirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ovela veto hallitukselta korostaa noita maksuttomia oppimateriaaleja. Sillä tavalla kukaan ei keksi kysyä, mitä tapahtuu kuntataloudelle ja sitä myötä palveluille ja veroprosenteille, jättilukioille valtavine ryhmäkokoineen jo nyt, opetuksen tasolle, koulukyydeille jne.

Mammat luulee että nyt säästyy rahaa ylimääräiseen ulkomaanmatkaan, kun ei tarvitse hankkia nuorelle lukiokirjoja. Todellisuus iskee vastaan kun palkasta ei jää enää mitään käteen ja nuorelle on pakko alkaa ostaa maksullista lisäopetusta, tai yliopistoon ei ole enää mitään asiaa kun kaikki paikat jaetaan lukiomenestyksen perusteella.

Minä mamma säästän jo tällä hetkellä lasteni teini-ikää varten, vaikka pienin on vasta taapero. Ajatuksena on, että pääsevät vaikka vaihto-oppilaiksi jos kiinnostaa.

Itseni sijasta ajattelen enemmänkin niitä nuoria, joilla opintie katkeaa siihen ettei vanhemmilla ole viitseliäisyyttä edes kirjojen vertaa säästää.

Tuo pieni syrjäytyneiden joukko olisi mahdollista tavoittaa kohdennetummin ja myöntää tukea kirjoihin - mitä ilmeisesti jo tehdäänkin. Tuo joukko on kuitenkin huono peruste romuttaa ammattikoulutus lopullisesti ja vaikeuttaa ihan kaikkien lukiopolkua kohtuuttomasti. Samalla tulee tuhottua myös ennestään konkurssikypsien kuntien talous. Ja se tulee näkymään myös sinun perheesi elämässä ihan käytännössä.

Tähän uudistukseen menee julkista rahaa vähintään 200 miljoonaa vuodessa. Jos nämä rahat kohdistettaisiin vähävaraisten oppimateriaalitukeen ja koulupudokkaiden yksilölliseen auttamiseen, saataisiin oikeasti konkreettisia tuloksia tuhoamatta toiseen asteen koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ovela veto hallitukselta korostaa noita maksuttomia oppimateriaaleja. Sillä tavalla kukaan ei keksi kysyä, mitä tapahtuu kuntataloudelle ja sitä myötä palveluille ja veroprosenteille, jättilukioille valtavine ryhmäkokoineen jo nyt, opetuksen tasolle, koulukyydeille jne.

Mammat luulee että nyt säästyy rahaa ylimääräiseen ulkomaanmatkaan, kun ei tarvitse hankkia nuorelle lukiokirjoja. Todellisuus iskee vastaan kun palkasta ei jää enää mitään käteen ja nuorelle on pakko alkaa ostaa maksullista lisäopetusta, tai yliopistoon ei ole enää mitään asiaa kun kaikki paikat jaetaan lukiomenestyksen perusteella.

Minä mamma säästän jo tällä hetkellä lasteni teini-ikää varten, vaikka pienin on vasta taapero. Ajatuksena on, että pääsevät vaikka vaihto-oppilaiksi jos kiinnostaa.

Itseni sijasta ajattelen enemmänkin niitä nuoria, joilla opintie katkeaa siihen ettei vanhemmilla ole viitseliäisyyttä edes kirjojen vertaa säästää.

Ei kirjat nykyäänkään niin paljon maksa, etteikö niitä olisi vara opintotuella ja oppimateriaalirahalla maksaa. Ja jos oikeasti nämä rahat menevät ruokaan, sosiaalitoimi kyllä maksaa kirjat ihan kaikille jos opiskeluhaluja on.

Onko se jotenkin parempi, että ”sosiaalitoimi kyllä maksaa kirjat ihan kaikille” kuin että ne saisi koulusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ovela veto hallitukselta korostaa noita maksuttomia oppimateriaaleja. Sillä tavalla kukaan ei keksi kysyä, mitä tapahtuu kuntataloudelle ja sitä myötä palveluille ja veroprosenteille, jättilukioille valtavine ryhmäkokoineen jo nyt, opetuksen tasolle, koulukyydeille jne.

