Rattaat bussissa

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:52"]

Olen aina kuvitellut, että rattaiden kanssa liikkumaan pakotetut ovat solidaarisia toisiaan kohtaan. Olen itse muutaman kerran jäänyt rattaiden kanssa pois bussista paria pysäkkiä aiemmin, jotta kyytiin tulossa olevat rattaat mahtuvat mukaan. Joskus taas jo kyydissä ollut on taittanut sateenvarjorattaansa kasaan, jotta tilaa järjestyy vielä yhdelle. Meillä yksi rattaiden valintaperuste oli pieni koko, jotta mahdumme bussiin mahdollisimman hyvin, emmekä vie tilaa valtavilla hyökkäysvaunuilla. Sitä mahdollisuutta ei tietysti ole, jos on kuljetettava rattaissa kahta lasta.

Kukaan ei kulje rattaiden kanssa huvin vuoksi. Olen kuvitellut, että toinen rattaiden kanssa kulkeva ymmärtää, että rattaiden kanssa voi joutua odottamaan pitkään ja siksi joustohalua löytyy puolin ja toisin. Bussikuski voi tietysti sanoa, mahtuuko kyytiin vai ei ja aika usein he ovatkin joustaneet, vaikka ahdasta tulee ja säännöt taitavat sanoa, että kulkuväylät pitää jättää vapaaksi. Koskaan ennen en ole kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, jossa toinen rattaiden työntäjä alkaa urputtaa, että kyytiin ei mahdu ja vaatii poistumaan.

En ymmärrä, miksi bussissa rattaidensa kanssa jo oleva alkaa vaatia kitistä, että ei tänne mahdu, vaikka rattaat on jo saatu mahtumaan kyytiin, jos kyytiin tuleminen sopii kuskillekin.

Onneksi osa kuskeista joustaa, vaikka ei ehkä saisi ja onneksi suurin osa ratasväestä on ystävällisiä ja avuliaita, vaikka joskus harvoin kohdalle osuu näitä ikäviä poikkeusyksilöitä.

[/quote] 

Todistin tuossa yksi päivä hauskan tapahtumasarjan.

Suomalainen nainen oli parkkeerannut vaununsa bussin keskiosaan.

Hän näytti fiksulta ja hyväntuuliselta, ja vaikutti toiset huomioonottavalta tyypiltä.

Nainen katsahti taakseen, tulevalle bussipysäkille, ja sanoi vähän vanhemmalle  pojalleen "pysy vaan siellä istumassa,nyt tulee kyytiin toiset vaunut".

Sitten hän veti omat vaununsa aivan sivuun ja piti sitten kädellään ylhäällä sitä esiin taitettavaa penkkiä joka vaunupaikoilla on (se ei pysynyt ylhäällä itsestään). Hän hymyili kohteliaasti naiselle joka tuli kyytiin ja alkoi taiteilemaan vaunujaan sisälle. 

Millaisen vastaanoton tämä nainen sai ? 

Kyytiin noussut nigerialaisen tai muuten afrikkalaisen näköinen nainen oli myrtyneen näköinen,ei sanonut naiselle sanaakaan saati hymyillyt, ei kiittänyt häntä penkin pitämisestä tms. Ei mitään.

Lopulta nainen nro 2 alkoi runnoa vaunujaan siihen vapaaseen tilaan,eikä ymmärtänyt että pnekki pitää nostaa pois tieltä. Hän ei lopulta saanut vaunujaan   perälle asti vaan ne jäivät puoliksi tukkimaan käytävän. Hän käytti matkan loppuajan räpläten kännykkäänsä ja paukutelle purkkaansa.

Nainen nro 1 katseli, edelleen hyväntuulisena, ulos ikkunasta ja tiesin täsmälleen mitä hän ajatteli. 

