Millaista on ekaluokan uskonnonopetus?
Ilmoitimme kouluun, että ekaluokkalaisemme ei osallistu uskonnonopetukseen, kun emme ole uskonnollisia, mutta nyt koulu kysyy jos suostuisimme uskontotunteihin, kun siellä ei kuulemma käsitellä kovin uskonnollisia asioita ainakaan "voimakkaalla" tavalla. Voisivat järjestää oman tunnin koululaisellemme, mutta tuntuu olevan hankalaa - on koulunsa ainoa joka ei osallistuisi uskontotunneille.
Kysyisinkin asiasta tietäviltä millaista ekaluokan uskonnonopetus on? Opetetaanko siellä totena raamatun tarinoita jne.?
Kommentit (151)
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:44"]
Mua ihan todella hämmentää se, että ihmiset kuuluvat kirkkoon, vaikkeivät usko mihinkään oikeasti. Kuulutaan kirkkoon, muttei haluta uskontokasvatusta. Kuulutaan kirkkoon, muttei käydä jumalanpalveluksissa. Kuulutaan kirkkoon, mutta huudetaan kovaan ääneen uskonnontuputtamista, jos keväällä lauletaan suvivirttä.
Miten tämä on näin vaikeaa? Onko missään muussa uskontokunnassa tällaista venkslaamista? Katolilaisessa koulussa maristaan siitä, että hyihyi, ristejä seinillä. Tai muslimikoulussa sanotaan, ettei meidän Mohammed osallistu sitten mihinkään eid-juhlintaan tai ramadaniin, me ei olla niin uskonnollisia.
Erotkaa kirkosta, jos ette usko Jumalaan! Ei kirkko ole mikään pakko. Ilmankin pääsee helvettiin, jos niin tahtoo.
[/quote]Säälittävää kyllä olet väärässä. Meillähän suurin osa on liitetty kirkkoon vauvana vasten tahtoaan, eikä pois pääse oma-alotteisesti kuin vasta 18 vuotiaana. Eli kyllä sinne kirkkoon vaan on koululaisten pakko kuulua jos vanhemmat ovat niin päättäneet.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2013 klo 12:44"]
Ilmankin pääsee helvettiin, jos niin tahtoo.
[/quote]
Vielä kerran, rautalangasta: mitään helvettiä ei ole olemassa.
[/quote]
Sinä uskot, ettei helvettiä ole. Minä uskon, että helvetti on olemassa. Nähtäväksi jää, kumpi on oikeassa.
Siis aikuisten oikeasti mammat, pelkäättekö te oikeesti uskontoa noin paljon? Olenko ainoa, joka on sitä mieltä ettei uskonnon opetus koulussa tee ihmisestä yhtään mitään mikä liittyy uskovaisuuteen/ei-uskovaisuuteen tms. Vaikka nyt itse uskossa olenkin, mutta sillä ei ole mitään tekemistä koulun uskonnonopetuksen kanssa. Tulin uskoon 17-vuotiaana, vaikka koulussa oli just käyty läpi muita uskontoja. Ei tullut minusta muslimia eikä buddhalaistakaan koulun uskonnonopetuksen takia.
Rauhoittukaapa taas, mammat. Suhtautukaa itse asioihin neutraalisti ja opettakaa lapsillenne KOTONA, että on olemassa monia uskontoja ja tämä mitä koulussa opetetaan, on Suomessa valtauskontona ja on ihan kulttuurin ja historian kannalta hyvä tietää mistä on kyse. Voitte niille lapsillenne myös ihan avoimesti, ilman tunnelatauksia, kertoa että usko on jokaisen henkilökohtainen asia, eikä uskonnon opiskelu/opiskelemattomuus vaikuta siihen. Jokaisella on oikeus uskoa (niin, todellakin, muistakaapa tämäkin) tai olla uskomatta.
