Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperhe ja perintö
08.08.2013 |
Toinen ketju sai miettimään miten tässä meidän tilanteessa kannattaisi tehdä. Eli olemme naimisissa, miehellä lapsi aiemmasta liitosta ja meillä yhteinen lapsi. Olemme miettimässä yhteistä talolainaa, tällä hetkellä omistamme molemmat osakkeet ja varat ovat erilliset. Avioehtoa ei ole.
Kysymys kuuluu, jos mieheni kuolee ennen minua, ja asumme yhdessä omistamassamme (50/50%) asunnossa niin jaetaanko meidadän varat "yhteen", jolloin perinnönjaossa miehen lapset olisivat oikeutettuja myös minun rahoihini eli asunton säästämääni summaan..? Kannattaako rahat ja varat pitaa erillään, jolloin kuolemantapauksessa miehen varat menevät molemmille lapsille ja minä pidän omat varani?
Kiitos!
Kommentit (74)
Kuolintapauksessa joka tapauksessa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen, olivat ne omissa nimissä tai ei. Jos leski on köyhempi kuin vainaja, hän saa kuolinpesästä tasinkoa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta ja toinen puoli menee perintönä vainajan lapsille.
Jos leski on rikkaampi, hän pitää omat rahansa ja vainajan lapset perivät vainajan omaisuuden.
Ota yhteyttä lakimieheen, niin ei tarvitse pähkäillä. Avioehto on halpa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sillä ole mitään merkitystä, onko teillä erilliset osakehuoneistot vai yksi osuuksin omistetttu, kun avioehtoa ei ole. Kaikki menee kuolitapauksessa puoliksi ja leski pitää toisen puolen ja perilliset saavat jakaakseen toisen puolikkaan.
Kuka ihme menee aikuisena varallisuutta kerryttäneenä lapsen vanhemman kanssa naimisiin ilman avioehtoa o.O
Minä menin aikuisena naimisiin miehen kanssa, jolla on lapsia. Tottakai me teimme avioehdon, tosin se on voimassa vain erotapauksessa. Minulla on kuitenkin testamentti, missä määrään, että jos minä kuolen ensin ja mieheni myöhemmin, niin mieheni kuollessa minulta peritty omaisuus palaa takaisin minun sukuun eli sisaruksilleni ja/tai heidän lapsilleen, jos heillä silloin sellaisia on.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:39"]
Minä menin aikuisena naimisiin miehen kanssa, jolla on lapsia. Tottakai me teimme avioehdon, tosin se on voimassa vain erotapauksessa. Minulla on kuitenkin testamentti, missä määrään, että jos minä kuolen ensin ja mieheni myöhemmin, niin mieheni kuollessa minulta peritty omaisuus palaa takaisin minun sukuun eli sisaruksilleni ja/tai heidän lapsilleen, jos heillä silloin sellaisia on.
[/quote]
SInulla on siis enemmän varallisuutta kuin miehelläsi? Mitä jos hän kuolee ensin? Lapset saavat osan omaisuudestasi?
Usko jo, 6, leski EI maksa tasinkoa kuolinpesälle. Miten monta kertaa tämä pitää sanoa? Varakkaampi leski pitää oman omaisuutensa ja vainajan omaisuus menee lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:44"]
Usko jo, 6, leski EI maksa tasinkoa kuolinpesälle. Miten monta kertaa tämä pitää sanoa? Varakkaampi leski pitää oman omaisuutensa ja vainajan omaisuus menee lapsille.
[/quote]
Olisiko tähän aiheeseen jotain linkkiä? Tarkoittaako ei maksa sitä että lapset eivät peri vai sitä että perivät, mutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa omasta omaisuudestaan (perintö realisoituu vasta lesken kuoltua)?
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:41"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:39"]
Minä menin aikuisena naimisiin miehen kanssa, jolla on lapsia. Tottakai me teimme avioehdon, tosin se on voimassa vain erotapauksessa. Minulla on kuitenkin testamentti, missä määrään, että jos minä kuolen ensin ja mieheni myöhemmin, niin mieheni kuollessa minulta peritty omaisuus palaa takaisin minun sukuun eli sisaruksilleni ja/tai heidän lapsilleen, jos heillä silloin sellaisia on.
[/quote]
SInulla on siis enemmän varallisuutta kuin miehelläsi? Mitä jos hän kuolee ensin? Lapset saavat osan omaisuudestasi?
[/quote]
Minulla ei ole enemmän varallisuutta kuin miehelläni - ainakaan tällä hetkellä, mutta oletettavasti perin joskus oman osuuteni vanhempieni jäämistöstä. Minun testamenttini mukaan oma osuuteni ei koskaan mene mieheni lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesitkö, että ex-puoliso voi periä sinut yhteisen lapsenne kautta?
