Ai mikä juttu tuo on että jatkossa saa oppikirjat ilmaiseksi? Pidetäänkö siinä edelleen kirjakauppoja välikätenä vai ostaako koulu suoraan kustantajalta?

Keksiikö kukaan, mikä tässä on tausta-ajatuksena? Kun kaikki asiantuntijat ovat lausuneet, että uudistus on susi jo syntyessään. Että vaikutukset tulevat olemaan arvaamattomia. Että keinot ovat vääriä.

Miksi Andersson silti ajaa tätä väkisin läpi? Kuka tulee olemaan uudistuksen hyötyjä? Yksityiset koulutusfirmat?

Toivottavasti loppuu se että joka vuosi julkaistaan uudet kirjat/kirjasarjat. Tosin verovaroilla törsääminen on maan tapa niin eiköhän kirjojen tekijät voitele asiasta päättävät tahot.

Vierailija kirjoitti:

Keksiikö kukaan, mikä tässä on tausta-ajatuksena? Kun kaikki asiantuntijat ovat lausuneet, että uudistus on susi jo syntyessään. Että vaikutukset tulevat olemaan arvaamattomia. Että keinot ovat vääriä.

Miksi Andersson silti ajaa tätä väkisin läpi? Kuka tulee olemaan uudistuksen hyötyjä? Yksityiset koulutusfirmat?

Tuskinpa. Suomen laki kieltää ”yksityiset koulutusfirmat”, ja nykyinen hallitus on kieltämässä myös sote-vastuun siirtämistä yksityiselle sektorille.

Vierailija kirjoitti:

Keksiikö kukaan, mikä tässä on tausta-ajatuksena? Kun kaikki asiantuntijat ovat lausuneet, että uudistus on susi jo syntyessään. Että vaikutukset tulevat olemaan arvaamattomia. Että keinot ovat vääriä.

Miksi Andersson silti ajaa tätä väkisin läpi? Kuka tulee olemaan uudistuksen hyötyjä? Yksityiset koulutusfirmat?

Sehän se on kun ei tuosta löydä mitään logiikkaa eikä järkeä. Mutta kyseessähän on Vasemmistoliitto, eihän heidän ja Vihreiden touhuissa yleensäkään ole mitään järkeä kun ideologia ohittaa logiikan ja estää järjen käytön.

Minua ei haittaa yhtään, jos ensi syksynä lukion aloittava lapseni saisi ilmaiset kirjat. Ihmettelen vaan, saako hän pitää ne kolme vuotta, jotta voisi kerrata niistä yo-kirjoituksiin.

Jos esimerkiksi Yhdysvalloilla on varaa kustantaa kirjat ja koulukyyti 12 vuoden ajan jokaiselle, niin luulisi Suomellakin olevan. Useimmissa sivistysmaissahan koulupakko on 18-vuotiaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.

Voi apua. En ole rakennusalan ammattilainen, joten en jakele myöskään neuvoja talonrakentajille. Jokainen pelle kuvittelee tietävänsä kaiken opettamisesta ja oppimateriaaleista, koska on joskus ollut koulussa. Minäkin asun talossa enkä silti kuvittele voivani opettaa muita niiden rakentamisessa.

Jos vastaan viestistäsi vain yhteen kohtaan, valistan sinua, että ”se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt” on suomalainen opettaja. Kukaan muu ei materiaaleja hyväksy tai hylkää. Ammattitaitoinen opettaja tunnistaa, mikä on hänelle ja hänen opiskelijoilleen paras ja tarkoituksenmukaisin markkinoilla oleva materiaali, ja valitsee sen. Jos hänellä olisi aikaa ja taitoa laatia parempi materiaali itse, hän voisi tehdä niin.

(Toki nykyään tehdään yhteistyötä valinnoissa koulun ja joskus koko kunnan muiden opettajien kanssa, mutta periaate on tämä.)

Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi, tämäkin osa opettajan ammattitaidosta sivuutetaan. Niin kauan kuin internet on ollut olemassa, osa ihmisistä on intoillut avoimien materiaalien mahdollisuuksista. Mitäpä veikkaat - kun kerran kaikki maailman tieto jo löytyy netistä - miksi niistä ei kuitenkaan ole tullut koskaan mitään? Miksi maailman parhaat opettajat eivät tyydy niihin vaan käyttävät kustantajien oppimateriaaleja?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei haittaa yhtään, jos ensi syksynä lukion aloittava lapseni saisi ilmaiset kirjat. Ihmettelen vaan, saako hän pitää ne kolme vuotta, jotta voisi kerrata niistä yo-kirjoituksiin.