Mammat luulee että nyt säästyy rahaa ylimääräiseen ulkomaanmatkaan, kun ei tarvitse hankkia nuorelle lukiokirjoja. Todellisuus iskee vastaan kun palkasta ei jää enää mitään käteen ja nuorelle on pakko alkaa ostaa maksullista lisäopetusta, tai yliopistoon ei ole enää mitään asiaa kun kaikki paikat jaetaan lukiomenestyksen perusteella.

Minä mamma säästän jo tällä hetkellä lasteni teini-ikää varten, vaikka pienin on vasta taapero. Ajatuksena on, että pääsevät vaikka vaihto-oppilaiksi jos kiinnostaa.

Itseni sijasta ajattelen enemmänkin niitä nuoria, joilla opintie katkeaa siihen ettei vanhemmilla ole viitseliäisyyttä edes kirjojen vertaa säästää.

Ei kirjat nykyäänkään niin paljon maksa, etteikö niitä olisi vara opintotuella ja oppimateriaalirahalla maksaa. Ja jos oikeasti nämä rahat menevät ruokaan, sosiaalitoimi kyllä maksaa kirjat ihan kaikille jos opiskeluhaluja on.

Onko se jotenkin parempi, että ”sosiaalitoimi kyllä maksaa kirjat ihan kaikille” kuin että ne saisi koulusta?

En ole tuo, jolta kysyit, mutta eikö se nyt ole selvää, että tulee kalliimmaksi antaa kaikille ilmaiset kirjat kuin jos annetaan vain niille, joilla ei ole niihin varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällä nyt saataisiin vihdoin koko ikäluokka ylioppilaiksi, niin poistuu Suomesta työttömyys. Tai no, oikeastaanhan tällä parantuu ainoastaan lukio-opettajien työllisyys, oikeita työpaikkoja ei tämänkään toimenpiteen seurauksena synny.

Lopulta varmaan Suomessa koko kansa valmistuu tohtoriksi, ja sitten meillä on maailman eniten koulutetut työttömät.

Jep, jep! Se peruskoulun päättänyt huumeita käyttävä nuori, joka ei osaa juuri lukea tai kirjoittaa ja on päästetty peruskoulusta läpi armovitosilla, valmistuu nyt uudistuksen jälkeen hetkessä ammattiin tai ylioppilaaksi, kun kerran on pakko mennä kouluun. Näinhän se menee.

Ja sinun mielestäsi ilmeisesti olisi parempi, ettei hän kävisi mitään koulua?

Minun mielestäni pakko ei auta häntä yhtään enempää kuin peruskoulussakaan auttoi - sehän onkin jo pakollinen. Käytämme siis vähintään 200 miljoonaa vuodessa, eikä tämä nuori hyödy siitä mitään mutta kaikki kärsivät.

Ne, jotka eivät nyt hakeudu jatko-opintoihin, eivät kaipaa pakkoa vaan ajoissa tulevaa tukea. Heistä pitäisi ottaa koppi paljon aiemmin kuin 16-vuotiaana. Ja sitähän ei tule tapahtumaan, koska raha päätettiin kohdentaa keski- ja suurituloisten perheiden nuorille jaettaviin halpisläppäreihin ja koulukyyteihin.

Juuri näin. Tämän ongelmaryhmän koulupudokkuus ei johdu siitä, että toinen aste on vapaaehtoinen, vaan siitä, ettei heistä suurimmalla osalla ole jatko-opiskeluun tarvittavia resursseja. Peruskoulu on läpäisty rimaa hipoen, lukutaito on jäänyt 3-luokkalaisen tasolle, peruslaskut eivät oikein onnistu, on oppimisvaikeuksia, päihteiden käyttöä ja muita sosiaalisia ongelmia. Tämän joukon pelastaminen vaatii yksilöllistä sosiaalityötä, ei koko ikäluokalle kohdistettua pakkoa.

Käytännössä koko ikäluokka näitä kuvailemaasi lukuun ottamatta jatkaa jo nyt toiselle asteelle. Joten se pakko ei kohdistu muihin kuin näihin erityistä tukea tarvitseviin.

Hassu asenne, että jotenkin näiden ihmisten kouluttaminen nähdään kauhean kalliina menoeränä. Isompi menoerä heistä tulee, jos ei edes yritetä ottaa koppia.