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:52"]

Olen aina kuvitellut, että rattaiden kanssa liikkumaan pakotetut ovat solidaarisia toisiaan kohtaan. Olen itse muutaman kerran jäänyt rattaiden kanssa pois bussista paria pysäkkiä aiemmin, jotta kyytiin tulossa olevat rattaat mahtuvat mukaan. Joskus taas jo kyydissä ollut on taittanut sateenvarjorattaansa kasaan, jotta tilaa järjestyy vielä yhdelle. Meillä yksi rattaiden valintaperuste oli pieni koko, jotta mahdumme bussiin mahdollisimman hyvin, emmekä vie tilaa valtavilla hyökkäysvaunuilla. Sitä mahdollisuutta ei tietysti ole, jos on kuljetettava rattaissa kahta lasta.

Kukaan ei kulje rattaiden kanssa huvin vuoksi. Olen kuvitellut, että toinen rattaiden kanssa kulkeva ymmärtää, että rattaiden kanssa voi joutua odottamaan pitkään ja siksi joustohalua löytyy puolin ja toisin. Bussikuski voi tietysti sanoa, mahtuuko kyytiin vai ei ja aika usein he ovatkin joustaneet, vaikka ahdasta tulee ja säännöt taitavat sanoa, että kulkuväylät pitää jättää vapaaksi. Koskaan ennen en ole kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, jossa toinen rattaiden työntäjä alkaa urputtaa, että kyytiin ei mahdu ja vaatii poistumaan.

En ymmärrä, miksi bussissa rattaidensa kanssa jo oleva alkaa vaatia kitistä, että ei tänne mahdu, vaikka rattaat on jo saatu mahtumaan kyytiin, jos kyytiin tuleminen sopii kuskillekin.

Onneksi osa kuskeista joustaa, vaikka ei ehkä saisi ja onneksi suurin osa ratasväestä on ystävällisiä ja avuliaita, vaikka joskus harvoin kohdalle osuu näitä ikäviä poikkeusyksilöitä.

[/quote] 

Todistin tuossa yksi päivä hauskan tapahtumasarjan.

Suomalainen nainen oli parkkeerannut vaununsa bussin keskiosaan.

Hän näytti fiksulta ja hyväntuuliselta, ja vaikutti toiset huomioonottavalta tyypiltä.

Nainen katsahti taakseen, tulevalle bussipysäkille, ja sanoi vähän vanhemmalle  pojalleen "pysy vaan siellä istumassa,nyt tulee kyytiin toiset vaunut".

Sitten hän veti omat vaununsa aivan sivuun ja piti sitten kädellään ylhäällä sitä esiin taitettavaa penkkiä joka vaunupaikoilla on (se ei pysynyt ylhäällä itsestään). Hän hymyili kohteliaasti naiselle joka tuli kyytiin ja alkoi taiteilemaan vaunujaan sisälle. 

Millaisen vastaanoton tämä nainen sai ? 

Kyytiin noussut nigerialaisen tai muuten afrikkalaisen näköinen nainen oli myrtyneen näköinen,ei sanonut naiselle sanaakaan saati hymyillyt, ei kiittänyt häntä penkin pitämisestä tms. Ei mitään.

Lopulta nainen nro 2 alkoi runnoa vaunujaan siihen vapaaseen tilaan,eikä ymmärtänyt että pnekki pitää nostaa pois tieltä. Hän ei lopulta saanut vaunujaan   perälle asti vaan ne jäivät puoliksi tukkimaan käytävän. Hän käytti matkan loppuajan räpläten kännykkäänsä ja paukutelle purkkaansa.

Nainen nro 1 katseli, edelleen hyväntuulisena, ulos ikkunasta ja tiesin täsmälleen mitä hän ajatteli. 

[/quote]

:)

tuota ei voi laittaa edes kulttuurierojen piikkiin,kyytin tullut nainen vain oli täydellinen a-hole.

Joku vanhemmuuskurssi olisi tarpeen ?

Ei ole ensimmäinen kerta tai ainoa asia jossa sitä tarvittaisiin..

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:52"]

Olen aina kuvitellut, että rattaiden kanssa liikkumaan pakotetut ovat solidaarisia toisiaan kohtaan. Olen itse muutaman kerran jäänyt rattaiden kanssa pois bussista paria pysäkkiä aiemmin, jotta kyytiin tulossa olevat rattaat mahtuvat mukaan. Joskus taas jo kyydissä ollut on taittanut sateenvarjorattaansa kasaan, jotta tilaa järjestyy vielä yhdelle. Meillä yksi rattaiden valintaperuste oli pieni koko, jotta mahdumme bussiin mahdollisimman hyvin, emmekä vie tilaa valtavilla hyökkäysvaunuilla. Sitä mahdollisuutta ei tietysti ole, jos on kuljetettava rattaissa kahta lasta.