Haittaako sinua sitten se, ettei lapsesi opettaja kurssin jälkeen tiedä hänen nimeään eikä tunnista, oliko hän ylipäätään kurssilla? Haittaako, jos hän siellä 50-60 muun joukossa ei ehdi oppia jotakin asiaa eikä kukaan ehdi tehdä asialle mitään? Haittaako, jos kirjaa ei ole ollenkaan vaan nuoresi kahlaa jotain sekavia nettisivuja? Entäs se, kun kunta lomauttaa opettajat rahanpuutteen vuoksi ja nuorella on koko jakso ”itsenäistä opiskelua”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.

Voi apua. En ole rakennusalan ammattilainen, joten en jakele myöskään neuvoja talonrakentajille. Jokainen pelle kuvittelee tietävänsä kaiken opettamisesta ja oppimateriaaleista, koska on joskus ollut koulussa. Minäkin asun talossa enkä silti kuvittele voivani opettaa muita niiden rakentamisessa.

Jos vastaan viestistäsi vain yhteen kohtaan, valistan sinua, että ”se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt” on suomalainen opettaja. Kukaan muu ei materiaaleja hyväksy tai hylkää. Ammattitaitoinen opettaja tunnistaa, mikä on hänelle ja hänen opiskelijoilleen paras ja tarkoituksenmukaisin markkinoilla oleva materiaali, ja valitsee sen. Jos hänellä olisi aikaa ja taitoa laatia parempi materiaali itse, hän voisi tehdä niin.

(Toki nykyään tehdään yhteistyötä valinnoissa koulun ja joskus koko kunnan muiden opettajien kanssa, mutta periaate on tämä.)

Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi, tämäkin osa opettajan ammattitaidosta sivuutetaan. Niin kauan kuin internet on ollut olemassa, osa ihmisistä on intoillut avoimien materiaalien mahdollisuuksista. Mitäpä veikkaat - kun kerran kaikki maailman tieto jo löytyy netistä - miksi niistä ei kuitenkaan ole tullut koskaan mitään? Miksi maailman parhaat opettajat eivät tyydy niihin vaan käyttävät kustantajien oppimateriaaleja?

Olen tyhmyyteni jo itsekin sisäistänyt ja myöntänyt, sinun ei tarvitse toistella asiaa. Mutta hirveän mielelläni kuulisin, mikä ajatuksessani oikeasti mättää tämän esiin nostamasi detaljin lisäksi. Toki meille kaikille on itsestään selvää, että viime kädessä päätökset materiaalivalinnoista tekee opettaja.

T. Pelle.

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi Yhdysvalloilla on varaa kustantaa kirjat ja koulukyyti 12 vuoden ajan jokaiselle, niin luulisi Suomellakin olevan. Useimmissa sivistysmaissahan koulupakko on 18-vuotiaaksi.

He he he...

Yhdysvallat onkin oikea koulutuksen mallimaa. Tyttäreni oli siellä vaihto-opiskelijana. Lukiolaisten maantiedon tunnilla tehtiin kartasta koko tunnin aikana yksi väritystehtävä, joka vastasi suomalaisen tokaluokkalaisen tehtävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi Yhdysvalloilla on varaa kustantaa kirjat ja koulukyyti 12 vuoden ajan jokaiselle, niin luulisi Suomellakin olevan. Useimmissa sivistysmaissahan koulupakko on 18-vuotiaaksi.

He he he...

Yhdysvallat onkin oikea koulutuksen mallimaa. Tyttäreni oli siellä vaihto-opiskelijana. Lukiolaisten maantiedon tunnilla tehtiin kartasta koko tunnin aikana yksi väritystehtävä, joka vastasi suomalaisen tokaluokkalaisen tehtävää.

Mutta silti siellä on varaa maksaa koulukyytejä ja kirjoja 18-vuotiaaksi.

Itsekin olin vaihto-oppilaana kyseisessä maassa. Parasta antia oli tietenkin englanti, siellä luettiin kotiläksyinä paljon enemmän kaunokirjallisuutta kuin Suomessa. Maantietoa minun ei tarvinnut opiskella, se oli muistaakseni sophomore-vuoden sisältöjä, ja minun katsottiin olevan tasoltani junior.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Mitä sinä nyt selität? En minä nyt tietenkään tarkoittanut, että jokainen opettaja tekee jokaiselle kurssille omat materiaalinsa siinä työn ohessa. Se oli vain esimerkki, että ei se todellakaan ole mikään vuosien työ asiantuntijoille, kuten tuolla aiemmassa kommentissasi väitit. Ne samat opettajat ja asiantuntijathan ne yhteiset materiaalit edelleen laatisivat kuin nytkin, mutta muutokset olisivat ainoastaan sisällöllisiä, eikä niitä koko kirjasarjojen ulkoasua tarvitse uudistaa samalla. Mikä tässä nyt on vaikeaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.

Voi apua. En ole rakennusalan ammattilainen, joten en jakele myöskään neuvoja talonrakentajille. Jokainen pelle kuvittelee tietävänsä kaiken opettamisesta ja oppimateriaaleista, koska on joskus ollut koulussa. Minäkin asun talossa enkä silti kuvittele voivani opettaa muita niiden rakentamisessa.

