MIKSI hankkia lapsi, jos se pitää viedä 10kk hoitoon?

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:16"]

No mulla oli kyse opintojen viemisestä loppuun. 

[/quote]

Mulla jäi viimeinen vuosi + opinnäytetyö puuttumaan, kun sain esikoiseni. Siirsin vain valmistumisaikaa viimeiseen mahdolliseen ajankohtaan, jolloin pystyin tekemään opinnot ja opinnäytetyö hitaalla aikataululla. Sovittelin koulun kanssa mahdollisimman paljon etänä tehtäviä juttuja. Pari kurssia kävin niin, että mummo hoiti lasta. Lapsi ei tarvinnut hoitopaikkaa ollenkaan.

[/quote]

Olit siis 7 vuotta kotona? Miten sujui työnhaku sen jälkeen?

Minun lapsenipa meni hoitoon ollessaan 5kk, koska palasin kouluun! Että mitäs siihen sanotte, mammat?

Toki sillä ei ole merkitystä, että oli kerran viikossa aina kaksi tuntia ystävälläni. Koska hoitoonhan hän meni eli PAHAPAHA juttu!

Täällä yksi huono äiti, joka laittoi lapsensa hoitoon alle vuoden ikäisinä. Ensimmäisellä kerralla piti jatkaa opintoja ja toisella kertaa elämäntilanne vain oli sellainen, että äidinkin tienaamat roposet tulivat suureen tarpeeseen perheessä.

Toki olisimme voineet vaikka muuttaa maalle ja alkaa viljelemään kotitarpeiksi...mutta työpaikat olisivat jääneet kaupunkiin. Jossa ne muuten edelleen ovat näin parikymmentä vuotta myöhemmin.

Lapset ovat aikuisia, ammatissa ja työelämässä. Eivät pahemmin vinksahtaneita, vaikka niillä olikin kelvoton äiti ;-).

Kotihoidontuella pärjää, jos a) on todella hyvätuloinen puoliso, jonka palkalla elää koko perhe tai b) on muutenkin asumistukiea yms. muita rahoja yhteiskunnalta nostava yksilö. Keskituloinen perhe ja asuntolaina on jo sellainen kombo, että ei sillä kolmea vuotta kotona olla. Pitää ajatella asumisessa yms. myös perheen isompia lapsia. Eikä siinä silti elellä lusikka persiissä poikittain. 

Niin läheltä kuin Ruotsista löytyy lastenpsykiatreja, jotka ovat eri mieltä siitä, mihin asti lapsi piyäidi kotona hoitaa.

Suomi on yhden totuuden maa, ja näitä kolmivuotiaaksi kotona hoidettuja ei vielä himuisesti ole aikuisista, joten empä menisi sanomaan yhtään mitään sen kotihoidon erinomaisuudesta.

Siihen yksi totuus kuitenkin näyttää oikeuttavan, että voidaa syyllistää kaikki muut omistaan poikkeavista ratkaisuista, eikä mikään perustelu ole riittävän hyvä.

Minä en yritäkkään, se on aivan turhaa. Meidän perheessä on tehty meidän perheelle sopivimmat ratkaisut.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:13"]

Mä en yksinkertaisesti tajua. Onko noin pienen hoitoon laittamisessa AINA kyse rahasta?

[/quote]

Vaikea sanoa muiden puolesta. Meidän kohdalla oli.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 15:59"]

Tuskimpa lastenpsykiatrit liputtavat lapsen kotihoidon puolesta, ellei siinä jotakin ihan pätevää perustelua olisi!!! Uskon, että ovat hiukan pätevämpiä arvioimaan sen, että mikä on lapsen kasvulle ja kehitykselle hyväksi, kuin te monet urakeskeiset täällä. Kaikille on tarjottu sama mahdollisuus olla kotona ensimmäiset 3v. Tuet eivät ole hääppöiset, mutta niillä pärjää jos ei perseessä ole kultalusikka poikittain! Vaihtoehtoja on aina olemassa ja ne ovat valintakysymyksiä, että miten leveesti tahtoo elää vai riittäskö vähempi ja voisi olla lapsen kanssa kotona hiukan pidempään. Monille teistä tuntuu korkeampi elintaso menevän vanhemmuuden edelle. Yleensä se älähtää johon kalikka kalahtaa, eli osuiko arkaan paikkaan??! Lapsia pystyy "tekemään" yllättävän moni, mutta vanhemmuus ei sitten kaikilta suju ja kasvatus- ja hoitotehtävät ulkoistetaan mieluummin muualle ja aivan törkeän varhain pieniä lapsia laitetaankin hoitoon isoihin päiväkotiryhmiin. Se mikä on vanhempien mielestä "hyvä ja toimiva" ratkaisu ei aina ole sitä lapselle. 

