Siis vuonna 2011 kuolleen lapsettoman siskoni perintö-osa menee hänen uusissa naimissa olevalle exälleen??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Miten ihmeessä nyt voin todistaa että siskolla ei ollut lapsia? En osaa ranskaa sanaakaan. Siskon entinen mies on minulle täysin tuntematon henkilö. Hän ei ole koskaan vaatinut mitään. Danske Bank vaatii läpyskää jos toistakin.

Miten asia todistettiin äitisi ja isäsi perunkirjoituksessa? Piti se silloinkin todistaa, koska siskosi mahdollinen lapsi olisi ollut kuolinpesän osakas. Todennäköisesti isäsi perunkirjoituksen tehnyt lakimies osaa auttaa sinua. Jos ei osaa etkä pääse Dansken kanssa asiasta muuten selvyyteen, niin viimeisenä keinona on palkata joku suomalainen asianajaja, joka on tottunut hoitamaan Ranskaan liittyviä asioita.

Ei sitä lapsettomuutta pidä todistaa kuin sen yhden ainoan kerran ainakaan naisen kohdalla (miehellehän voi syntyä lapsi vielä kuoleman jälkeen).

Unohtui kysymysmerkki tuosta lauseestani. En ymmärrä siis miten asiat voi kaatua yhteen Danske Bankiin ja heidän vaatimiin papereihinsa. Heidän vaatimuksillaanhan kaikki muut ovat hoitaneet asiat väärin aiemmissa perinnönjaoissa.

Ap

Eli ap kysy reilusti mieheltä, josko voi luopua perintöosuudestaan. Selität, että kyseessä perheen asia ja toivotte, että mies kunnioittaisi edesmenneen sisaren muistoa näin.

Ei me kaikki olla ahneita haaskalle tunkijoita...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sirtäkää asioiden hoito pois danskelta. Siirtäisin kaiken muunkin sieltä pois.

Siskosi lapsettomuus todistettiin jo hänen omassa perunkirjoituksessaan, se meni jo.

Ei onnistu, jos asunnon ostaja tarvitsee Danskelta lainaa asunnon ostoon.

Siskon perunkirjoitusta vastaava toiminto on todennäköisesti tehty Ranskassa.

Mutta hänet on merkitty kuolleeksi Suomen väestörekisteriin. Siellä on myös tiedot lapsista ja lapset on täytynyt kartoittaa perunkirjoituksessa Ranskassa.

Vierailija kirjoitti:

Unohtui kysymysmerkki tuosta lauseestani. En ymmärrä siis miten asiat voi kaatua yhteen Danske Bankiin ja heidän vaatimiin papereihinsa. Heidän vaatimuksillaanhan kaikki muut ovat hoitaneet asiat väärin aiemmissa perinnönjaoissa.

Ap

Toimitat heille paperin, jossa lukee, että siskosi on kuollut lapsettomana. Se pitäisi olla osana sekä siskosi perunkirjoitusta että aiemmin kuolleen vanhempasi perunkirjoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sirtäkää asioiden hoito pois danskelta. Siirtäisin kaiken muunkin sieltä pois.

Siskosi lapsettomuus todistettiin jo hänen omassa perunkirjoituksessaan, se meni jo.

Ei onnistu, jos asunnon ostaja tarvitsee Danskelta lainaa asunnon ostoon.

Siskon perunkirjoitusta vastaava toiminto on todennäköisesti tehty Ranskassa.

Mutta hänet on merkitty kuolleeksi Suomen väestörekisteriin. Siellä on myös tiedot lapsista ja lapset on täytynyt kartoittaa perunkirjoituksessa Ranskassa.

En tunne Ranskan lainsäädäntöä, mutta aika monessa maassa leski perii kuolleen puolisonsa kokonaan, vaikka olisi lapsia. Tällöin lapsia ei tarvitse kartoittaa ensimmäisen puolison kuollessa.