Esimerkki: Maijalla ja Villellä on tytär Liisa. Vanhemmat eroavat. Maija menee uudelleen naimisiin Matin kanssa. Matti on Maijaa varakkaampi. Maija ja Liisa joutuvat auto-onnettomuuteen. Maija kuolee välittömästi, Liisa kuolee myöhemmin sairaalassa.
Liisa perii äitinsä Maijan. Liisan biologinen isä Ville perii Liisan. Maijan koko omaisuus menee näin ollen hänen ex-puolisolleen Villelle. Tämä on useimmiten ei-toivottu lopputulos. Lisäksi tilanne voi olla hyvinkin ongelmallinen, jos mietitään Matin asemaa. Mikäli Matilla ja Maijalla on esimerkiksi ollut yhteinen kesämökki, kuolintapausten jälkeen kesämökin omistaa Matti ja Ville.
Tiesitkö, että puolisosi edellisestä suhteesta syntyneet lapset saattavat periä sinut osittain puolisosi kautta?
Esimerkki: Matin omaisuus on 300 000 euroa ja Maijan omaisuus 100 000 euroa. Matilla on poika Kalle ja Maijalla tytär Liisa edellisistä suhteista. Mikäli Matti kuolee ensin, Kalle perii isältään 200 000 euroa ja 100 000 euroa Matin omaisuudesta siirtyy Maijalle avio-oikeuden nojalla. Kun Maija kuolee, niin Liisa perii häneltä 200 000 euroa. Näin osa Matin omaisuudesta siirtyy Liisalle aviopuolison kautta.
Jos uusperheessä katsotaan oikeudenmukaiseksi se, että lapsille ohjautuu vain biologisen vanhempansa omaisuus, niin tällöin kannattaa laatia avioehto. Mikäli puolisoilla on avioehto, niin rikkaamman puolison omaisuus ei siirry köyhemmälle puolisolle ja edelleen tämän lapsille.
Tiesitkö, että leskelle jää tietyin edellytyksin elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, mutta rintaperillinen joutuu maksamaan perintöverot heti kuoleman jälkeen?
Esimerkki: Matti omistaa 300 000 euron arvoisen talon, Matilla ei ole muuta omaisuutta. Aviovaimo Maija omistaa 100 000 euron arvoisen mökin. Matin poika Kalle on 5-vuotias. Maija asuu Matin ja tyttärensä Liisan kanssa Matin talossa.
Matti kuolee. Kalle perii isältään laskennallisesti 200 000 euroa ja Kallelle määräytyy perintöverot tästä summasta heti Matin kuoleman jälkeen. Perintöveron määrä on 16.500 euroa. Koska omaisuus on kuitenkin asunnon muodossa, sitä ei voida realisoida, koska Maija käyttää lesken hallintaoikeutta ja jää Liisan kanssa asumaan taloon. Maijan hallintaoikeus kestää Maijan eliniän. Mikäli Maija avioituisi uudelleen, niin hän ei menettäisi lesken hallintaoikeutta.
Kalle saisi isänsä perinnön käytännössä haltuunsa vasta Maijan kuoltua. Lesken hallintaoikeutta yhteiseen asuntoon ei voi poissulkea edes testamentilla. Matin kannattaisi ottaa henkivakuutus, jonka edunsaajaksi hän määräisi Kallen.
Edellä esitetyt esimerkit ovat hyvin yksinkertaistettuja. Mikäli esimerkiksi uusperheen puolisoille syntyy yhteinen lapsi, kuviot mutkistuvat entisestään.
Sun kannattaa ottaa yhteys lakimieheen, kun olet noin pihalla. Tarkoittaa just tasan tarkkaan sitä, että lapset eivät peri äitipuolensa rahoja. Jos äitipuoli on varakkaampi kuin puolisonsa, miehen kuollessa tämä äitipuoli pitää oman omaisuutensa. Hän ei saa tasinkoa, mutta ei myöskään sitä maksa. Lapset perivät tällaisessa tapauksessa isänsä koko omaisuuden.
Miksi et voi ottaa yhteyttä lakimieheen, niin hän voisi sinulle selvittää tämän. Voit myös googlata sanalla "avio-oikeus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 10:44"]
Usko jo, 6, leski EI maksa tasinkoa kuolinpesälle. Miten monta kertaa tämä pitää sanoa? Varakkaampi leski pitää oman omaisuutensa ja vainajan omaisuus menee lapsille.
[/quote]
Olisiko tähän aiheeseen jotain linkkiä? Tarkoittaako ei maksa sitä että lapset eivät peri vai sitä että perivät, mutta lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa omasta omaisuudestaan (perintö realisoituu vasta lesken kuoltua)?