Jos vastaan viestistäsi vain yhteen kohtaan, valistan sinua, että ”se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt” on suomalainen opettaja. Kukaan muu ei materiaaleja hyväksy tai hylkää. Ammattitaitoinen opettaja tunnistaa, mikä on hänelle ja hänen opiskelijoilleen paras ja tarkoituksenmukaisin markkinoilla oleva materiaali, ja valitsee sen. Jos hänellä olisi aikaa ja taitoa laatia parempi materiaali itse, hän voisi tehdä niin.

(Toki nykyään tehdään yhteistyötä valinnoissa koulun ja joskus koko kunnan muiden opettajien kanssa, mutta periaate on tämä.)

Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi, tämäkin osa opettajan ammattitaidosta sivuutetaan. Niin kauan kuin internet on ollut olemassa, osa ihmisistä on intoillut avoimien materiaalien mahdollisuuksista. Mitäpä veikkaat - kun kerran kaikki maailman tieto jo löytyy netistä - miksi niistä ei kuitenkaan ole tullut koskaan mitään? Miksi maailman parhaat opettajat eivät tyydy niihin vaan käyttävät kustantajien oppimateriaaleja?

Olen tyhmyyteni jo itsekin sisäistänyt ja myöntänyt, sinun ei tarvitse toistella asiaa. Mutta hirveän mielelläni kuulisin, mikä ajatuksessani oikeasti mättää tämän esiin nostamasi detaljin lisäksi. Toki meille kaikille on itsestään selvää, että viime kädessä päätökset materiaalivalinnoista tekee opettaja.

T. Pelle.

No jos nyt ihan perusteista lähdetään, niin olisitko sinä halukas tarjoamaan oman abiturienttisi koekaniiniksi naapurin Mintun ja Jannikan tekemälle perfektipelille ja muille materiaaleille, joita tekisivät ne, jotka eivät aiheesta mitään tiedä. Siksihän he ovat opiskelijoita, että he EIVÄT osaa opetettavaa asiaa. Tiedätkö mitään siitä, miten kiireinen tahti nykylukiossa on? Miten kovat paineet käydä lyhyessä ajassa läpi iso määrä sisältöä? Eikö nuorilla ole oikeutta huolella tehtyihin ja testattuihin materiaaleihin ja pedagogisesti järkevästi etenevien tehtäviin?

Minttu ja Jannika äänittäisivät tietysti myös erilaiset opittavaan teemaan liittyvät mallikeskustelut saksaksi, eikö niin? Niiden avulla valmistauduttaisiin sitten yo-kuunteluihin? Vastaat tietysti, että ”ei kun netistä etsittäisiin sopivia keskusteluja”. No, koetapa huviksesi, kauanko menee aikaa jos alat etsiä verkosta yhden ainoan pienen aineiston mihin tahansa. Voin kertoa: aikaa kuluu paljon. Jos löydät sopivan ja kysyt sen tekijältä lupaa käyttää sitä opetuksessa, voit saada joko ison laskun tai kiellon käyttää aineistoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Jos oikeasti pystyt opiskelijoidesi kanssa kokoamaan toimivan oppimateriaalin yhden kurssin (5-6 viikkoa) aikana, ota ihmeessä yhteys kustantajiin! He palkkaavat sinut takuulla niiden tunareiden tilalle, jotka hinkkaavat vuosia joidenkin jonninjoutavien yksityiskohtien kimpussa.

Kylläpäs pointti menee railakkaasti monella ohi. En missään vaiheessa sanonut, että tyhjästä laaditaan noin vain mihin tahansa aineeseen oppimateriaalia. Pointti oli se, että joillakin kursseilla aiheita käsitellään siten, että opiskelijat etsivät itse tietoa ja opettavat sitä esim ryhmätöiden ja esitysten muodossa. Jos tämä onnistuu pienimuotoisesti opiskelijoiltakin, miten hirveän suuri ponnistus se on asiantuntijoille. 

Ja vielä kerran sanoin, että ensimmäisen  materiaalin koostamiseen tietysi menee aikaa, mutta sen jälkeen homma on pelkkää päivittämistä. Kyllä vain, minä pystyn sen omalla alallani tekemään ihan parissa päivässä. Usko tai älä. Tämä onnistuu siksi, että hallitsen sen kokonaisuuden ennalta ja tunnistan ne muuttuvat kohdat sieltä, enkä lähde keksimään pyörää uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.

Voi apua. En ole rakennusalan ammattilainen, joten en jakele myöskään neuvoja talonrakentajille. Jokainen pelle kuvittelee tietävänsä kaiken opettamisesta ja oppimateriaaleista, koska on joskus ollut koulussa. Minäkin asun talossa enkä silti kuvittele voivani opettaa muita niiden rakentamisessa.

