En kestä kohdata ongelmia erityisesti työelämässä!
Hei,
minulla on ollut niin kauan kuin muistan sama käyttäyttymiseeni liittyvä ongelma, jonka tiedostan hyvin. Luonteeltani (kotona ja vapaa-ajalla, koulussa ym.) olen ystävällinen, uskallan sanoa mielipiteeni ja olla ihan normaalissa vuorovaikutussuhteessa.
Työskentelen alalla, jossa ollaan jatkuvasti ihmisten kanssa tekemisissä ja pärjään työssä suht hyvin, ei ole ollut ongelmia, Työssäni työvuorot saattavat vaihdella suuresti tai asiakkaiden kanssa saattaa tulla ongelmaa (informaatiokatkoksia, ei saa tietoa että jotain olisi pitänyt tehdä tms. eikä se sitten tule tehdyksi). Minun on todella vaikeaa kuulla "moitteita" ihan arkisistakin asioista! Samaten, jos olen ollut työhaastattelussa ja tullut valituksi tehtävään, mutta en voikaan ottaa paikkaa vastaan- en ole saanut mitenkään ilmoitetuksi työpaikkaan, etten voi/halua ottaa paikkaa vastaan. Minun on niin vaikea "tuottaa pettymys" tai kuulla, että joku pettyisi minuun/olen tehnyt jotain väärin. Olen myös joskus aamulla myöhässä töistä ja minulle on siitä kerran huomautettu, häpesin silmät päästäni ja se tuntui hirveän surulliselta/nöyryyttävältä.
Eli olen kauhean miellyttämishaluinen vaikka en toisaalta olekaan (en käyttäydy kuitenkaan niin, että tekoni miellyttäisivät kaikkia) enlä kestä kuulla kritiikkiä! Tämä ei johdu siitä, että olisin niin ylpeä tai muuta, vaan muserrun ihan täysin jos minuun petytään pienessäkin asiassa. Olen kokenut myös työpaikkakiusaamista joskus, luulen että se johtuu osittain siitä, etten osaa pitää kunnolla puoliani tai muuta. Miten voisin kehittää itseäni tästä eteenpäin? Jos olette tehneet jotain "väärää" työssä ja saatte kuulla siitä, miten reagoitte? Minulle tulee usein myös sellainen olo, että en jaksa kuunnella "toruja", koska olen jo niin pettynyt ja häpeissäni ja siinä itse tilanteessa olen sitten etäinen. Siis puhutaan suht pienistä asioista, esim. että olen unohtanut viedä jotain lappuja jonnekin tai juurikin ollut myöhässä töistä/ unohtanut tehdä jotain. Pelkään kauheasti kritiikkiä ja tuntuu etten osaa puolustaa itseäni niissä tilanteissa, vaikka syy ei olisikaan minun, esim. jos minulle ei ole kerrottu asiasta tai muuta ;'( Samaten en osaa pitää puoliani työpaikalla työvuorojen ym. jaossa ja sitten katkeroidun kotona, kun minulla on niin huonot vuorot. Tämä johtuu myös siitä, että työpaikalla jotkut ovat aika aggressiivisia ihan toisella tavalla kuin minä..
Kommentit (6)
Minkä ikäinen olet? Voisiko olla niin, että iän myötä taito pitää puoliaan kenties kehittyisi? Sitä taitoa voi myös opetella. Kirjastosta löytyy aiheesta varmasti paljon kirjoja.
Esim. ollessani raskaana, sanoin työpaikalla että en voi loppuraskaudessa tehdä tietynlaisia hommia. Minulle niitä kuitenkin tosi paljon laitettiin enkä yhtään osannut ratkaista tilannetta! Tuntui, että minua "kiusattiin" enkä osannut ottaa asiaa puheeksi. Nyt työhönpaluu pelottaa.
Jatkan vielä: Tuntuu, että on niin luonteeni vastaista olla pienessäkään konfliktitilanteessa, jossa joutuisin sanomaan vastaan tai pitämään itseni puolia. Haluaisin olla vain kaikille mukava ja jos joku ei ole minulle, niin en osaa yhtään "nousta häntä vastaan".
Jatkan vielä: Tuntuu, että on niin luonteeni vastaista olla pienessäkään konfliktitilanteessa, jossa joutuisin sanomaan vastaan tai pitämään itseni puolia. Haluaisin olla vain kaikille mukava ja jos joku ei ole minulle, niin en osaa yhtään "nousta häntä vastaan".
En osaa auttaa sua, mutta olen huomannut itsessäni samanlaisia piirteitä.
Parisuhteessa uskallan kyllä kertoa negatiivisia asioita vähän liiankin hyvin, mutta on ollut opettelemista kuulla itse kritiikkiä. Työpaikalla koitan miellyttää tosi paljon muita, en uskalla ottaa saikkua vaikka oikeesti tarvisin sitä jne... Ja just jos mokaan jotain niin en pääse siitä yli, en sitten millään. Olen myös huono sanomaan ei, ja tätä piirrettä käytetään kyllä häikäilemättömästi hyväksi. Lasten saannin jälkeen olen oppinut vähän paremmin.
Kaipa noi tollaset juurtaa ihan lapsuudesta... Mun on ainakin pitänyt aina olla kiltti kympin oppilas jotta olen "kelvannut". Sääntöjä ei ole koskaan saanut kyseenalaistaa. Toisaalta on kehuttu, mutta sitten taas nujerrettu..