Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi yliopistoa ei saa sanoa kouluksi?

Vierailija
10.08.2013 |

Kerran käytävällä erehdyin puhumaan koulupäivästä tjmst ja joku siitä ärsyyntyi ja huusi: "Tämä ei ole mikään koulu vaan yliopisto!". Mikä siinä nyt niin otti kupoliin?

Kommentit (101)

Vierailija
21/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:21"]

Itse ainakin menen kouluun ja käyn koulussa vaikka kuka sanoisi mitä, samoin meidän proffa sanoi jossain infotilaisuudessa ekana vuonna että "tämä ei ole sitten mikään koulu". Ihan sama, jos olen sinne päästäkseni vuodattanut verta, hikeä ja kyyneleitä, sanon sitä tasan siksi miksi haluan. 

 

T: Valmista gradua vaille FM

[/quote]

Eikös se kouluksi lasketa kuitenkin kun siellä opiskellaan tutkinto ja opetetaan vaikka se tapahtuukin luennoimalla, oppiminenhan siellä on pääasia kuitenkin...? Hassua vain tuollainen proffan snobbailu, eiköhän kaikki jo tiedä sen opiskelun tason muutenkin kuin ylentämällä sitä... :)

Vierailija
22/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:23"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 19:57"]

Saa puhua yliopistosta minä haluaa. Mutta kyllähän se kertoo aika paljon, jos kutsuu yliopistoa kouluksi.

[/quote]

Mitä se kertoo? Kun käy yliopistoa ja huikkaa vaikka kumppanilleen menevänsä koululle, niin mistä se kertoo? Koulu mikä koulu, siellä opiskellaan ja koulutetaan. Pitäisikö aina sanoa hienosti että menen nyt yliopistolle, tein kokeen juuri yliopistolla jnejne...? Kuka jaksaa käyttää aina sanaa yliopisto tai tiedeyhteisö. Kuulostaa snobille puhekielessä ja itse ainakin mieluummin puhun ihan vain koulusta. Miten se ketään haittaa jos puhuu ihan vain koulusta, ei se tutkinnon ja koulutuksen arvoa kuitenkaan vähennä?

[/quote]

 

Minä ainakin tein tenttejä, en kokeita. Ja meillä on oma lempinimi yliopistolle, joten se on helppo sanoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:29"]

 

Kyllä minä ainakin arvostan omaa yliopistokoulutustani, mutta en näe silti mitään syytä lähteä pätemään sillä muille ihmisille.

[/quote]

 

Mitä pätemistä siinä on, omat kaverini yliopistopaikkakunnallani ainakin ovat enimmäkseen opiskelukavereitani. Eli ei todellakaan ole mitään tarvetta päteä heille.

Vierailija
24/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

23, Joillain aloilla kokeet pääasiassa, joten kompastuit omaan ansaasi. ap

Vierailija
25/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulussa opetetaan vanhaa tietoa. Yliopistossa kehitetään uutta tietoa. Eli opettava henkilökunta ovat tavallaan itse opiskelijoita koska luovat uutta  tietoa, tiedettä.

 

Tämän takia yliopisto on tiedeyhteisö eikä koulu. 

Koulussa ei luoda uutta tiedettätämä on sellainen ero joka yleensä opetetaan ensimmäisellä viikolla yliopistossa. Sen pitäisi kyllä yliopistossa opiskelevan sisäistää. Se ei tarkoita sitä että yrittää olla parampi kuin koulu, vaan sitä että on erilainen kuin koulu. 

Vierailija
26/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musta tuntuisi hölmöltä sanoa esimerkiksi töissä, etten pääse töihin silloin ja silloin, kun on sitä yliopistoa. Sanon, että mulla on koulua. Olisi myös hankalaa alkaa erottelemaan, että mulla on luento, ryhmätyötunti, demotunti, graduohjaus tai mitä ikinä. Mulla on vaan koulua. Mun ei tarvitse mun duunarityökavereille mitenkään korostaa, että käyn yliopistossa, suurin osa ei sitä varmaan edes tiedä, vaan luulevat mun käyvän AMK:ta. Mulle on ihan sama, ja ymmärrän yliopiston eron kouluun nähden. Sillä ei vaan ole mitään käytännön merkitystä. Ymmärrän toki, jos joitain yliopiston vertaaminen kouluun loukkaa. En varmasti koskaan ole tehnyt yhtäkään asiaa, joka ei loukkaisi jotakuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:42"]

23, Joillain aloilla kokeet pääasiassa, joten kompastuit omaan ansaasi. ap

[/quote]