Vierailija kirjoitti:

Unohtui kysymysmerkki tuosta lauseestani. En ymmärrä siis miten asiat voi kaatua yhteen Danske Bankiin ja heidän vaatimiin papereihinsa. Heidän vaatimuksillaanhan kaikki muut ovat hoitaneet asiat väärin aiemmissa perinnönjaoissa.

Ap

Juurikin niin. Danske toimii väärin.

Onko myytävä asunto kuolinpesän omaisuutta vai onko jako tehty?

Jos edellinen, tarvitaan kauppaa varten perukirja, mahdollinen testamentti ja virkatodistukset. Jos jälkimmäinen, ei tarvita.

Pankin tulee nähdä että myyjä omistaa eli teillä on oikeus myydä.

Peruskauraa.

Perinnönjako tehtiin lakimiehen avustuksella sen jälkeen kun isä kuoli 2018. Kaikki oli selvää. Olemme käyttäneet veljen kanssa jo esim. isän auton myynnistä tulleet rahat ja pankissa olleita rahoja. Jos asiassa olisi ollut epäselvää, niin eikö se olisi tullut esiin jo silloin aiemmin.

Ap

Danske ei nyt oikein osaa hommiaan.

Vierailija kirjoitti:

Pankeilla on omat lakimiehensä.

Miksi pankki ei kysy asiasta omalta lakimieheltään.

Pankkiin tulee esittää kuolleen siskon perunkirja ja ositustodistus hänen ja lesken välillä.

Ei kannata uskoa mitä täällä kirjoitellaan, vastaukset ovat  aina "mutua eli musta tuntuu" että näin on.

Saadaksanne tuon asunnon lopultakin myytyä, ottakaa yhteys omaan asianajajaanne.

Laki on se joka määrää perintöasiat ei mikään muu.

Pankkien lakimiehet ovat nykyään niitä, jotka eivät ole kelvanneet edes yleisiksi oikeusavustajiksi. Siitä nämä sekoilut johtuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ketjussa muutama oikeakin asia. Muutama poiminta, vain elävät perivät. Vainajan lapset tulevat mukaa, mutta siskolla niitä ei ollut. Siskon leski ei perinyt siskoasi, ei puolisoa peritä. Edesmenneen siskon puolisolla ei ole perimisoikeutta tämän vanhempiin, oli lapsia tai ei.

Ei kannata puhua oikeellisuudesta, jos puhuu itsekin puppua. Kyllä nimenomaan (ainakin, jos mennään Suomen lakien mukaan) siskon leski peri siskon, jos lapsia ja testamenttia ei ollut. Mutta leski peri vain sen omaisuuden, joka siskolla oli hänen kuollessaan, ei perintöä, jonka hän olisi saanut sen jälkeen, jos olisi elänyt.

Suomen lain mukainen perimysjärjestys määräytyy sukulaisuuden läheisyyden mukaan luotujen ryhmien, parenteelien, perusteella. Vain elossa olevat voivat periä. Tästä huolimatta ennen perittävän kuolemaa alkunsa saanut lapsi perii, jos hän sittemmin syntyy elävänä.

Jos perittävällä on jälkeläisiä eli rintaperillisiä, nämä saavat perinnön. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, mutta hänellä on jälkeläisiä, he tulevat tämän sijaan ja jakavat tämän osuuden.

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta perittävä oli kuollessaan naimisissa, perintö jää lesken hallintaan, mutta hänen kuoltuaan ensin kuolleen puolison sukulaisille eli toissijaisille perillisille.

Tuo kohta jossa on taikasana :hallintaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, Nordea on ollut tietoinen kuolinvuosista jo siitä lähtien kun äitimme kuoli.

Ap

Onneksi automaatit vievät näiden pankkivirkailijoiden työt. Aina ovat sekoilemassa kaikissa asioista ja vaikeuttamassa asioiden hoitoa ilman  perusteita. Meillä ei saatu maksettua vainajan tililtä vainajan laskuja sitten makseltiin pirintäkuluja ja kaikki pelkästään yksittäisen pankkivierkailijan sekoilun vuoksi.