Kukaan ei kulje rattaiden kanssa huvin vuoksi. Olen kuvitellut, että toinen rattaiden kanssa kulkeva ymmärtää, että rattaiden kanssa voi joutua odottamaan pitkään ja siksi joustohalua löytyy puolin ja toisin. Bussikuski voi tietysti sanoa, mahtuuko kyytiin vai ei ja aika usein he ovatkin joustaneet, vaikka ahdasta tulee ja säännöt taitavat sanoa, että kulkuväylät pitää jättää vapaaksi. Koskaan ennen en ole kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, jossa toinen rattaiden työntäjä alkaa urputtaa, että kyytiin ei mahdu ja vaatii poistumaan.

En ymmärrä, miksi bussissa rattaidensa kanssa jo oleva alkaa vaatia kitistä, että ei tänne mahdu, vaikka rattaat on jo saatu mahtumaan kyytiin, jos kyytiin tuleminen sopii kuskillekin.

Onneksi osa kuskeista joustaa, vaikka ei ehkä saisi ja onneksi suurin osa ratasväestä on ystävällisiä ja avuliaita, vaikka joskus harvoin kohdalle osuu näitä ikäviä poikkeusyksilöitä.

[/quote] 

Todistin tuossa yksi päivä hauskan tapahtumasarjan.

Suomalainen nainen oli parkkeerannut vaununsa bussin keskiosaan.

Hän näytti fiksulta ja hyväntuuliselta, ja vaikutti toiset huomioonottavalta tyypiltä.

Nainen katsahti taakseen, tulevalle bussipysäkille, ja sanoi vähän vanhemmalle  pojalleen "pysy vaan siellä istumassa,nyt tulee kyytiin toiset vaunut".

Sitten hän veti omat vaununsa aivan sivuun ja piti sitten kädellään ylhäällä sitä esiin taitettavaa penkkiä joka vaunupaikoilla on (se ei pysynyt ylhäällä itsestään). Hän hymyili kohteliaasti naiselle joka tuli kyytiin ja alkoi taiteilemaan vaunujaan sisälle. 

Millaisen vastaanoton tämä nainen sai ? 

Kyytiin noussut nigerialaisen tai muuten afrikkalaisen näköinen nainen oli myrtyneen näköinen,ei sanonut naiselle sanaakaan saati hymyillyt, ei kiittänyt häntä penkin pitämisestä tms. Ei mitään.

Lopulta nainen nro 2 alkoi runnoa vaunujaan siihen vapaaseen tilaan,eikä ymmärtänyt että pnekki pitää nostaa pois tieltä. Hän ei lopulta saanut vaunujaan   perälle asti vaan ne jäivät puoliksi tukkimaan käytävän. Hän käytti matkan loppuajan räpläten kännykkäänsä ja paukutelle purkkaansa.

Nainen nro 1 katseli, edelleen hyväntuulisena, ulos ikkunasta ja tiesin täsmälleen mitä hän ajatteli. 

[/quote]

:)

tuota ei voi laittaa edes kulttuurierojen piikkiin,kyytin tullut nainen vain oli täydellinen a-hole.

[/quote]

Olikohan sillä edes lasta sielä vaunujen kyydissä? Sitäkin nimittäin olen nähnyt. Matkustavat pummilla tällä keinolla.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:52"]

Olen aina kuvitellut, että rattaiden kanssa liikkumaan pakotetut ovat solidaarisia toisiaan kohtaan. Olen itse muutaman kerran jäänyt rattaiden kanssa pois bussista paria pysäkkiä aiemmin, jotta kyytiin tulossa olevat rattaat mahtuvat mukaan. Joskus taas jo kyydissä ollut on taittanut sateenvarjorattaansa kasaan, jotta tilaa järjestyy vielä yhdelle. Meillä yksi rattaiden valintaperuste oli pieni koko, jotta mahdumme bussiin mahdollisimman hyvin, emmekä vie tilaa valtavilla hyökkäysvaunuilla. Sitä mahdollisuutta ei tietysti ole, jos on kuljetettava rattaissa kahta lasta.