Omaa huonoa itsetuntoanne siirrätte lapsiinne vaan moisella vouhkaamisella. Ihminen joka on sovussa ittensä ja maailmansa (ja Jumalansa) kanssa, sietää muitakin ja osaa sen positiivisen ajattelutapansa siirtää lapsiinsakin.
Pitääkö koulun poistaa ruokarukoukset (jotka todennäköisesti tähän mennessä ei ole haitanneet ketään) vain ap:n perheen takia?
Onko ap valmis siihen, että lasta kuljetetaan (ainoana luokasta) toiseen kouluun et-tunneille vaikka se tietäisi lukujärjestykseen pidennystä?
MItä jos ap:n lapsi ei halua erottua joukosta vaan haluaa olla muiden mukana uskontotunneilla?
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 09:15"]
Pitääkö koulun poistaa ruokarukoukset (jotka todennäköisesti tähän mennessä ei ole haitanneet ketään) vain ap:n perheen takia?
Onko ap valmis siihen, että lasta kuljetetaan (ainoana luokasta) toiseen kouluun et-tunneille vaikka se tietäisi lukujärjestykseen pidennystä?
MItä jos ap:n lapsi ei halua erottua joukosta vaan haluaa olla muiden mukana uskontotunneilla?
[/quote]
Kouluista pitää poistaa ruokarukoukset, koska ne ovat perustuslain vastaisia. Miten tämä nyt ei mene jo pikku hiljaa kaaliin? Rukoilla saa vapaa-aikanaan jokainen perhe juuri niin paljon kuin haluaa, koulussa ei rukoilla ja piste.
Itse olin 80- ja 90-luvulla ala-asteella, ja olivathan ne uskontotunnit sellaisia JEESUS TULEE OTA KOPPI -tyyppisiä, todella "survovia" tunteja, eli Jeesus oli ja se oli fakta. En tiedä miten muilla, mutta itse olin jo ala-asteella hyvin pitkälti matemaattis-luonnontieteellisiin aiheisiin suuntautunut, ja ne kiinnostivat minua. Ehkä siksi opin ajattelemaan ja muodostamaan itse omat mielipiteeni? Noh, tästä on toki turha käydä vääntämään seivästä. Oma äitini on todella uskonnollinen, ja siellä nähdään enkelipalloja ja jeesus tulee jos jostain nurkasta. Aina piti rukoilla. Jotenkin sen oman näkemyksensä silti sieltä löysi - Jumalaa ei ole. :-D
Nojuu, raadollinen kärjistäminen sikseen. Kaikilla ei kuitenkaan riitä voimia ja tahtoa miettiä asioita itse. Olen aina ollut voimakastahtoinen, enkä taipunut todella paatoksellisten uskonnonopettajien tahtoon, enkä hokenut mantraa omana totuutena. Löysin oman totuuteni kun olin tarpeeksi aikuinen. Kaikki eivät löydä, vaan kulkevat niitä valmiiksi tallottuja polkuja, ja missä helpoimmalta ja käytännöllisimmältä näyttää.
Kiteytettynä - moni muukin uskaltaisi ajatella ja kyseenalaistaa enemmän asioita, ellei niitä tuputettaisi liikaa koulussa ja kotona. Asioiden kyseenalaistaminen ja tiedon etsiminen ovat helvetin tärkeitä asioita elämässä. Kaikille sitä mahdollisuutta ei vain suoda, eivätkä kaikki ole siihen kyllin rohkeita - liian voimakkaiden vanhempien/opettajien/kavereiden takia.
Eli, AP, pidä kiinni teidän perheenne periaatteista, ja vilauta sitä lakikirjaa. Kaikilla on oikeus uskonnonvapauteen.
Kannattaa taistella. Säästät sähköpostit ja otat yhteyttä omaan aluehallintovirastoon.
http://et-opetus.fi/index.php/ongelmatilanteita
"Näin ollen kouluunilmoittautumislomake tulee olla laadittu siten, että siinä tiedustellaan ainoastaan kuulumista johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kun oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle tulee antaa automaattisesti elämänkatsomustiedon opetusta. Mikäli kunta vaatii erillistä ilmoittautumista elämänkatsomustiedon opetukseen, toimii kunta väärin."