Jos vastaan viestistäsi vain yhteen kohtaan, valistan sinua, että ”se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt” on suomalainen opettaja. Kukaan muu ei materiaaleja hyväksy tai hylkää. Ammattitaitoinen opettaja tunnistaa, mikä on hänelle ja hänen opiskelijoilleen paras ja tarkoituksenmukaisin markkinoilla oleva materiaali, ja valitsee sen. Jos hänellä olisi aikaa ja taitoa laatia parempi materiaali itse, hän voisi tehdä niin.

(Toki nykyään tehdään yhteistyötä valinnoissa koulun ja joskus koko kunnan muiden opettajien kanssa, mutta periaate on tämä.)

Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi, tämäkin osa opettajan ammattitaidosta sivuutetaan. Niin kauan kuin internet on ollut olemassa, osa ihmisistä on intoillut avoimien materiaalien mahdollisuuksista. Mitäpä veikkaat - kun kerran kaikki maailman tieto jo löytyy netistä - miksi niistä ei kuitenkaan ole tullut koskaan mitään? Miksi maailman parhaat opettajat eivät tyydy niihin vaan käyttävät kustantajien oppimateriaaleja?

Olen tyhmyyteni jo itsekin sisäistänyt ja myöntänyt, sinun ei tarvitse toistella asiaa. Mutta hirveän mielelläni kuulisin, mikä ajatuksessani oikeasti mättää tämän esiin nostamasi detaljin lisäksi. Toki meille kaikille on itsestään selvää, että viime kädessä päätökset materiaalivalinnoista tekee opettaja.

T. Pelle.

No jos nyt ihan perusteista lähdetään, niin olisitko sinä halukas tarjoamaan oman abiturienttisi koekaniiniksi naapurin Mintun ja Jannikan tekemälle perfektipelille ja muille materiaaleille, joita tekisivät ne, jotka eivät aiheesta mitään tiedä. Siksihän he ovat opiskelijoita, että he EIVÄT osaa opetettavaa asiaa. Tiedätkö mitään siitä, miten kiireinen tahti nykylukiossa on? Miten kovat paineet käydä lyhyessä ajassa läpi iso määrä sisältöä? Eikö nuorilla ole oikeutta huolella tehtyihin ja testattuihin materiaaleihin ja pedagogisesti järkevästi etenevien tehtäviin?

Minttu ja Jannika äänittäisivät tietysti myös erilaiset opittavaan teemaan liittyvät mallikeskustelut saksaksi, eikö niin? Niiden avulla valmistauduttaisiin sitten yo-kuunteluihin? Vastaat tietysti, että ”ei kun netistä etsittäisiin sopivia keskusteluja”. No, koetapa huviksesi, kauanko menee aikaa jos alat etsiä verkosta yhden ainoan pienen aineiston mihin tahansa. Voin kertoa: aikaa kuluu paljon. Jos löydät sopivan ja kysyt sen tekijältä lupaa käyttää sitä opetuksessa, voit saada joko ison laskun tai kiellon käyttää aineistoa.

Miksi sinä nyt vääristelet alkuperäistä asiaani?! En missään vaiheessa sanonut, että oppilaat laatisivat oppimateriaalit tai edes yksittäiset opettajat. Se oli ESIMERKKI, että pienimuotoisena se onnistuu myös opiskelijoilta, joten miksi se olisi järjetön työsarka niille ammattilaisille ja asiantuntijoille. Ja tuossakin sanoin, että näissä tilanteissa opettaja tarkistaa sen materiaalin, että siellä on niitä oikeita asioita. 

Jessus, kun väkisin väännetään ihan ihmeellisiä olkiukkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Mitä sinä nyt selität? En minä nyt tietenkään tarkoittanut, että jokainen opettaja tekee jokaiselle kurssille omat materiaalinsa siinä työn ohessa. Se oli vain esimerkki, että ei se todellakaan ole mikään vuosien työ asiantuntijoille, kuten tuolla aiemmassa kommentissasi väitit. Ne samat opettajat ja asiantuntijathan ne yhteiset materiaalit edelleen laatisivat kuin nytkin, mutta muutokset olisivat ainoastaan sisällöllisiä, eikä niitä koko kirjasarjojen ulkoasua tarvitse uudistaa samalla. Mikä tässä nyt on vaikeaa? 

Usko kun kerron, että vaikkapa yksi lukion englannin tai ruotsin oppimateriaalisarja (esim. 7 kurssia) vaatii valmistuakseen vähintään kolme vuotta, yleensä enemmän, ja rahaa kuluu valtavasti, vaikka oppikirjailijat eivät edes saa kuukausipalkkaa. Olen tätä prosessia seurannut vierestä yli kymmenen vuoden ajan ja tiedän mistä puhun.