Kukaan ei kulje rattaiden kanssa huvin vuoksi. Olen kuvitellut, että toinen rattaiden kanssa kulkeva ymmärtää, että rattaiden kanssa voi joutua odottamaan pitkään ja siksi joustohalua löytyy puolin ja toisin. Bussikuski voi tietysti sanoa, mahtuuko kyytiin vai ei ja aika usein he ovatkin joustaneet, vaikka ahdasta tulee ja säännöt taitavat sanoa, että kulkuväylät pitää jättää vapaaksi. Koskaan ennen en ole kuitenkaan törmännyt tilanteeseen, jossa toinen rattaiden työntäjä alkaa urputtaa, että kyytiin ei mahdu ja vaatii poistumaan.

En ymmärrä, miksi bussissa rattaidensa kanssa jo oleva alkaa vaatia kitistä, että ei tänne mahdu, vaikka rattaat on jo saatu mahtumaan kyytiin, jos kyytiin tuleminen sopii kuskillekin.

Onneksi osa kuskeista joustaa, vaikka ei ehkä saisi ja onneksi suurin osa ratasväestä on ystävällisiä ja avuliaita, vaikka joskus harvoin kohdalle osuu näitä ikäviä poikkeusyksilöitä.

[/quote] 

Todistin tuossa yksi päivä hauskan tapahtumasarjan.

Suomalainen nainen oli parkkeerannut vaununsa bussin keskiosaan.

Hän näytti fiksulta ja hyväntuuliselta, ja vaikutti toiset huomioonottavalta tyypiltä.

Nainen katsahti taakseen, tulevalle bussipysäkille, ja sanoi vähän vanhemmalle  pojalleen "pysy vaan siellä istumassa,nyt tulee kyytiin toiset vaunut".

Sitten hän veti omat vaununsa aivan sivuun ja piti sitten kädellään ylhäällä sitä esiin taitettavaa penkkiä joka vaunupaikoilla on (se ei pysynyt ylhäällä itsestään). Hän hymyili kohteliaasti naiselle joka tuli kyytiin ja alkoi taiteilemaan vaunujaan sisälle. 

Millaisen vastaanoton tämä nainen sai ? 

Kyytiin noussut nigerialaisen tai muuten afrikkalaisen näköinen nainen oli myrtyneen näköinen,ei sanonut naiselle sanaakaan saati hymyillyt, ei kiittänyt häntä penkin pitämisestä tms. Ei mitään.

Lopulta nainen nro 2 alkoi runnoa vaunujaan siihen vapaaseen tilaan,eikä ymmärtänyt että pnekki pitää nostaa pois tieltä. Hän ei lopulta saanut vaunujaan   perälle asti vaan ne jäivät puoliksi tukkimaan käytävän. Hän käytti matkan loppuajan räpläten kännykkäänsä ja paukutelle purkkaansa.

Nainen nro 1 katseli, edelleen hyväntuulisena, ulos ikkunasta ja tiesin täsmälleen mitä hän ajatteli. 

[/quote]

:)

tuota ei voi laittaa edes kulttuurierojen piikkiin,kyytin tullut nainen vain oli täydellinen a-hole.

[/quote]

Olikohan sillä edes lasta sielä vaunujen kyydissä? Sitäkin nimittäin olen nähnyt. Matkustavat pummilla tällä keinolla.

[/quote]

Riippuu kait ihan kaupungista. Täällä joutuu maksamaan jokainen, oli rattaat/vaunut tai ei.