Siksi juuri heistä pitäisi ottaa koppi, kohdistaa tuo 200 miljoonaa suoraan heihin ilman mitään koulupakkoja ja antaa hyvätuloisten edelleenkin maksaa nuorilleen ne oppikirjat, joihin heillä varsin hyvin on varaa. On todella kallista kierrättää se sama raha verotuksen kautta ensin kunnan kassaan. Siitä kun syntyy dominoilmiö, jonka todellisia seurauksia voi vain arvailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tällä nyt saataisiin vihdoin koko ikäluokka ylioppilaiksi, niin poistuu Suomesta työttömyys. Tai no, oikeastaanhan tällä parantuu ainoastaan lukio-opettajien työllisyys, oikeita työpaikkoja ei tämänkään toimenpiteen seurauksena synny.

Lopulta varmaan Suomessa koko kansa valmistuu tohtoriksi, ja sitten meillä on maailman eniten koulutetut työttömät.

Jep, jep! Se peruskoulun päättänyt huumeita käyttävä nuori, joka ei osaa juuri lukea tai kirjoittaa ja on päästetty peruskoulusta läpi armovitosilla, valmistuu nyt uudistuksen jälkeen hetkessä ammattiin tai ylioppilaaksi, kun kerran on pakko mennä kouluun. Näinhän se menee.

Ja sinun mielestäsi ilmeisesti olisi parempi, ettei hän kävisi mitään koulua?

Minun mielestäni pakko ei auta häntä yhtään enempää kuin peruskoulussakaan auttoi - sehän onkin jo pakollinen. Käytämme siis vähintään 200 miljoonaa vuodessa, eikä tämä nuori hyödy siitä mitään mutta kaikki kärsivät.

Ne, jotka eivät nyt hakeudu jatko-opintoihin, eivät kaipaa pakkoa vaan ajoissa tulevaa tukea. Heistä pitäisi ottaa koppi paljon aiemmin kuin 16-vuotiaana. Ja sitähän ei tule tapahtumaan, koska raha päätettiin kohdentaa keski- ja suurituloisten perheiden nuorille jaettaviin halpisläppäreihin ja koulukyyteihin.

Juuri näin. Tämän ongelmaryhmän koulupudokkuus ei johdu siitä, että toinen aste on vapaaehtoinen, vaan siitä, ettei heistä suurimmalla osalla ole jatko-opiskeluun tarvittavia resursseja. Peruskoulu on läpäisty rimaa hipoen, lukutaito on jäänyt 3-luokkalaisen tasolle, peruslaskut eivät oikein onnistu, on oppimisvaikeuksia, päihteiden käyttöä ja muita sosiaalisia ongelmia. Tämän joukon pelastaminen vaatii yksilöllistä sosiaalityötä, ei koko ikäluokalle kohdistettua pakkoa.

Käytännössä koko ikäluokka näitä kuvailemaasi lukuun ottamatta jatkaa jo nyt toiselle asteelle. Joten se pakko ei kohdistu muihin kuin näihin erityistä tukea tarvitseviin.

Hassu asenne, että jotenkin näiden ihmisten kouluttaminen nähdään kauhean kalliina menoeränä. Isompi menoerä heistä tulee, jos ei edes yritetä ottaa koppia.

Näistä ongelmanuorista pitää ottaa koppi, mutta tämä uudistus ei sitä tee. Heidän auttamisekseen olisi  olemassa paljon vaikuttavampia keinoja ja ne eivät tulisi näin kalliiksi. Uudistuksen keskeinen ongelma on, että se on niin älyttömän kallis, ettei kunnilla ole varaa toteuttaa sitä laadukkaasti. Tästä syystä uudistus heikentää koko ikäluokan saamaa opetusta (materiaalit heikkenevät, ryhmäkoot kasvavat, valinnaiskurssien tarjonta pienenee, kouluihin tulee entistä enemmän epämotivoituneita oppilaita). Pahimmillaan uudistus heikentää kuntataloutta niin paljon, että säästökuurille joutuvat monet muutkin kunnalliset palvelut, kuten varhaiskasvatus, vaikka juuri varhaiskasvatus olisi se paikka, jossa ongelmanuoria voitaisiin tehokkaimmin auttaa. 