Viesteistäsi näkee, ettet oikeasti tiedä koulun todellisuudesta kovin paljon. Sinulle pitäisi jaksaa selittää niin monta asiaa kädestä pitäen, ettei aika nyt riitä. Siksi kysymykseesi ”Mikä tässä on niin vaikeaa?” ei voi vastata lyhyesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Olen eri kuin tuo, jota kommentoit. En ole tietenkään opetusalan ammattilainen. Mutta näin asiantuntemattomana en ehkä aloittaisi ekaluokkalaisten kanssa, vaan ottaisin materiaalin tuottamiseen mukaan kaikkein taitavimmat abit, jotka saisivat sitten käyttää kukin erikoisosaamistaan samalla kun preppaavat itseään kirjoituksiin.

Koodaustaitoinen voisi esimerkiksi tehdä perfekti-pelin.

Jos materiaalihankkeesta tulisi valtakunnallinen, voisi oppimateriaalia tuottaneet abit palkita lisäpisteellä kyseisen alan pääsykokeissa.

Ja tosiaan materiaalin testauksesta vastaisivat ensiksi toiset lukiolaiset, sitten oma opettaja, sitten projektin vastaava (joka jakaisi nämä lisäpisteet korkeakouluhakuihin) ja lopulta se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt.

Voi apua. En ole rakennusalan ammattilainen, joten en jakele myöskään neuvoja talonrakentajille. Jokainen pelle kuvittelee tietävänsä kaiken opettamisesta ja oppimateriaaleista, koska on joskus ollut koulussa. Minäkin asun talossa enkä silti kuvittele voivani opettaa muita niiden rakentamisessa.

Jos vastaan viestistäsi vain yhteen kohtaan, valistan sinua, että ”se taho, joka tähänkin saakka on oppimateriaalit hyväksynyt” on suomalainen opettaja. Kukaan muu ei materiaaleja hyväksy tai hylkää. Ammattitaitoinen opettaja tunnistaa, mikä on hänelle ja hänen opiskelijoilleen paras ja tarkoituksenmukaisin markkinoilla oleva materiaali, ja valitsee sen. Jos hänellä olisi aikaa ja taitoa laatia parempi materiaali itse, hän voisi tehdä niin.

(Toki nykyään tehdään yhteistyötä valinnoissa koulun ja joskus koko kunnan muiden opettajien kanssa, mutta periaate on tämä.)

Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi, tämäkin osa opettajan ammattitaidosta sivuutetaan. Niin kauan kuin internet on ollut olemassa, osa ihmisistä on intoillut avoimien materiaalien mahdollisuuksista. Mitäpä veikkaat - kun kerran kaikki maailman tieto jo löytyy netistä - miksi niistä ei kuitenkaan ole tullut koskaan mitään? Miksi maailman parhaat opettajat eivät tyydy niihin vaan käyttävät kustantajien oppimateriaaleja?

Olen tyhmyyteni jo itsekin sisäistänyt ja myöntänyt, sinun ei tarvitse toistella asiaa. Mutta hirveän mielelläni kuulisin, mikä ajatuksessani oikeasti mättää tämän esiin nostamasi detaljin lisäksi. Toki meille kaikille on itsestään selvää, että viime kädessä päätökset materiaalivalinnoista tekee opettaja.

T. Pelle.

No jos nyt ihan perusteista lähdetään, niin olisitko sinä halukas tarjoamaan oman abiturienttisi koekaniiniksi naapurin Mintun ja Jannikan tekemälle perfektipelille ja muille materiaaleille, joita tekisivät ne, jotka eivät aiheesta mitään tiedä. Siksihän he ovat opiskelijoita, että he EIVÄT osaa opetettavaa asiaa. Tiedätkö mitään siitä, miten kiireinen tahti nykylukiossa on? Miten kovat paineet käydä lyhyessä ajassa läpi iso määrä sisältöä? Eikö nuorilla ole oikeutta huolella tehtyihin ja testattuihin materiaaleihin ja pedagogisesti järkevästi etenevien tehtäviin?

Minttu ja Jannika äänittäisivät tietysti myös erilaiset opittavaan teemaan liittyvät mallikeskustelut saksaksi, eikö niin? Niiden avulla valmistauduttaisiin sitten yo-kuunteluihin? Vastaat tietysti, että ”ei kun netistä etsittäisiin sopivia keskusteluja”. No, koetapa huviksesi, kauanko menee aikaa jos alat etsiä verkosta yhden ainoan pienen aineiston mihin tahansa. Voin kertoa: aikaa kuluu paljon. Jos löydät sopivan ja kysyt sen tekijältä lupaa käyttää sitä opetuksessa, voit saada joko ison laskun tai kiellon käyttää aineistoa.