Mulla on just tota varten kantoliina. Sain vaunuista hyvin nopeesti tarpeekseni kun aina sai jännää mahtuuko bussiin vai eikö ja on ne kaupungilla (Oulussa) hankalat kun tuntuu ettei mihinkään kauppaan ja esim rautatieasemalle (!) pääse millään. Ja jos pääsee niin on jatkuvasti jonkun tiellä. Keskustan ulkopuolella vaunut toimii paremmin, esim. isoissa marketeissa on hyvän leveät käytävät.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 13:52"]

Olen aina kuvitellut, että rattaiden kanssa liikkumaan pakotetut ovat solidaarisia toisiaan kohtaan. Olen itse muutaman kerran jäänyt rattaiden kanssa pois bussista paria pysäkkiä aiemmin, jotta kyytiin tulossa olevat rattaat mahtuvat mukaan.

Onneksi osa kuskeista joustaa, vaikka ei ehkä saisi ja onneksi suurin osa ratasväestä on ystävällisiä ja avuliaita, vaikka joskus harvoin kohdalle osuu näitä ikäviä poikkeusyksilöitä.

[/quote]

Mies juuri toissaviikolla todisti tapauksen, jossa bussiin eivät mahtuneet enää kolmannet vaunut. Toinen bussissa jo olleista vaunuista jäi seuraavalla pysäkillä pois. Sen takia, että joku ei voinut lykkiä vaunujaan max 200 metriä enemmän, joku toinen saatoi joutua odottamaan pysäkillä 40 minuuttia seuraavaa bussia vähän määränpäästään riippuen. Mies oli aika tyrmistynyt asiasta.

Itsekkyys rehottaa.

Ei auta vaikka olisi itse hyvin kasvatettu ja varustettu vaikka millaisilla normaaleilla käytöstavoilla.

Lopulta nämä hyvinkäyttäytyvät väsyvät ja itsekkyys on kaikki mitäjää jäljelle.

Tai vaunuilla ajellaan Helsingissä yksi pysäkinväli, parisataa metriä. Aiemmin meiltä Vantaalat tuli liian vähän busseja, ja bussi oli aina tupaten täynnä. Sitten tähän täyteen seutubussiin änkesi usein nainen isoilla rattailla Mäkelänkadulta ja jäi seuraavalla pysäkillä pois. Miksei valinnut tyhjempää bussia (siitähän menee mieletön määrä myös Hesan sisäisiä busseja, joista suuri osa oli tyhjempiä) tai kävellyt sitä lyhyttä matkaa, alamäki vielä siinä.

Tai vaunuilla ajellaan Helsingissä yksi pysäkinväli, parisataa metriä. Aiemmin meiltä Vantaalat tuli liian vähän busseja, ja bussi oli aina tupaten täynnä. Sitten tähän täyteen seutubussiin änkesi usein nainen isoilla rattailla Mäkelänkadulta ja jäi seuraavalla pysäkillä pois. Miksei valinnut tyhjempää bussia (siitähän menee mieletön määrä myös Hesan sisäisiä busseja, joista suuri osa oli tyhjempiä) tai kävellyt sitä lyhyttä matkaa, alamäki vielä siinä.

Ja-a, en tiedä kuinka monta kertaa olen todistanut, että vanuksilleei anneta sitä istumapaikkaa, ei edes niitä vanhuksillemerkittyjä. Ja kyllä tiedän, että niissä saa istua kaikki muutkin vaivaiset ja raskaana olevat. Viime viikonloppuna äiti oli kahden lapsen kanssa. Nousivat samaan ratikkaan kuin minäkin, eivät näyttäneet vaivasilta kukaan, kaikki istuivat vanhusten paikoille, eivätkä vapauttaneet paikkoja  vaan vanhukset seisoivat heidän vieressään! Lapsien epähuomion ymmärrän,mutta en sen äidin. Ja kyllä, lapset olivat jo niin isoja että helposti seisovat ja pärjäisivät kyllä tolpan varassa.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 15:08"]

Ja-a, en tiedä kuinka monta kertaa olen todistanut, että vanuksilleei anneta sitä istumapaikkaa, ei edes niitä vanhuksillemerkittyjä. Ja kyllä tiedän, että niissä saa istua kaikki muutkin vaivaiset ja raskaana olevat. Viime viikonloppuna äiti oli kahden lapsen kanssa. Nousivat samaan ratikkaan kuin minäkin, eivät näyttäneet vaivasilta kukaan, kaikki istuivat vanhusten paikoille, eivätkä vapauttaneet paikkoja  vaan vanhukset seisoivat heidän vieressään! Lapsien epähuomion ymmärrän,mutta en sen äidin. Ja kyllä, lapset olivat jo niin isoja että helposti seisovat ja pärjäisivät kyllä tolpan varassa.