Lukio-opettaja kirjoittaa tästä aika perusteellisesti - kannattaa lukea linkin takana oleva kirjoitus, vaikka onkin pitkä teksti. Opettaja unohtaa laskea mukaan vielä koulukyytien osuuden tuohon älyttömään tuhlaukseen. Pääkaupunkiseudulla asuvilta unohtuu usein, miten moni asuu keskellä ei mitään ja miten pitkät välimatkat Suomessa on.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/lukio-opettajan-hatahuuto/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Vierailija kirjoitti:

200 miljoonaa vuodessa ei tule riittämään. Lisäksi joudutaan maksamaan kyyditys jokaiselle syrjäkylän nuorelle tai tarjota maksuton asuminen. Pelkästään koulukyyteihin tulee menemään pitkä penni.

Jokainen keskiluokan nuori saa verorahoilla maksetun halpisläppärin sen lisäksi, joka hänellä oli jo ennestään. Ne, joilla olisi varsin hyvin varaa maksaa nuortensa oppikirjat joutuvat nyt tyytymään siihen, että nostettu veroprosentti jättää entistä vähemmän rahaa käteen ja se nuori istuu samassa luokassa 50 muun kanssa (ryhmäkoot tulevat nimittäin kasvamaan hurjasti, koska konkurssikypsät kunnat joutuvat leikkaamaan opetuksesta). Tämä nuori selaa sitten sillä halpisläppärillä sekavia verkkoaineistoja, jotka joku on oman työnsä ohessa raapinut kasaan.

Ja kaikki tämä tehdään sillä perusteella, että pelkän peruskoulun käyneet eivät tilastojen mukaan työllisty. Siinä on vaan se syy-seuraussuhteen väärinkäsitys, ettei se ole se lukio, joka takaa työllistymisen. Ne, jotka eivät mene jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen, ovat jo pudonneet kelkasta tai heillä on niin pahoja päihde- tai elämänhallintaongelmia, ettei koulupakko auta siinä mitään.

Nyt tuhotaan kaikilta jotain, mikä ei ollut rikki, jotta nostettaisiin ylös pieni prosentti, joka ei näillä toimenpiteillä sieltä nouse kuitenkaan.

Sehän se onkin kun tätä uudistusta vastustavat kaikki! Opettajat, reksit ja muut alalla olevat. Viesti on sama, jos halutaan estää syrjäytymistä niin ne paukut pitää laittaa alakouluun! Erityisopetukseen, terveydenhoitajan saatavuuteen jne. Mitä se auttaa että se 16-vuotias pakotetaan olemaan pari vuotta jossain (missä ei viihdy) eikä homma parane muutenkaan. Jos se työ olisi tehty 6-8 vuotta aikaisemmin, niin tulos voisi olla ihan eri!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Muistaakseni tämän valmistelun lausuntokierroksesta uutisoitiin, että Li Andersson sai valtavan määrän kielteisiä lausuntoja asiantuntijoilta. Ja silti tätä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn! Mikä merkitys on asiantuntijoilla jos hallituksen ideologia ja hirvittävä tarve tuhlata rahaa vääriin paikkoisiin voittaa aina?

Valtionbudjetti on järjettömän alijäämäinen, velka kasvaa tolkutonta vauhtia ja SILTI halutaan tehdä kalliita uudistuksia joita juuri kukaan ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

En ole tuo, jota kommentoit, mutta olen tehnyt noita kaikkia kuvailemiasi työn vaiheita, ne kaikki sisältyvät ihan normaaliin ”alan ammattilaisen” työhön. Ilmaiseksi sitä ei tarvitse kenenkään tehdä, mutta ei se nyt kustantamoakaan vaadi välikädeksi, jos vain toisin päätetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Jos oikeasti pystyt opiskelijoidesi kanssa kokoamaan toimivan oppimateriaalin yhden kurssin (5-6 viikkoa) aikana, ota ihmeessä yhteys kustantajiin! He palkkaavat sinut takuulla niiden tunareiden tilalle, jotka hinkkaavat vuosia joidenkin jonninjoutavien yksityiskohtien kimpussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.