"Toimintaohje ongelmatilanteisiin: Mikäli opetuksenjärjestäjä väittää, että "ei ole mahdollista perustaa elämänkatsomustiedon opetusryhmää" (esim. kunnan rahatilanteen, opettajien vähyyden, liian vähäisen oppilasmäärän jne.), voit vedota opetushallituksen muistioon Perusopetuslain muutoksen vaikutus uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan. Jos opetusryhmää ei muodosteta, ota yhteyttä rehtoriin ja tarvittaessa kunnan opetusasioista vastaavaan viranomaiseen. Lisätietoa kouluun ilmoittautumisesta löytyy sivuston osioista Usein kysyttyä/FAQ, Lainsäädäntö, sekä Opetushallitukselle 9.12.2008 lähetetystä kirjelmästä. Hyvin laadittu kouluunilmoittautumislomake on käytössä esimerkiksi Tampereella. Jos kunta antaa virheellistä tietoa elämänkatsomustiedosta ja sen opiskelusta ns. Tervetuloa kouluun -oppaissa, ilmoita asiasta kunnan sivistystoimenjohtajalle ja kerro miksi opas on virheellinen."
Koulu toimii todellakin VÄÄRIN. Panoistus ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Seuraavassa sähköpostissa vastaat että ole.
"
Entä kun toimintaohjeet eivät auta?
Ota aina ensin yhteyttä oppilaan omaan opettajaan tai koulun rehtoriin. Mikäli ongelmatilanne ei ratkea koulun rehtorin kanssa keskustellessa, ota yhteyttä kunnan sivistystoimenjohtajaan ja tee tarvittaessa kirjallinen valitus sivistyslautakuntaan (joissain kunnissa on koulutoimenjohtaja ja koulutuslautakunta). Vaadi, että asia käsitellään sivistyslautakunnassa. Pyydä, että saat kirjallisen vastauksen.
Kunnan viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai valituksen hallinto-oikeuteen.
Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä valituksen virkamiehien toiminnasta.
Esimerkkejä laadituista kirjeistä kunnan koulutuslautakuntaan sekä kanteluista lääninhallitukselle löydät sivun lopusta kohdasta ratkenneita ja avoinna olevia ongelmatilanteita.
Voit halutessasi ottaa yhteyttä palautelomakkeen kautta sivuston ylläpitäjiin, niin avustamme kirjallisten valitusten laadinnassa. Voimme myös ottaa suoraan yhteyttä kouluun/kuntaan joissain tilanteissa ilman, että asianosaisen tarvitsee edes olla mukana asiassa. Olemme esimerkiksi ilmoittaneet kunnille väärää tietoa jakavista "Tervetuloa kouluun" -oppaista sekä www-sivuilla olleista virheellisistä tiedoista.
Viranomaisten toimiessa väärin on tärkeää, että asiat korjataan. Mikäli virheelliseen toimintaan ei puututa, joutuvat myös tulevat oppilaat kokemaan samat ongelmatilanteet."
Siis piti laittaa että
Koulu toimii todellakin VÄÄRIN. Panoistus ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Seuraavassa sähköpostissa vastaat että olet yhteydessä kunnan sivistystoimeen ja aluehallintovirastoon, jos painostus jatkuu tai järjestelyt eivät onnistu.
Annatko väärässä olevan viranopmaisen kävellä lapsesi perusoikeuksien yli? Itse en anna ja olen jo taistellut mm. ET-kyydityksen vuoksi koulun kanssa ja voittanut, koska toiminta oli väärin.