[/quote]

Niinpä. Itse aion kyllä sitten vanhuksena sanoa vaan reippaasti ja kovaan ääneen, että anteeksi mutta pääsisinkö sille vanhuspaikalle istumaan. Ei ne tajua, jos niille ei sano suoraan. Jos joku kieltäytyy siirtymästä ilman hyvää syytä, niin pyydän kuskia poistamaan kyseisen matkustajan kyydistä.

Ne lapset istuu siksi, että jaksavat sitten vanhuksina seistä.

Minä istuin yhtenä päivänä ratikassa. Eräällä pysäkillä matalalattiavaunun kohdalla odotti vanha nainen rollaattorin kanssa ja nuorempi nainen vaunujen kanssa. Ratikka pysähtyi ja tämä nuorempi nainen lähti vain rynnimään ratikkaan tönäisten samalla varmaankin vagingossa vanhusta. Vanhuskin oli selvästi vaunuun tulossa. Vaunuun ei siis molemmat olisi mahtuneet. Tämä vanha rouva jäi sitten pysäkille odottamaan. Minusta tuossa tilanteessa vaunumamman olisi pitänyt päästää vanhus edellä. Kuvittelisin ettei vauvan kanssa ole koskaan mikään tulipalokiire. Ruoat, vaipat ja muut kulki minulla ainakin aina mukana. En sitten tiedä, jotenkin minulle jäi vain paha mieli tuosta. Harmittaa kun tilanne eteni niin äkkiä enkä jotenkin ehtinyt toimimaan. Ehkä olisin saanut mummon tuupattua vaunuun jos olisin tajunnut toimia välittömästi. 

Me asutaan ihan keskustassa ja silloin kun omaa muksua vielä rattaissa lykin niin kuljettiin kyllä kävellen kaikki matkat. Harvoin piti mennä mihinkään 2-3 kilometriä pidemmälle. Joskus sitten jos lähdettiin kylään vaikka johonkin laitakaupungille kahden lapsen kanssa niin varasin matkaan kunnolla aikaa. Olin siis varautunut nousemaan välillä kyydistä pois ja odottamaan seuraavaa bussia tms. jos tarve niin olisi vaatinut (lapsi itsee kovaa, joku tulossa keskisillalle vaikka isojen matkalukkujen kanssa...). Vaikka minulla olikin voimassa oleva matkakortti, tunsin itseni jotenkin pummiksi. Rattaat vei niin paljon tilaa bussissa. Siksi on vaikea ymmärtää niitä jotka tulee ruuhkabussiin ja matkustaa kaksi pysäkinväliä. Voihan olla, että heillä on vaikka joku sairaus mutta tuskin kaikilla? Itse näin paljon vaivaa sen eteen, että minusta olisi mahdollisimman vähän haittaa muille matkustajille. Tätä samaa toivoisin muiltakin. :)

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 15:08"]

Ja-a, en tiedä kuinka monta kertaa olen todistanut, että vanuksilleei anneta sitä istumapaikkaa, ei edes niitä vanhuksillemerkittyjä. Ja kyllä tiedän, että niissä saa istua kaikki muutkin vaivaiset ja raskaana olevat. Viime viikonloppuna äiti oli kahden lapsen kanssa. Nousivat samaan ratikkaan kuin minäkin, eivät näyttäneet vaivasilta kukaan, kaikki istuivat vanhusten paikoille, eivätkä vapauttaneet paikkoja  vaan vanhukset seisoivat heidän vieressään! Lapsien epähuomion ymmärrän,mutta en sen äidin. Ja kyllä, lapset olivat jo niin isoja että helposti seisovat ja pärjäisivät kyllä tolpan varassa.