 

No meilläpä puhutaan tenteistä ja tenttimisestä, kuulusteluakin käytetään. En ole kuullut yleisesti puhuttavan kokeista kuin ehkä jossain kemiassa tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan älytön ketju; AV palstalta olen myös oppinut sen että vain ja ainostaan rehdistä suomalaisesta yliopistosta (ei KK) voi valmistua AV palstan akateemiseksi. Missään muualla ei osata/voida tehdä mitään yhtä hyvin jos näiltä elitisteiltä kysytään ja siksi mm. kaikki Fieldsin mitalit matkaakin vuosittain juuri Suomeen... SMH

 

Vierailija
30/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:47"]

Koulussa ei luoda uutta tiedettä

[/quote]Ja pah, pienet koululaiset juuri luovat uutta tiedettä ja heissä on tulevaisuus, joten luepa ala- ja yläkoulun oppikirjat uudelleen ja kerro sitten lisää mitä opit. Vanhan tiedon voit korjata uudella ja siten osallistua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:56"]

Musta tuntuisi hölmöltä sanoa esimerkiksi töissä, etten pääse töihin silloin ja silloin, kun on sitä yliopistoa. Sanon, että mulla on koulua. Olisi myös hankalaa alkaa erottelemaan, että mulla on luento, ryhmätyötunti, demotunti, graduohjaus tai mitä ikinä. Mulla on vaan koulua. Mun ei tarvitse mun duunarityökavereille mitenkään korostaa, että käyn yliopistossa, suurin osa ei sitä varmaan edes tiedä, vaan luulevat mun käyvän AMK:ta. Mulle on ihan sama, ja ymmärrän yliopiston eron kouluun nähden. Sillä ei vaan ole mitään käytännön merkitystä. Ymmärrän toki, jos joitain yliopiston vertaaminen kouluun loukkaa. En varmasti koskaan ole tehnyt yhtäkään asiaa, joka ei loukkaisi jotakuta.

[/quote]

 

Minusta tuntuisi hölmöltä sanoa, että on koulua. Muutama kaverini on kyllä ollut sijaisopettajana ja heillä on ollut "koulua". Mutta mulla on luentoa, opiskelujuttuja, tapaamisia tms. Koulua ei ole ollut sitten lukion, onneksi.

Vierailija
32/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopisto antaa maan korkeinta opetusta. Sen lisäksi siellä tutkitaan/tehdään tiedettä ja niitä tuloksia siis myös opetetaan. Se siis ei ole koulu siinä mielessä, että siellä kaikki tieto on ainakin periaatteessa kyseenalaistettavissa.

 

Toinen syy voisi olla vaikka se, että toisin kuin koulussa, ketään ei kiinnosta eikä kenenkään velvollisuuskiin kuulu vahtia, suoritatko ikinä tutkinnon. Koko prosessi on sun omissa käsissä ja motivaation oletetaan olevan kohdallaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:47"]

Koulussa ei luoda uutta tiedettä

[/quote]Ja pah, pienet koululaiset juuri luovat uutta tiedettä ja heissä on tulevaisuus, joten luepa ala- ja yläkoulun oppikirjat uudelleen ja kerro sitten lisää mitä opit. Vanhan tiedon voit korjata uudella ja siten osallistua.

[/quote]

 

Niikutota öh, uudenkaan tiedon lukeminen kirjasta ei ole tieteen tekemistä. :DD

Vierailija
34/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

33, I love You!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 20:47"]

Koulussa opetetaan vanhaa tietoa. Yliopistossa kehitetään uutta tietoa. Eli opettava henkilökunta ovat tavallaan itse opiskelijoita koska luovat uutta  tietoa, tiedettä.

 

Tämän takia yliopisto on tiedeyhteisö eikä koulu. 

Koulussa ei luoda uutta tiedettätämä on sellainen ero joka yleensä opetetaan ensimmäisellä viikolla yliopistossa. Sen pitäisi kyllä yliopistossa opiskelevan sisäistää. Se ei tarkoita sitä että yrittää olla parampi kuin koulu, vaan sitä että on erilainen kuin koulu. 

[/quote]

 

Paitsi että perustutkintoa suorittaville yliopisto-opiskelijoille nimenomaan opetetaan lähes pelkästään vanhaa tietoa, eikä mulle ole paskan vertaa väliä mikä asioita opettava henkilö on koulutukseltaan ja tekeekö tutkimusta vai ei tai mitä vain. Täten puhun siis edelleen koulusta kun suoritan perustutkintoa yliopistossa.