Erilaisuus kannattaa ottaa kasvattavana, vaikka se tarkoittaisi kuljetusta toiselle koululle ja koulupäivän pitenemistä. Tämä kannattaa nähdä se maailmaa avartavana kokemuksena ja mahdollisuutena tutustua toiseen kouluu ja koululaisiin. Ne kun ovat varmasti tulevia koulukavereita yläkoulussa. Massanmukana meneminen ei kasvata mihinkään. Uskon että olet itsellesi vihainen myöhemmin, jos et aja lapsesi oikeutta.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 09:15"]
Pitääkö koulun poistaa ruokarukoukset (jotka todennäköisesti tähän mennessä ei ole haitanneet ketään) vain ap:n perheen takia?
Onko ap valmis siihen, että lasta kuljetetaan (ainoana luokasta) toiseen kouluun et-tunneille vaikka se tietäisi lukujärjestykseen pidennystä?
MItä jos ap:n lapsi ei halua erottua joukosta vaan haluaa olla muiden mukana uskontotunneilla?
[/quote]
Ehdottomasti pitää poistaa ruokarukoukset.
Tyhmä antaa kävellä omien oikeuksien yli ja menee massan mukana koska se on helppoa. Tuskin sinäkään hyväksyisit painostusta ET-opiskeluun. Hyppytunteja ei saisi alakoulussa olla, siitäkin on säädöksiä.
Kannattaa rohkaista olemaan erilainen vain siten voi pärjätä maailmassa jatkossa.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 00:45"]
Kävin 1. luokan uskonnonopetusta 90-luvun puolivälissä ja silloin se oli lähinnä sellaista, että käytiin vain läpi kristinuskon oppeja - rakasta lähimmäistäsi, älä varasta, jne. Ei mitään tunnustuksellista tai ahdistavaa ainakaan ollut omasta mielestäni, jumalaa kyllä pidettiin todellisena olentona mutta niinhän tuon ikäinen uskoo vielä Joulupukkiin ja Hammaskeijuunkin. Siitä eteenpäin uskonnonopetus oli melko samanlaista kuin historiantunneilla, mutta raamattua koskien. Neljännestä luokasta eteenpäin käsiteltiin maailmanuskontojakin aika laajasti ja yhtä tasa-arvoisina oppeina pidettiin kristinuskon kanssa, eli toiset nyt uskovat näin niinkuin me uskomme näin eikä siinä ole mitään pahaa. Ei mitään huonoja muistoja, toisin kuin rippileirillä. Siellä se hihhulius vasta oli huipuissaan verrattuna koulun uskontotunteihin.
Riippuu kyllä paljon opettajastakin. Muutaman kerran oli sijaisena kiihkouskovainen, joka oli melko tuomitseva yksilö. Yleensä oli opettaja, joka toi kristinuskon hyviä puolia lähimmäisenrakkaudesta ja muusta esille helvetillä uhkailun sijaan.
[/quote]
Rippuu tosiaan opettajasta. Itse aloitin koulun -90 ja meillä oli uskovainen opettaja, vieläkin muistan niitä asioita joita hän "opetti". Kertoi faktana mm. miten Jeesus teki savesta linnun ja sai sen eläväksi (tämä oli muuten kait uskonnonkirjassakin!) ja miten itse oli nähnyt oikeita enkeleitä sairaalassa yms. Ja nämä asiat tietysti uskoimme faktoina noin pieninä. Itse en haluaisi ikimaailmassa omien lasteni päitä sekaisin tuollaisilla jutuilla, tosin onhan tuosta jo reilu 20 vuotta aikaa...
Kovasti toivon ap:lle tsemppiä väännössä koulun kanssa. Me olemme ihan puhki näiden asioiden kanssa vuosien väännön jälkeen. Koulu käyttää yhtenä aseenaan lasten eristämistä muusta ryhmästä. kirkkokäyntien ajan istutetaan koulun käytävillä yksin, pääasia että on mahdollisimman kurjaa. "Et-opettaja" supisee lapselle kuinka turhaa tämmöinen opetus on, paljon fiksumpaa olisi vaikka tehdä matematiikan kertausta. Kirjoja et-opetukseen ei tietty hankita. Tunnit perjantaina kun muut ovat päässeet kotiin.