[/quote]

Päälle päin ei näe, onko invapaikalla istuva istumapaikan tarpeessa vai ei. Vaimoni esimerkiksi tarvitsi eniten istumapaikkaa raskauden alkuvaiheessa kovan pahoinvoinnin takia. Päällepäin hän näytti terveeltä nuorelta naiselta ja olisi varmasti muutamien mielestä voinut ihan hyvin seistä.

Opiskeluaikana minä päädyin siihen, että vapautan paikan vain pyydettäessä, koska muutaman kerran henkilö, jolle tarjosin paikkaa suorastaan suuttui ja alkoi huutaa, että ei hän vielä niin vanha ole. Muutaman tuollaisen kohtauksen jälkeen luovuin paikasta itse vain, jos oli ilmiselvää, että sitä tarvitaan (esimerkiksi kainalosauvat), mutta muuten vapautin paikan vain asiallisesti pyytävälle. Niille, jotka alkoivat kovalla äänellä valittaa tai vain jupisivat muille matkustajille epäkohteliaasta nuorisosta, en antanut paikkaa. Saatoin kyllä sanoa, että paikan saa, jos asiallisesti kertoo sitä tarvitsevansa.

Entäpä tosiaan jos on kesiosassa ison laukun kanssa. Sellaisen, joka ei mahdu penkkien väliin esim. jääkiekkovarusteet. Sitten tulee kahdet vaunut. Mikä on marssijärjestys?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 16:10"]

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 15:08"]

Ja-a, en tiedä kuinka monta kertaa olen todistanut, että vanuksilleei anneta sitä istumapaikkaa, ei edes niitä vanhuksillemerkittyjä. Ja kyllä tiedän, että niissä saa istua kaikki muutkin vaivaiset ja raskaana olevat. Viime viikonloppuna äiti oli kahden lapsen kanssa. Nousivat samaan ratikkaan kuin minäkin, eivät näyttäneet vaivasilta kukaan, kaikki istuivat vanhusten paikoille, eivätkä vapauttaneet paikkoja  vaan vanhukset seisoivat heidän vieressään! Lapsien epähuomion ymmärrän,mutta en sen äidin. Ja kyllä, lapset olivat jo niin isoja että helposti seisovat ja pärjäisivät kyllä tolpan varassa.

[/quote]

Päälle päin ei näe, onko invapaikalla istuva istumapaikan tarpeessa vai ei. Vaimoni esimerkiksi tarvitsi eniten istumapaikkaa raskauden alkuvaiheessa kovan pahoinvoinnin takia. Päällepäin hän näytti terveeltä nuorelta naiselta ja olisi varmasti muutamien mielestä voinut ihan hyvin seistä.

Opiskeluaikana minä päädyin siihen, että vapautan paikan vain pyydettäessä, koska muutaman kerran henkilö, jolle tarjosin paikkaa suorastaan suuttui ja alkoi huutaa, että ei hän vielä niin vanha ole. Muutaman tuollaisen kohtauksen jälkeen luovuin paikasta itse vain, jos oli ilmiselvää, että sitä tarvitaan (esimerkiksi kainalosauvat), mutta muuten vapautin paikan vain asiallisesti pyytävälle. Niille, jotka alkoivat kovalla äänellä valittaa tai vain jupisivat muille matkustajille epäkohteliaasta nuorisosta, en antanut paikkaa. Saatoin kyllä sanoa, että paikan saa, jos asiallisesti kertoo sitä tarvitsevansa.

[/quote]

Minustakin on vaikeaa arvioida, että kuka on riittävän vanha. Olen joskus todistanut myös tuota, että "vanhus" suuttuu paikkaa tarjoavalle. Minullekin on muutamasti sanottu, että istu vaan. Se nyt tietenkin on ihan asiallista, mutta on vain tullut mieleen että teinköhän pahankin virhearvioinnin ja tarjosin paikkaa 5-kymppiselle. En yleensä istu niille merkityille vanhusten paikoille. Jos muualla ei ole tilaa, seison. 