Tottakai vainajan tili menee sulkuun, kunnes perinnönjako on tehty.

Ja vitut mene! Perinnönjakoon saattaa mennä vuosiakausia. Jos vainaja on esimerkiksi yrittäjä, niin yritystoiminta jatkuu kuolinpesänä vaikka maailman tappiin jos osakkaat eivät päätä jakaa pesää. Ei siinä mitään tilejä ruveta sulkemaan. Jos joku mistään mitään tietämätön kassapuksu sellaista rupeaa ehdottelemaan niin pankki välittömästi vaihtoon tai kassatytölle monoa perseeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ketjussa muutama oikeakin asia. Muutama poiminta, vain elävät perivät. Vainajan lapset tulevat mukaa, mutta siskolla niitä ei ollut. Siskon leski ei perinyt siskoasi, ei puolisoa peritä. Edesmenneen siskon puolisolla ei ole perimisoikeutta tämän vanhempiin, oli lapsia tai ei.

Ei kannata puhua oikeellisuudesta, jos puhuu itsekin puppua. Kyllä nimenomaan (ainakin, jos mennään Suomen lakien mukaan) siskon leski peri siskon, jos lapsia ja testamenttia ei ollut. Mutta leski peri vain sen omaisuuden, joka siskolla oli hänen kuollessaan, ei perintöä, jonka hän olisi saanut sen jälkeen, jos olisi elänyt.

Suomen lain mukainen perimysjärjestys määräytyy sukulaisuuden läheisyyden mukaan luotujen ryhmien, parenteelien, perusteella. Vain elossa olevat voivat periä. Tästä huolimatta ennen perittävän kuolemaa alkunsa saanut lapsi perii, jos hän sittemmin syntyy elävänä.

Jos perittävällä on jälkeläisiä eli rintaperillisiä, nämä saavat perinnön. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, mutta hänellä on jälkeläisiä, he tulevat tämän sijaan ja jakavat tämän osuuden.

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta perittävä oli kuollessaan naimisissa, perintö jää lesken hallintaan, mutta hänen kuoltuaan ensin kuolleen puolison sukulaisille eli toissijaisille perillisille.

Tuo kohta jossa on taikasana :hallintaan

Paitsi juuri se taikasana hallintaan on selostuksessasi väärin. Leski saa perintöön muuten täyden omistusoikeuden (hän voi vaikka tuhlata sen täysin). Ainoa rajoitus on se, että leski ei voi testamentata tätä perintöä jollekin toiselle, vaan lesken kuoltua se tosiaan jaetaan lesken toissijaisille perillisille (jos siitä on lesken kuollessa vielä jotain jäljellä).

Vierailija kirjoitti:

Perinnönjako tehtiin lakimiehen avustuksella sen jälkeen kun isä kuoli 2018. Kaikki oli selvää. Olemme käyttäneet veljen kanssa jo esim. isän auton myynnistä tulleet rahat ja pankissa olleita rahoja. Jos asiassa olisi ollut epäselvää, niin eikö se olisi tullut esiin jo silloin aiemmin.

Ap

Jos perinnönjako on jo tehty  viimeksi kuolleen vanhemman jälkeen, niin Danskella ei ole mitään perusteita vaatia mitään enempiä selvityksiä kuin jakokirja. Itseasiassa ei sitäkään, sillä jos kyseessä on asuto-osake niin sinuthan on veljesi kanssa merkitty jakokirjan perusteella osakasluetteloon omistajiksi ja tämä riittää. Mikäli kyseessä on taas kiinteistö,  niin jakokirjan perusteella on haettu kiinteistöön selvennyslainhuuto jonka perusteella omistajina näytte taas sinä ja veljesi ja tämä todistaa omsitusoikeuden kiinteistöön.  Danskessa asiaa on nyt vain sattunut hoitamaan joku jolla ei ole minkäänlaista käsitystä puheena olevasta asiasta ja kuuluisi luuttuamaan pankkisalin lattiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ketjussa muutama oikeakin asia. Muutama poiminta, vain elävät perivät. Vainajan lapset tulevat mukaa, mutta siskolla niitä ei ollut. Siskon leski ei perinyt siskoasi, ei puolisoa peritä. Edesmenneen siskon puolisolla ei ole perimisoikeutta tämän vanhempiin, oli lapsia tai ei.