Eihän sinun yksin tarvitsisi kaikkea tuottaa, eikä kaikkien abien osallistua materiaalin tuottamiseen. Riittää, että Suomesta löytyy yksi abiryhmä, joka pystyy tuottamaan säällisen mallikeskustelun tietystä sisällöstä. Sitten se on tehty. Esimerkiksi pitkän venäjän kirjoittajien parhaimmisto on natiiveja, joten luulisin heidän pystyvän lukemaankin keskustelujaan.

Sinä puolestasi varmasti osaisit antaa Mintulle ja Jannikalle erinomaista palautetta, mitä heidän pitäisi tehdä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Mitä sinä nyt selität? En minä nyt tietenkään tarkoittanut, että jokainen opettaja tekee jokaiselle kurssille omat materiaalinsa siinä työn ohessa. Se oli vain esimerkki, että ei se todellakaan ole mikään vuosien työ asiantuntijoille, kuten tuolla aiemmassa kommentissasi väitit. Ne samat opettajat ja asiantuntijathan ne yhteiset materiaalit edelleen laatisivat kuin nytkin, mutta muutokset olisivat ainoastaan sisällöllisiä, eikä niitä koko kirjasarjojen ulkoasua tarvitse uudistaa samalla. Mikä tässä nyt on vaikeaa? 

Usko kun kerron, että vaikkapa yksi lukion englannin tai ruotsin oppimateriaalisarja (esim. 7 kurssia) vaatii valmistuakseen vähintään kolme vuotta, yleensä enemmän, ja rahaa kuluu valtavasti, vaikka oppikirjailijat eivät edes saa kuukausipalkkaa. Olen tätä prosessia seurannut vierestä yli kymmenen vuoden ajan ja tiedän mistä puhun.

Viesteistäsi näkee, ettet oikeasti tiedä koulun todellisuudesta kovin paljon. Sinulle pitäisi jaksaa selittää niin monta asiaa kädestä pitäen, ettei aika nyt riitä. Siksi kysymykseesi ”Mikä tässä on niin vaikeaa?” ei voi vastata lyhyesti.

Voi herranjumala! Tottakai siihen menee aikaa, JOS SE TEHDÄÄN ALUSTA ASTI UUDESTAAN! Mutta kun se ei ole TARPEELLISTA!!!!! Talon rakentaminenkin vie yleensä reippaasti enemmän aikaa kuin kattoremontti tai terassin rakentaminen. Vai rakennatko sinä aina uuden talon, kun huomaat, että katto on ränsistynyt? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Mitä sinä nyt selität? En minä nyt tietenkään tarkoittanut, että jokainen opettaja tekee jokaiselle kurssille omat materiaalinsa siinä työn ohessa. Se oli vain esimerkki, että ei se todellakaan ole mikään vuosien työ asiantuntijoille, kuten tuolla aiemmassa kommentissasi väitit. Ne samat opettajat ja asiantuntijathan ne yhteiset materiaalit edelleen laatisivat kuin nytkin, mutta muutokset olisivat ainoastaan sisällöllisiä, eikä niitä koko kirjasarjojen ulkoasua tarvitse uudistaa samalla. Mikä tässä nyt on vaikeaa? 

Usko kun kerron, että vaikkapa yksi lukion englannin tai ruotsin oppimateriaalisarja (esim. 7 kurssia) vaatii valmistuakseen vähintään kolme vuotta, yleensä enemmän, ja rahaa kuluu valtavasti, vaikka oppikirjailijat eivät edes saa kuukausipalkkaa. Olen tätä prosessia seurannut vierestä yli kymmenen vuoden ajan ja tiedän mistä puhun.

Viesteistäsi näkee, ettet oikeasti tiedä koulun todellisuudesta kovin paljon. Sinulle pitäisi jaksaa selittää niin monta asiaa kädestä pitäen, ettei aika nyt riitä. Siksi kysymykseesi ”Mikä tässä on niin vaikeaa?” ei voi vastata lyhyesti.

Voi herranjumala! Tottakai siihen menee aikaa, JOS SE TEHDÄÄN ALUSTA ASTI UUDESTAAN! Mutta kun se ei ole TARPEELLISTA!!!!! Talon rakentaminenkin vie yleensä reippaasti enemmän aikaa kuin kattoremontti tai terassin rakentaminen. Vai rakennatko sinä aina uuden talon, kun huomaat, että katto on ränsistynyt? 

Kertoisitko ystävällisesti, minkä alan ammattilainen sinä olet, niin minä voin vastaavasti keksiä sinulle vastaavia näppäriä konsteja tehostaa työtäsi. Osaan varmasti löytää ratkaisuja, joita ei kukaan teidän alalla ole taatusti koskaan tullut ajatelleeksi. Kun onhan se ihan selvää, että juuri minkään alan ammattilaiset eivät vaan hoksaa ihan ilmiselviä asioita ja siksi tekevät asiat niin hullusti. Tarjoan mielelläni osaamiseni käyttöönne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoiden kannattaa luokan kans ostaa yksi kirja yhdessä ja ottaa siitä valokuvia mitä haluaa ja jakaa kaikkien kanssa. Kirjastostakin löytyy muutama kirja joten ostaminenkin on vapaaehtoista.