Kerran nuorempana maalaistyttönä istuin tietämättäni vanhusten paikalla. Vieressäni oli tilaa ja muitakin vanhuspaikkoja oli vapaana. Kyytiin noussut mummo nosti niin kovan mekkalan nykynuorten huonoista tavoista että nousin vain äkkiä pois ja jäin seuraavalla pysäkillä. Jotenkin ajattelin että nuoret eivät saisi matkustaa bussilla ollenkaan. Myöhemmin minulle vasta selvisi, että paikka oli iäkkäille vartavasten tarkoitettu. Nykyään välttelen niitä kuin ruttoa. :D

Kerran täyteen ratikkaan tuli vanha nainen kepin kanssa. Sain naiseen katseyhteyden ja nousin seisomaan auttaakseni naista istumaan. Yhtäkkiä takaani nuorehko mies livahti istumaan paikalle. Onneksi nousi ylös, kun pyysin että tarkoitukseni oli vapauttaa paikka tälle vanhemmalle rouvalle. Rouva lopulta sai paikan, miehen mulkoilusta huolimatta.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2013 klo 15:59"]

Minä istuin yhtenä päivänä ratikassa. Eräällä pysäkillä matalalattiavaunun kohdalla odotti vanha nainen rollaattorin kanssa ja nuorempi nainen vaunujen kanssa. Ratikka pysähtyi ja tämä nuorempi nainen lähti vain rynnimään ratikkaan tönäisten samalla varmaankin vagingossa vanhusta. Vanhuskin oli selvästi vaunuun tulossa. Vaunuun ei siis molemmat olisi mahtuneet. Tämä vanha rouva jäi sitten pysäkille odottamaan. Minusta tuossa tilanteessa vaunumamman olisi pitänyt päästää vanhus edellä. Kuvittelisin ettei vauvan kanssa ole koskaan mikään tulipalokiire. Ruoat, vaipat ja muut kulki minulla ainakin aina mukana. En sitten tiedä, jotenkin minulle jäi vain paha mieli tuosta. Harmittaa kun tilanne eteni niin äkkiä enkä jotenkin ehtinyt toimimaan. Ehkä olisin saanut mummon tuupattua vaunuun jos olisin tajunnut toimia välittömästi. 

[/quote]

Lapsen kanssa saatetaan olla menossa vaikka lääkäriin tai muuhun varattavaan tapaamiseen. Ehkä äiti oli menossa työhaastatteluun. Vaunujen kanssakin voi olla kiire, vaikka olisi varannut paljonkin ylimääräistä aikaa, sillä satunnainen tarkkailijahan ei tiedä, kuinka monta vuoroa on jo mennyt ohi. Tuossakin tilanteessa on hyvin voinut käydä niin, että vaunujen kanssa on odotettu pysäkillä jo 20-30 minuuttia pääsemättä kyytiin ja sitten paikalle on tullut rollaattorimummo, joka ikäänsä vedoten on vaatinut etusijaa. Kun kyyti on sitten tullut, vaunuilija on pitänyt puolensa etuilemaan pyrkivää mummoa vastaan.

Voihan sen ajatella niinkin, että eläkeläisillä ei varmaankaan ole kiire mihinkään, joten he voivat odotella seuraavaa vuoroa.

Minusta systeemi on se, että kyydissä jo olevilla on etuoikeus. Pysäkillä samaan kulkuneuvoon pyrkivistä etusijalla on se, joka oli paikalla ensin. Neuvottelemalla voidaan sitten selvittää, onko jollakulla kiire, kelpaako jollekulle useampi bussi ja kuinka pitkälle ollaan menossa. Minusta kuuluu peruskohteliaisuuteen väistää pitkämatkalaisia, jos on itse menossa vain muutaman pysäkkivälin. Tämä pätee myös kyydissä jo oleviin, sillä minä voin jäädä pois, jos matkaa on jäljelle vain pari pysäkkiä ja kyytiin on tulossa toiset rattaat.

Itse liikun usein junilla pyörätuolilla liikkuvan ystäväni kanssa. Muutaman kerran on saatu "taistella" paikasta junassa lastenvaunuilla liikenteessä olevien äitien kanssa. Heidän mielestään kun vain ja ainoastaan lastenvaunut kuuluvat paikallisjunissa siihen paikalle, missä on myös pyörätuoleille tilaa varattuna. Väkisin runnotaan jalkojen yli jo valmiiksi täyteen ahdetuille paikoille.