[/quote]
Ihan perusasia. Ei teitenkään lesken eläessään tarvitse mitään jakaa, miksi ihmeessä tarvitsisi? Tasinko ei muutenkaan ole mikään "puolet vainajan omaisuudesta" automaatti, vaan se ainoastaan tasaa leskelle sen verran varallisuutta minkä hän on köyhempi. Esim. oma äitini ei saanut isästä tasinko melkein ollenkaan, koska hänellä on omaa varallisuutta.
"Tasinkoprivilegi
Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei. Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 11:00"]
Sun kannattaa ottaa yhteys lakimieheen, kun olet noin pihalla. Tarkoittaa just tasan tarkkaan sitä, että lapset eivät peri äitipuolensa rahoja. Jos äitipuoli on varakkaampi kuin puolisonsa, miehen kuollessa tämä äitipuoli pitää oman omaisuutensa. Hän ei saa tasinkoa, mutta ei myöskään sitä maksa. Lapset perivät tällaisessa tapauksessa isänsä koko omaisuuden.
Miksi et voi ottaa yhteyttä lakimieheen, niin hän voisi sinulle selvittää tämän. Voit myös googlata sanalla "avio-oikeus".
[/quote]
Ja jos kuolinjärjestys on päinvastainen, niin silloinhan lapset kuitenkin perivät äitipuolensa rahoja.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 11:00"]
Tiesitkö, että leskelle jää tietyin edellytyksin elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, mutta rintaperillinen joutuu maksamaan perintöverot heti kuoleman jälkeen?
Esimerkki: Matti omistaa 300 000 euron arvoisen talon, Matilla ei ole muuta omaisuutta. Aviovaimo Maija omistaa 100 000 euron arvoisen mökin. Matin poika Kalle on 5-vuotias. Maija asuu Matin ja tyttärensä Liisan kanssa Matin talossa.
Matti kuolee. Kalle perii isältään laskennallisesti 200 000 euroa ja Kallelle määräytyy perintöverot tästä summasta heti Matin kuoleman jälkeen. Perintöveron määrä on 16.500 euroa. Koska omaisuus on kuitenkin asunnon muodossa, sitä ei voida realisoida, koska Maija käyttää lesken hallintaoikeutta ja jää Liisan kanssa asumaan taloon. Maijan hallintaoikeus kestää Maijan eliniän.
[/quote]
Vaikuttaako tuollaisessa tapauksessa perintöveron määrään mitenkään se, miten paljon taloon jäävällä leskellä on odotettavissa olevaa elinikää jäljellä? Tätä vain sillä mietin, että jos Matti ja Maija ovat Matin kuollessa 35-vuotiaita, niin Maija asuu hallintaoikeudella talossa todennäköisesti 30 - 50 vuotta. Jos Kalle saa talon hallintaansa vasta silloin, niin talon arvo ei saata siinä vaiheessa olla juuri enempää kuin hänen maksamansa perintöveron määrä. Eli käytännössä perintövero on ollut Kallen kannalta kohtuuttoman suuri. Kallea rangaistaan siitä, että isä kuoli nuorena.
Jos Matti kuolee 75-vuotiaana, niin Maija asuu talossa hallintaoikeudella todennäköisesti vain max. 10 - 15 vuotta. Talon arvo laskee tuossa ajassa, mutta ei olemattomiin. Kun Kalle saa talon hallintaansa, niin hän voi saada siitä myydessä parisataa tuhatta euroa, kun 5-vuotiaana isänsä menettänyt Kalle sai talosta vain perintöveron verran eli jäi nollille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on testamennti, jossa minä perin mieheni omaisuudesta 50 % ja hänen lapset saavat lakiosan jaettavakseen.
Tehkää nyt hyvät ihmiset testamentti asianajajan kanssa!!! On pirun pieni investointi!
Kutonen jankkaa vielä:
eikö tasinko tarkoita sitä, että perilliset perivät puolet, mutta kuolinpesän omaisuutta jää lesken haltuun. Ainakin silloin kun olin itse perillinen, leskelle jäi puolet ja perilliset sai puolet. Ennen kuin pesä jaettiin leskikin kuoli ja tämän perilliset perivät sen toisen puolen.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 12:52"]
Kutonen jankkaa vielä:
eikö tasinko tarkoita sitä, että perilliset perivät puolet, mutta kuolinpesän omaisuutta jää lesken haltuun. Ainakin silloin kun olin itse perillinen, leskelle jäi puolet ja perilliset sai puolet. Ennen kuin pesä jaettiin leskikin kuoli ja tämän perilliset perivät sen toisen puolen.