Ei kannata puhua oikeellisuudesta, jos puhuu itsekin puppua. Kyllä nimenomaan (ainakin, jos mennään Suomen lakien mukaan) siskon leski peri siskon, jos lapsia ja testamenttia ei ollut. Mutta leski peri vain sen omaisuuden, joka siskolla oli hänen kuollessaan, ei perintöä, jonka hän olisi saanut sen jälkeen, jos olisi elänyt.

Suomen lain mukainen perimysjärjestys määräytyy sukulaisuuden läheisyyden mukaan luotujen ryhmien, parenteelien, perusteella. Vain elossa olevat voivat periä. Tästä huolimatta ennen perittävän kuolemaa alkunsa saanut lapsi perii, jos hän sittemmin syntyy elävänä.

Jos perittävällä on jälkeläisiä eli rintaperillisiä, nämä saavat perinnön. Jos joku perittävän lapsista on kuollut, mutta hänellä on jälkeläisiä, he tulevat tämän sijaan ja jakavat tämän osuuden.

Jos rintaperillisiä ei ole, mutta perittävä oli kuollessaan naimisissa, perintö jää lesken hallintaan, mutta hänen kuoltuaan ensin kuolleen puolison sukulaisille eli toissijaisille perillisille.

Tuo kohta jossa on taikasana :hallintaan

Paitsi juuri se taikasana hallintaan on selostuksessasi väärin. Leski saa perintöön muuten täyden omistusoikeuden (hän voi vaikka tuhlata sen täysin). Ainoa rajoitus on se, että leski ei voi testamentata tätä perintöä jollekin toiselle, vaan lesken kuoltua se tosiaan jaetaan lesken toissijaisille perillisille (jos siitä on lesken kuollessa vielä jotain jäljellä).

Eikä myöskään lahjoittaa sitä perintöosuutta. Eli sen voi käyttää vaikka matkusteluun tai muihin kuluihin yhdessä uuden puolison kanssa, mutta ei antaa tälle rahalahjan tai vastaavana.

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa on onneksi fiksua porukkaa. Isäni puolelta erän henkilö kuoli, jonka perillisiä isäni ja sisaruksensa olivat. Vanhuksen asioita oli hoitanut yksin henkilö, joka olisi joutunut jakamaan perinnön näiden lähes tuntemattomien kanssa, jotka eivät olleet vuosiin nähneet vanhusta. Tämä kysyi isältäni ja sisaruksiltaan, josko voisivat luopua perinnöstä, koska eivät hoitaneet vainajaa ikinä. Se oli selvä se asia.

Tosin hieman erikoista ettei vainaja ollut tehnyt testamenttiä kyseisen henkilön nimiin...

Eli jos valehteli, sai vilpillä kaiken. Toivottavasti ei, tai sitten karma hoitakoot.

Rehellinen tulee näissä asioissa olla...

Mutta jos isäsi luopui perinnöstä, niin sehän tuli sitten hänen osaltaan sinulle ja mahdollisille sisaruksillesi? Juuri kuten tässä halutaan selvitystä, ettei ap:n siskolla ole lapsia, jotka olisivat perijöitä. Vai oliko tämä ennen syntymääsi?

Vierailija kirjoitti:

Herran jestan, miten monenlaista ymmärtäjää täälläkin on. Ei ihme, että perintöasiat ovat niin vaikeita ja sekavalta tuntuvia.

Ongelma taitaa olla siinä, ettei aloittaja 1. viestissä kertonut kaikkia asiaan olennaisesti vaikuttavia tekijöitä, esim. sitä, missä järjestyksessä henkilöt kuolivat. Jokainen sitten arvaa puuttuvia asioita eri tavalla ja kertoo miten homma menisi, jos se arvaus pätee.