Taitaapi tällainen laaja valokuvaaminen olla tekijänoikeuksien vastaista ja joka tapauksessa kirjasta otettu valokuva lienee yksi surkeimmista formaateista. Kirjastoissa on pari hassua kirjaa, niiden varaan ei voi lukio-opiskelua laskea.

Yksi oppilas voi ihan hyvin kuvata yhden sivun. Ja kirjan kuitenkin pitäisi olla vain osa oppimateriaaleja.

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että nykyaikaisessa informaatioyhteiskunnassa ollaan oppikirjantekijöiden mielivallan armoilla, vaikka materiaalit olisi helppo tuottaa ja jakaa yhdessä.

Mutta ei, esimerkiksi uskonto kaupitellaan lukiolaisille viiden ohuen kirjan nippuna, joka ”uudistetaan” aina muutaman vuoden välein.

Kaikki maailman tieto on olemassa ja suurin osa siitä saatavilla mutta on eri asia jos joku kokoaa keskeisimmät asiat yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Sitä sanotaan kirjaksi.

Jos se on helppo tuottaa ja jakaa niin miksipä et alkaisi siihen ja tietenkin ilmaiseksi. Laita tänne viestiä kun ilmainen projektisi on valmis - sehän oli mielestäsi helppo tuottaa ja jakaa. Siitä vaan ilmaiseksi tekemään, ethän sinäkään halunnut siitä maksaa.

/yliopisto-ope

Miksi se pitäisi alusta asti tuottaa? Nykyään on jo olemassa valmiit oppisisällöt ja kokonaisuudet. Niitä vain välillä tarkistetaan ja päivitetään. 

Itsekin teen ihan vastaavaa työtä eikä siihen mene kuin pari päivää vuodessa, että tarkistan, mitä muutoksia pitää tehdä. Miksi tekisin kaiken joka vuosi alusta asti, kun toimiva pohja on jo olemassa? 

Missä ne ovat olemassa? Kuka ne on tehnyt? Eikö tällä tekijällä olekaan tekijänoikeutta oman työnsä tuloksiin?

Pointti meni sinulta ohi. Kun ne kerran on tuotettu, ei niitä enää seuraavana vuonna tarvitse tuottaa alusta asti uudelleen. Ensimmäisenä vuonna te toki pitää koota, mutta seuraavina vuosina kustannus on paljon pienempi kuin kustantamojen pakkouudistamiset. Luulisi, että pelkästään opettajillakin on jonkinlainen käsitys opettamiensa oppiaineiden kokonaisuuksista, joten näiden luulisi osaavan myös tuottaa oppimateriaalia.

Kuten jo sanoin, näin minäkin teen. Olen työltäni erään aihepiirin kouluttaja ja olen osannut ihan itse koostaa sen materiaalin, jota käytän ja tarpeen mukaan sitä ihan itse päivitän. En minäkään mitään ulkopuolista materiaalin tuottajaa tarvitse, vaan ihan itse osaan sen sisällön ja hallitsen sen loogisen kokonaisuuden. 

Sinulla ei selvästi ole mitään käsitystä oppimateriaalien kustantamisesta ja laatimisesta. Minulla on. Pakkouudistus, johon viittaat, ei ole kustantajan tahto. Kun OPS vaihtuu, materiaalit on päivitettävä sen mukaiseksi tai kukaan ei enää käytä niitä. Oppikirjatyöryhmässä on mukana nimenomaan niitä opettajia ja lisäksi yleensä alan tutkija, yliopisto-opettaja tai vastaava. Vieraissa kielissä kyseisen kielen natiivipuhujia ja kokeneita opettajia.

Yhden sarjan tekemiseen menee vuosia ja rahaa palaa omakotitalon verran. Aineistoa testataan ja siitä pyydetään lausuntoja. Ostetaan kuvia, artikkeleita jne ulkopuolisilta. Maksetaan tekijänoikeuskorvauksia. Toimitetaan, taitetaan, painetaan ja digitoidaan. Jokaisen vaiheen hoitaa alan ammattilainen.

Sinä tietysti tekisit kaiken tämän ilmaiseksi oman toimen ohessa. Kas kun kaikki muut alalla kymmeniä vuosia toimineet eivät ole tätä hoksanneet.