Lapselle et-opetuksesta tehdään rangaistus, eikä ymmärretä sitä, että kyseessä on vanhempien päätös eikä sen lapsen. Mutta me vanhemmathan olemmekin seuraavia saatanasta, jos (lahkoon kuulvalta) rehtorilta tai (lahkoon kuuluvalta) opettajalta asiaa kysytään. :(
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:36"]
Kovasti toivon ap:lle tsemppiä väännössä koulun kanssa. Me olemme ihan puhki näiden asioiden kanssa vuosien väännön jälkeen. Koulu käyttää yhtenä aseenaan lasten eristämistä muusta ryhmästä. kirkkokäyntien ajan istutetaan koulun käytävillä yksin, pääasia että on mahdollisimman kurjaa. "Et-opettaja" supisee lapselle kuinka turhaa tämmöinen opetus on, paljon fiksumpaa olisi vaikka tehdä matematiikan kertausta. Kirjoja et-opetukseen ei tietty hankita. Tunnit perjantaina kun muut ovat päässeet kotiin.
Lapselle et-opetuksesta tehdään rangaistus, eikä ymmärretä sitä, että kyseessä on vanhempien päätös eikä sen lapsen. Mutta me vanhemmathan olemmekin seuraavia saatanasta, jos (lahkoon kuulvalta) rehtorilta tai (lahkoon kuuluvalta) opettajalta asiaa kysytään. :(
[/quote]
Ärrh, onpa perseestä.
Kun itse olin 80- ja 90-lukujen taitteessa koulussa, niin meidän luokalta oli yksi tyttö ET-opetuksessa. Kukaan ei pitänyt sitä mitenkään outona, eikä sitä edes kyseenalaistettu. Jos en aivan väärin muista, niin en edes tiennyt mitä se tarkoittaa. :D Niin paljon uskonto siis minulle merkitsi...
Nykyisin, eli siis yläasteelta lähtien, olen ollut vähemmän teistinen ihminen. En siis usko mihinkään yliluonnolliseen tai korkeampaan voimaan. En silti tuomitse tai pilkkaa uskovaisia millään tapaa. Minusta on hienoa että joku haluaa uskoa. Ei se väärin ole, eikä se ole millään lailla minulta pois.
Koomiselta siis tuntuu että ne SUVAITSEVAISET KRISTITYT tekevät epä-teististen ihmisten elämästä niin hankalaa silloin kun siihen on mahdollisuus. Noh, elämä on epäreilua, ja usein ne uskonnolliset ihmiset tuntuvat olevan aina meitä muita korkeammalla jalustalla, ja vaativan parempia oikeuksia. Eikös se niin mene, että toiset meistä vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. :D
Vuonna -97 kun aloitin ekaluokan, uskonnonopetuksessa kirjana oli Hyvä paimen. Siinä oli tarinoita Jeesuksen teoista helppolukuisessa muodossa, esimerkiksi miten Jeesus antoi kaikkien tulla luoksensa (myös varkaiden ja muiden halviksittujen). Sen jälkeen keskusteltiin vaikkapa koulukiusaamisesta ja suvaitsevaisuudesta. Nämä raamatun tarinat siis toimivat johdantona jollekin eettiselle pohdinnalle jota toteutettiin lastentasoisesti. Tykkäsin todella paljon uskonnontunneista ja siksi jopa haaveilin papin urasta :D Löysin eräänä päivänä äitini varastosta jonkin uskonnontunnin tehtävä lapun. Siihen oli pitänyt kirjoittaa mitä Johannes oli sanonut jossain Jeesuksesta kertovassa tarinassa. Sen jälkeen kysyttiin mistä haaveilet ja mitä teet isona. Siihen olin kirjoittanut tahtovani muuttaa parhaan ystäväni Elinan kanssa asumaan isoon taloon, otan lemmikiksi minipossun ja alan taiteilijaksi :D Eli aika harmitonta touhua.