[/quote]

Kaikista töistä ei vain voi olla vuosikausia poissa. Kyse ei ole tukien pienuudesta vaan siitä, että vaativissa töissä kolme kotivuotta pudottaa kehityksen kelkasta.

Kyllä mun mielestä on omituisempaa hankkia lapsi vain siksi että saa olla 3v kotona tämän kanssa. Vissiin vieras ajatus joillekin mutta kyllähän se lapsi on oma lapsi ja tärkein asia elämässä vielä siinäkin vaiheessa kun menee päiväkotiin tai kouluun. Ei se vastuu lapsesta lopu kotihoidon myötä. 

Kun en tosiaan jaksa kökkiä sen kanssa himassa, haluan edetä urallani ja tykkään rahasta.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:20"]

Minä taas en ymmärrä mitä erityisen pahaa on 10 kk ikäisen hoitoon viennissä. Itse olen molemmat siinä iässä hoitoon laittanut, osin syynä raha (olen perheen päätienaaja) mutta vielä tärkeämpi syy pelko ammatillisesta ja urakehityksestä jälkeen jäämisestä. Alallani teknologiat kehittyy koko ajan ja 3 vuoden tauko on melkoinen ammatillinen itsemurha. Moni niitä pitänyt nainen on päätynyt taukojensa jälkeen hanttihommiin, avustelemaan toisia. 

Toki se asia on mietityttänyt, että onko ok viedä alle vuoden ikäinen hoitoon. Enkä itsekään usko että se on ihanteellisin tilanne että viedään. Mutta, lapset tuntuvat kuitenkin selviävän siitä isommitta traumoitta, ja monessa maassa viedään paljon nuorempanakin hoitoon, joten en näe mitään kauheaa varhaisessa hoitoon viennissä.

[/quote]

Mun mielestä aikuisen ihmisen pitäisi olla jo niin fiksu, että tajuaa, että elämässä ei voi saada kaikkea. Jos valitset uran, siirrät lastenteon myöhempään vaiheeseen tai jätät lapset tekemättä. Jos otat lapset, pidät huolta heidän hyvinvoinnistaan! Itsekin epäilet, että onko 10-kuukautista vauvaa hyvä viedä hoitoon, mutta vietpä kuitenkin itsekkyytesi takia. Rauhoittelet soimaavaa (oikeassa olevaa) omatuntoasi perustelemalla itsellesi, että kyllähän nuo lapset suurin piirtein pärjää ja toki muutkin näin tekevät, ja vielä varhaisemmassa vaiheessa...

Oksettavaa minusta. Lapsen etu AINA edelle. Tällaisilta vanhemmilta lapset pois.

Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista että jokotai

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:20"]

Minä taas en ymmärrä mitä erityisen pahaa on 10 kk ikäisen hoitoon viennissä. Itse olen molemmat siinä iässä hoitoon laittanut, osin syynä raha (olen perheen päätienaaja) mutta vielä tärkeämpi syy pelko ammatillisesta ja urakehityksestä jälkeen jäämisestä. Alallani teknologiat kehittyy koko ajan ja 3 vuoden tauko on melkoinen ammatillinen itsemurha. Moni niitä pitänyt nainen on päätynyt taukojensa jälkeen hanttihommiin, avustelemaan toisia. 

Toki se asia on mietityttänyt, että onko ok viedä alle vuoden ikäinen hoitoon. Enkä itsekään usko että se on ihanteellisin tilanne että viedään. Mutta, lapset tuntuvat kuitenkin selviävän siitä isommitta traumoitta, ja monessa maassa viedään paljon nuorempanakin hoitoon, joten en näe mitään kauheaa varhaisessa hoitoon viennissä.

[/quote]

Mun mielestä aikuisen ihmisen pitäisi olla jo niin fiksu, että tajuaa, että elämässä ei voi saada kaikkea. Jos valitset uran, siirrät lastenteon myöhempään vaiheeseen tai jätät lapset tekemättä. Jos otat lapset, pidät huolta heidän hyvinvoinnistaan! Itsekin epäilet, että onko 10-kuukautista vauvaa hyvä viedä hoitoon, mutta vietpä kuitenkin itsekkyytesi takia. Rauhoittelet soimaavaa (oikeassa olevaa) omatuntoasi perustelemalla itsellesi, että kyllähän nuo lapset suurin piirtein pärjää ja toki muutkin näin tekevät, ja vielä varhaisemmassa vaiheessa...

Oksettavaa minusta. Lapsen etu AINA edelle. Tällaisilta vanhemmilta lapset pois.

[/quote]

taitaisi syntyä aika vähän lapsia, jos vain kotiäidit niitä tekisivät.

Parempi hoitohan siellä on kuin monessa monessa kodissa. Se on totuus, voihan älähdys..