Öhhh, niiin..? Mitenkäs tuo nyt eroaa mielestäsi siitä, mitä minä sanoin? Pointti olikin se, että näitä päivityksiä tehdään vain ops:n vaatiessa, eikä kustantamon halutessa. Suurin osa sisällöstä on joka tapauksessa ihan sitä samaa, mitä jo 20 vuotta sitten. Ei ole mitään tarvetta vaihtaa muutaman vuoden välein esimerkiksi taittoja, kuvia, fontteja ja hahmoja kokonaan. Uudet asiat voidaan kirjoittaa uusissa kappaleissa tai sitten korjata johonkin vanhaan kappaleeseen ja jättää muut kappaleet ennalleen. Ei siihen nyt herranjestas vuosia mene. Nykyiselläänhän se toki menee, kun kaikki aloitetaan aina tyhjästä, mutta edelleen: kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. 

Ja miten niin oman toimen ohessa? Juurihan itsekin sanoit, että työryhmässä on opettajia ym. Ihan samalla tavalla kai hekin tekevät tuota oman toimen ohessa. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Monta kertaahan opiskelijat koostavat itse oman oppimateriaalinsa, kun opettaja vain kertoo aihepiirin ja tarkistaa sen. Jos tämä onnistuu opiskelijoilta yhden kurssin aikana, miten joku ammatilaisten työryhmä hinkkaisi sen kanssa vuositolkulla? 

Tässä ei ole mitään muuta vaikeaa kuin se, ettet tajua selvästi kustantamisesta tai oppimateriaaleista mitään. Et varmaan opettamisestakaan. Silloin on aika turha jaella täällä noita älyttömiä ”oivalluksia”. Luuletko todella, ettei kukaan ole aiemmin ajatellut noita asioita?

Ihan voit itse kokeilla, miten hyvät tulokset saat kun sinulla on käytössä yksi jakso (viisi viikkoa) ja sen aikana pitää käydä läpi 40 opiskelijan ryhmän kanssa yhden kurssin sisältö vaikkapa saksan kielessä.

OPS määrittää toki kurssin sisällön pääpiirteissään, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Tiedät, että tällä kurssilla opetellaan perfekti ja pluskvamperfekti sekä teemoina ainakin pukeutuminen ja muoti, kestävä kehitys ja asiointitilanteet.

Aloitat siis kurssin ensimmäisellä tunnilla oppimateriaalin laatimisen opiskelijoiden kanssa. Mistäs opiskelijasi aloittavat ja milloin on valmista? Tulikohan hyvä? Seuraavan kurssin vedät sitten tällä materiaalilla? Mitähän ensimmäisen kurssin opiskelijat olivat mieltä saamastaan ”opetuksesta”?

Mitä sinä nyt selität? En minä nyt tietenkään tarkoittanut, että jokainen opettaja tekee jokaiselle kurssille omat materiaalinsa siinä työn ohessa. Se oli vain esimerkki, että ei se todellakaan ole mikään vuosien työ asiantuntijoille, kuten tuolla aiemmassa kommentissasi väitit. Ne samat opettajat ja asiantuntijathan ne yhteiset materiaalit edelleen laatisivat kuin nytkin, mutta muutokset olisivat ainoastaan sisällöllisiä, eikä niitä koko kirjasarjojen ulkoasua tarvitse uudistaa samalla. Mikä tässä nyt on vaikeaa? 

Usko kun kerron, että vaikkapa yksi lukion englannin tai ruotsin oppimateriaalisarja (esim. 7 kurssia) vaatii valmistuakseen vähintään kolme vuotta, yleensä enemmän, ja rahaa kuluu valtavasti, vaikka oppikirjailijat eivät edes saa kuukausipalkkaa. Olen tätä prosessia seurannut vierestä yli kymmenen vuoden ajan ja tiedän mistä puhun.

Viesteistäsi näkee, ettet oikeasti tiedä koulun todellisuudesta kovin paljon. Sinulle pitäisi jaksaa selittää niin monta asiaa kädestä pitäen, ettei aika nyt riitä. Siksi kysymykseesi ”Mikä tässä on niin vaikeaa?” ei voi vastata lyhyesti.

Voi herranjumala! Tottakai siihen menee aikaa, JOS SE TEHDÄÄN ALUSTA ASTI UUDESTAAN! Mutta kun se ei ole TARPEELLISTA!!!!! Talon rakentaminenkin vie yleensä reippaasti enemmän aikaa kuin kattoremontti tai terassin rakentaminen. Vai rakennatko sinä aina uuden talon, kun huomaat, että katto on ränsistynyt? 

Kertoisitko ystävällisesti, minkä alan ammattilainen sinä olet, niin minä voin vastaavasti keksiä sinulle vastaavia näppäriä konsteja tehostaa työtäsi. Osaan varmasti löytää ratkaisuja, joita ei kukaan teidän alalla ole taatusti koskaan tullut ajatelleeksi. Kun onhan se ihan selvää, että juuri minkään alan ammattilaiset eivät vaan hoksaa ihan ilmiselviä asioita ja siksi tekevät asiat niin hullusti. Tarjoan mielelläni osaamiseni käyttöönne.

Verotus. Anna tulla vaan.