T. Sittemmin ateisti, riparin väliinjättänyt ja kirkosta eronnut, joka mieluusti laittaisi lapsensa uskonnontunneille.
Tätä keskustelua lukiessani mietin, voiko lapsensa kastaneiden, mutta sittemmin kirkosta eronneitten vanhempien lapsen vielä tässä vaiheessa vuotta vaihtaa elämänkatsomustiedon opetukseen. Tuli kai huonosti perehdyttyä alakoulun uskonnon opetussuunnitelmaan, kun kouluun ilmoitin, että kapseni voi osallistua uskonnon opetukseen.
77 tarkoitti siis, että lapseni, ei kapseni.
Alaluokilla ET:n opetukseen osallistuu 4,1% koululaisista ja yläluokilla 3,7%. (kotimaa.fi eräästä jutusta tällä viikolla)
Miksi tuon pienen (mutta äänekkään) vähemmistön ehdoilla pitäisi koulun mennä? Tuli mieleen suomalainen Soile Lautsi joka Italiassa taisteli saadakseen krusifiksit pois kouluista mutta hävisi ja italialaiset puolustivat ylpeänä kulttuuriaan.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 10:46"]
...
Siihen olin kirjoittanut tahtovani muuttaa parhaan ystäväni Elinan kanssa asumaan isoon taloon, otan lemmikiksi minipossun ja alan taiteilijaksi :D Eli aika harmitonta touhua.
...
[/quote]
Voi ei, aivan ihana. :) Siitähän olisi varmasti sätkyt saatu jos Elinan ja minipossun kanssa olisit perheen perustanut. ;)
Toivoisin ihan hirveästi, että ne kristityt tai tapakristityt ihmiset, jotka haukkuvat ja parjaavat uskonnottomia lukisivat muutaman asiaankuuluvan kohdan sieltä omasta pyhästä kirjastaan. Lisäksi kehottaisin miettimään, kuinka moraalisesti oikein on ohjeistaa toisia ihmisiä toimimaan omantuntonsa vastaisesti vain siksi, että on tyhmää ja rumaa erottua joukosta. Se että te ette pidä itsenäistä ajattelua hyveenä ei tarkoita sitä, etteikö se silti voisi sitä olla. Ehkäpä kaikki valtavirrasta poikkeaminen ei ole tarkoituksellista huomiohakuisuutta tai anarkiaa? Parjaamalla ja haukkumalla niitä, jotka eivät halua että koulu opettaa heidän lapselleen yhtä tiettyä uskontoa, vaan lapsi oppii myös muista katsomuksista, te loukkaatte toisten ihmisten uskonnonvapautta. What would Jesus do?
[quote author="Vierailija" time="17.08.2013 klo 12:07"]
Tätä keskustelua lukiessani mietin, voiko lapsensa kastaneiden, mutta sittemmin kirkosta eronneitten vanhempien lapsen vielä tässä vaiheessa vuotta vaihtaa elämänkatsomustiedon opetukseen. Tuli kai huonosti perehdyttyä alakoulun uskonnon opetussuunnitelmaan, kun kouluun ilmoitin, että kapseni voi osallistua uskonnon opetukseen.
[/quote]
Jos lapsi kuuluu kirkkoon, hän ei saa osallistua et:n opetukseen. Kirkko pitää huolta omistaan: Jokainen lapsi saa mennä uskonnon tunnille, et-tunnille pääsee vain kirkkoon kuulumaton.
http://www.adressit.com/etvapaastivalittavaksi
Ettei voi valita oletteko uskonnon opetuksessa, jos lapsi kuuluu kirkkoon. Kuuluko? Vain kirkkoon kuulumattomilla tai muiden uskontokuntien jäsenillä on mahdollisuus valita osallistuuko silti yleiseen uskonnon opetukseen, vai oman vakaumuksensa mukaiseen opetukseen.
Alimpien luokkien uskonnon opetus on pahinta aivopesua. Jeesusjuttuja kerrotaan aivan totena ja lapset uskoo tuossa vaiheessa ihan mitä vain mitä opettaja sanoo.