[/quote]
Jos tilanne on se, että mies omistaa 70000 ja nainen 30000 miehen kuollessa. Varat lasketaan yhteen = 100000. Pesä jaetaan kahtia: leski pitää omat 30000 + saa kuolinpestästä tasinkoa 20000 = 50000. Toisen 50000 perivät miehen perilliset.
Jos tilanne on niin, että nainen kuolee, omaisuus on edelleen se 100000. Mutta koska mies on varakkaampi, ei hänen tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, vaan naisen 30000 menee jakoon perillisille, mies saa pitää oman 70000.
Luepa numero 13 lainaus ajatuksella, niin tajuat. Eli jos vainajan ja lesken yhteenlaskettu omaisuus miinus velat on 100 000 euroa, lesken osuus siitä on 50 000. Loput 50 000 menee lapsille perinnöksi. Mikä vielä tässä kummastuttaa?
Jos lesken osuus yhteenlasketusta omaisuudesta olisikin 70 000 euroa ja vainajalta jäisi 30 000 euroa, leski ei saa tasinkona mitään, vaan pitää ne omat 70 000 euroaan. Lapset perivät silloin sen vainajan 30 000 euroa.
Kutonen ei pysty tajuamaan vieläkään (voi tauti tätä typeryyden määrää...).
Eli jos on puolisot a ja b, joiden yhteenlaskettu omaisuus on 200 000 euroa. Molempien osuus omaisuudesta on 100 000 euroa ja koska heillä ei ole testamenttia eikä avioehtoa, on omaisuus heidän 50/50 avio-oikeuden perusteella.
Sitten kuolee b, jonka perii hänen muttei a:n lapset x ja y (50 000/ nenä). a:n nimissä on kuitenkin kesämökki 120 000 euroa, eikä hänen tarvitse maksaa tasinkona tuota lapsilta puuttumaan jäävää 20 000 euroa vaan kuolinpesä jää olemaan jakamattomana, mutta lapset omistavat 50 ja 50 tuhatta ja a 100 000. Kun a myöhemmin haluaa jakaa pesän tai kuolee itse, b:n lapset saavat tuon aikanaan perimänsä osuuden haltuunsa. Perintöverot on maksettu jo b:n kuoltua.
Olenko ymmärtänyt kaiken ihan väärin??
[quote author="Vierailija" time="08.08.2013 klo 13:53"]
Kutonen ei pysty tajuamaan vieläkään (voi tauti tätä typeryyden määrää...).
Eli jos on puolisot a ja b, joiden yhteenlaskettu omaisuus on 200 000 euroa. Molempien osuus omaisuudesta on 100 000 euroa ja koska heillä ei ole testamenttia eikä avioehtoa, on omaisuus heidän 50/50 avio-oikeuden perusteella.
Sitten kuolee b, jonka perii hänen muttei a:n lapset x ja y (50 000/ nenä). a:n nimissä on kuitenkin kesämökki 120 000 euroa, eikä hänen tarvitse maksaa tasinkona tuota lapsilta puuttumaan jäävää 20 000 euroa vaan kuolinpesä jää olemaan jakamattomana, mutta lapset omistavat 50 ja 50 tuhatta ja a 100 000. Kun a myöhemmin haluaa jakaa pesän tai kuolee itse, b:n lapset saavat tuon aikanaan perimänsä osuuden haltuunsa. Perintöverot on maksettu jo b:n kuoltua.
Olenko ymmärtänyt kaiken ihan väärin??
[/quote]
Olet ymmärtänyt paljon väärin.
Jos toisen nimissä on 120 000 euron kesämökki, on se hänen omaisuuttaan. Siis vain hänen. Loput 80 000 euroa olivat vainajan (ei siis 100 000 e, kuten alussa väitit). Oletetaan, että tuo 80000 e ei ole asunnon arvo vaan osakkeita tms.
Leski saa pitää koko kesämökin, se on hänen, mutta loput 80000 e jaetaan vainajan lapsille. Ei tarvita mitään kuolinpesää omistamaan yhdessä.
Alue: Aihe vapaa
Uusperheiden perimyskuviot voivat olla pahimmillaan todella hankalia. Avioehtoa kun teillä ei ole, niin toisen puolison kuollessa (erit jos rikkaampi kuolee ensin) tasinko vie rahoja "eri puolille". Toisin päin leski voi käyttää tasinkoprivilegiä.
Avioehto siis auttaisi jotain, mutta jos haluaa olla ihan varma etttä vain omat lapset perivät biovanhempiensa rahat, niin testamentin tekoon vaan ja sinne toissijaismääräyksiä mikäli haluaa puolison perivän ensin ja lasten vasta lesken jälkeen.