 

Siinä vaiheessa jos päätyy jatko-opiskelijaksi ja tekemään tutkimusta ja mahdollisesti opettamaan asioita niin voi jo ehkä miettiä rupeavansa käyttämään jotain muutakin termiä kuin että on koulussa, mutta itse en varmaan jaksaisi. Ihan yksi paskan hailee mulle ja itse kierrän kaukaa ihmiset joille on niin suuri ja ihmeellinen saavutus kun on oikein YLIOPISTOSSA ja on pakko korostaa asiaa että kaikille on varmasti selvää että henkilö on nimenomaan YLIOPISTOSSA.

 

Vierailija
36/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi on vielä meitäkin, jotka tiedämme vastauksen kysymykseen.

Vierailija
37/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

26, Hold Your horses

Vierailija
38/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Skepsiksen sivuilta lainattu pätkä, jossa pohditaan tieteen olemusta:

 

Tiede on järjestelmällistä uuden tiedon tuottamista. Se ei siis ensisijaisesti ole tutkimustulosten tai teorioiden joukko, tai niistä muodostuva maailmankuva, vaan menetelmä mahdollisimman pätevän tiedon hankkimiseksi. Erilaiset tiedekäsitykset vastaavat kuitenkin eri tavoin kysymykseen mikä on tieteellisen tiedon tarkoitus, miksi tietoa tuotetaan.

 

 

Tieteellistä tietoa hankitaan tieteellisen menetelmän avulla. Sen ominaisuuksia ovat objektiivisuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, edistyvyys ja autonomisuus:

 

Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu erottamattomasti vuorovaikutus tutkijan ja tutkimuksen kohteen välillä. Kohteesta saatava tieto on sitä objektiivisempaa mitä vähemmän tutkijan omat asenteet, uskomukset ja toiveet vaikuttavat tutkimuksen tulokseen. Tieteellisen menetelmän objektiivisuusvaatimus ei tarkoita, että tutkijan tulisi — tai että hän voisi — täydellisesti luopua ennakkokäsityksistään tai arvoistaan. Se tarkoittaa, että tutkijan tulee pyrkiä poistamaan subjektiivisten tekijöiden vaikutusta tutkimustuloksiinsa. Näin tiedosta saadaan mahdollisimman yleispätevää.

 

Tieteellisen tiedon objektiivisuutta lisää vaatimus väitteiden testattavuudesta eli niiden pätevyyden tulee olla yleisesti todennettavissa joko tutkimuksia toistamalla tai luomalla väitteiden pohjalta uusia testattavia hypoteeseja.

 

Tutkimusten toistaminen eli replikointi edellyttää julkista tietoa tutkimuksen tuloksista sekä käytetyistä tutkimusmenetelmistä. Tutkimustulosten varmentamisen tai kumoamisen lisäksi näiden tietojen julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen lähtökohtien, menetelmien ja johtopäätösten kriittisen arvioinnin. Tutkimusten toistaminen, teorioiden testaaminen erilaisin tavoin sekä kriittinen arviointi ovat edellytyksenä tieteellisen tiedon tarkentumiselle, tieteen edistymiselle.

 

Kriittisyys voi kohdistua tutkimusten ja niille pohjautuvien teorioiden lisäksi tutkijoiden perustavanlaatuisiin ennakko-oletuksiin, joista käytetään nimitystä paradigma. Vaikka paradigmojen muutos on hitaampi prosessi kuin teorioista luopuminen, kyse on samasta tieteelliseen menetelmään kuuluvasta itseäänkorjaavasta ominaisuudesta: huonommin maailmaa selittävät käsitykset korvataan pätevämmillä.

 

Tieteen edistyvän, itseäänkorjaavan luonteen edellyttämät objektiivisuus-, testattavuus-, julkisuus- ja kriittisyysvaatimukset pohjautuvat tieteen autonomiselle asemalle. Tieteellisen tiedon totuusarvoon eivät siis saa vaikuttaa muut kuin sen tiedolliset perustelut. Jos väitteen pätevyys kiistetään poliittisin, moraalisin tai uskonnollisin perustein, kyseessä ei enää ole tieteellisille argumenteille perustuva keskustelu, vaan pätevän tiedon tuottamista estävä toiveajattelu.

Vierailija
39/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska vain yliopistosta valmistutaan akateemikoksi.

Vierailija
40/101 |
10.08.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

29, Ja tieteen pohjalta oppikirjat laaditaan, eli jaetaan tietoa eteenpäin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi yhdeksän