Koulusurmaajia, alkkareita tai narsistisia kusipäitä teidän mukeloista tulee ihan riippumatta siitä ollaanko kotona 3 vai 30 kuukautta.

Joskus ennen 70-lukua äitiyslomaa sai 4-6 viikkoa. Siitä se taidettiin pidentää 9 viikkoon ja ajan mittaan siihen mitä se nyt on. Silloinkin äidit pärjäsivät ja saivat kakaransa kasvatettua.

Ehkä kannattaa olla tyytyväinen siihen, että on valinnanvaraa eikä rutista siitä että jotkut sitä käyttävät. 

Tiedätkö en veisi, jos ei olisi pakko. Vauvani on nyt 5kk ja vanhempainloman lopuksi pidän vuosiloman ja mies isävapaat, mutta silti vauva on hiukan alle vuoden, kun joudun viemään hänet hoitoon. Sydän itkee verta jo nyt! En ole ollut tähän mennessä vauvasta erossa kuin kaksi tuntia, muutaman kerran. Meillä ei vain mitenkään ole taloudellisesti mahdollista kummankaan jäädä hoitovapaalle. Keskituloisia ollaan ja iso asuntolaina niskassa, kaksi muutakin lasta elätettävänä. Eli vaihtoehtoja ei vain yksinkertaisesti ole. 

Ja taas tämä ikuisuus aihe nostetaan esille... Näköjään on todella vaikea hyväksyä että vanhemmat tekevät heille sopivia valintoja, oli se valinta minkälainen tahansa. Ei vain ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla ja elää. Aika kamalaa olis jos kaikki tekisivät just samoin kaikki asiat.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 16:34"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 15:20"]

Minä taas en ymmärrä mitä erityisen pahaa on 10 kk ikäisen hoitoon viennissä. Itse olen molemmat siinä iässä hoitoon laittanut, osin syynä raha (olen perheen päätienaaja) mutta vielä tärkeämpi syy pelko ammatillisesta ja urakehityksestä jälkeen jäämisestä. Alallani teknologiat kehittyy koko ajan ja 3 vuoden tauko on melkoinen ammatillinen itsemurha. Moni niitä pitänyt nainen on päätynyt taukojensa jälkeen hanttihommiin, avustelemaan toisia. 

Toki se asia on mietityttänyt, että onko ok viedä alle vuoden ikäinen hoitoon. Enkä itsekään usko että se on ihanteellisin tilanne että viedään. Mutta, lapset tuntuvat kuitenkin selviävän siitä isommitta traumoitta, ja monessa maassa viedään paljon nuorempanakin hoitoon, joten en näe mitään kauheaa varhaisessa hoitoon viennissä.

[/quote]

Mun mielestä aikuisen ihmisen pitäisi olla jo niin fiksu, että tajuaa, että elämässä ei voi saada kaikkea. Jos valitset uran, siirrät lastenteon myöhempään vaiheeseen tai jätät lapset tekemättä. Jos otat lapset, pidät huolta heidän hyvinvoinnistaan! Itsekin epäilet, että onko 10-kuukautista vauvaa hyvä viedä hoitoon, mutta vietpä kuitenkin itsekkyytesi takia. Rauhoittelet soimaavaa (oikeassa olevaa) omatuntoasi perustelemalla itsellesi, että kyllähän nuo lapset suurin piirtein pärjää ja toki muutkin näin tekevät, ja vielä varhaisemmassa vaiheessa...

Oksettavaa minusta. Lapsen etu AINA edelle. Tällaisilta vanhemmilta lapset pois.

[/quote]

Ja tällaisilta. Fanaattisuus on tuhoavaa.

Ei kenenkään ole pakko viedä pikkuvauvaa hoitoon. Sen lapsen tai lapset voi hankkia siinä vaiheessa kun on varaa elättää heidät.

Itse olin 15v kotona kahden lapsen kanssa, eikä olla haettu asumistukia eikä muitakaan sosiaaliapuja, talot sun muut on maksettu ihan itse.

Kyse on valinnoista, siitä mikä on tärkeää, jollekin se on oma lapsi jollekin se on työ. En kadu valintaani, lapset saivat ihanan ja rauhallisen lapsuuden, ei kiirettä eikä hötkyilyä, ei tarvinnut tarhoihin viedä, en pidä edes eläintarhoista, siellä ne vaan möllöttää, varmasti olisi parempi muualla.

Viidentoista kotivuoden jälkeen hain neljää koulutustani vastaavaa työpaikkaa ja minut valittiin niihin kaikkiin!

Toki on koteja joissa on huonot olot silloin on parempi olla muualla. 

Jos ei jaksa omia lapsiaan hoitaa niin on tainnut tulla tehtyä ihan väärä valinta. Ei se ole lapsen vika jos joutuu kotoa pois, vaan vanhemman itsekkyys.