Miten jotkut jaksaa pinnistellä aina selvinpäin?

Niimpä!!! Heti ollaan viemäs hoitoon jos vähä pitää hauskaa

Rentoudun juuri kivan harrasteen parissa. Kohta lähden autolla mummolaan. Jos pitäisi juoda rentoutuakseen, jäisi mummolareissu väliin.

Rentoudun nimenomaan selvinpäin, en humalassa. Kännissä jäisi monta kivaa seikkailua kokematta enkä halua siihen tuhlata elämästäni enää päivääkään. Ei alkoholi tarjoa minulle mitään sellaista mistä jäisin paitsi kun en ota.

Mä en jaksa humalaisten seuraa. Yksin ei tulisi mieleenikään juoda. Rentoudun ja mulla on hauskaa vain yksin ja selvin päin olevien ihmisten kanssa. Voisitko antaa esimerkin hauskuudesta, joka jää kokematta ilman alkoholia?

Assburger kirjoitti:

Rentoudun juuri kivan harrasteen parissa. Kohta lähden autolla mummolaan. Jos pitäisi juoda rentoutuakseen, jäisi mummolareissu väliin.

<3

Töissä ei saa olla humalassa. Ja autolla joutuu ajamaan. Viikonloppuun on jätettävä särpimiset. Tosin kesälomalla tilanne on eri (nyt). Siitä tulikin mieleen...

Pinnistellä mitä?

Hauskempaa mulla selvinpäin on kuin humalassa. Toki pari kertaa oli päissäänkin lystiä, mutta kyllä siitä normisti oli hauskuus kaukana ja sen tajusi ihan humalassakin että rentouttavaa tämä ei ole.

Moni (edellä kirjoittaneista) haluaisi rentoutua, mutta heille ehkä yksikin paukku on liikaa...

Vierailija kirjoitti:

Moni (edellä kirjoittaneista) haluaisi rentoutua, mutta heille ehkä yksikin paukku on liikaa...

No justhan kaikki kertoivat, miten osaavat rentoutua.

Minulla on yleensä ihan tarpeeksi kivaa ilman alkoholia, elämäni ei siis vaadi sinnittelyä. Joskus tulee juotuakin, mutta en halua ottaa sitä tavaksi. Läheisissä on alkoholismia ja sen aiheuttamia kuolemiakin, joten en pidä alkoholia mitenkään kevyenä juttuna. Juon silloin kuin pidän sitä sen arvoisena, en muuten vain. Viihdyn enimmäkseen omissa oloissani. En juo alkoholia yksin kotona, vaan joskus joko baarissa tai uusien ihmisten kanssa, koska niissä tilanteissa katson alkoholista olevan hyötyä rentoutumisen kannalta. Paljon en kuitenkaan sellaisten ihmisten kanssa kaveeraa, joiden seurassa rentous ei onnistu selvin päin.

En tiedä mistä lähtökohdista aloittajan kysymys lähtee. Tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:

- elämäsi on onnetonta, ja koet alkoholin auttavan siihen

- olet riippuvainen alkoholista, joten ilman oleminen tuntuu kurjalta.

Koskaan en ole hyvänmakuista alkoholia maistanut. Tai tavannut ihmistä, josta pitäisin kännisenä enemmän kun selvinpäin.

Känniääliön aloitus. Otahan taas, ettet ihan käsin selviä. Dorkimus alcoholius mitättömys.

Miten niin pinnistellä? Ihan osaan rentoutua ilman alkoholia, eikä mene seuraava päivä pilalle. Aina fresh ja hyvä olo😁

Säälin juoppoja.

Juoppo yllytti typerykset vihaan pieniä kultakutreja kohtaan.

Lääkitys ja harrastukset. Siinähän se.

Kännissä örveltäminen ei todellakaan vastaa mielikuvaani rentoutumisesta tai hauskasta. Sulla on jotain pahasti pielessä jos selvinpäin oleminen on sulle pinnistelemistä.

Perheessä on alkoholismia, ja läheltä sitä seuranneena muodustuu alkoholiin kokoajan vain kielteisempi kanta. Alkoholistille selvinpäin olo on pinnistelyä, ja alkkis luulee että hän on aidoimmillaan  se mitä hän humalassa ja alkoholi on suurin rakkaus elämässä. Mikään muu ei tuo hänelle samaa hyvänolon tunnetta.Jos joisin vielä itse ,antaisin positiivisen signaalin juomisen lisäämiseen.- Mitäs tämä ketään haittaa jos mä muutaman( salkullisen olutta+ pari likööripulloa) juon? Juothan sinäkin?

 Itse käytän alkoholia ehkä 3 kertaa vuodessa, mutta voisin hyvin olla kokonaankin ilman . Nautin ja rentoudun ihan muista asioista kuin viinalla läträämisestä. Lisäksi kaikki alkoholi on pahaa.

Vaihdoin alkon pössyyn jo ajat sitten.

Suosittelen.

Alkoholi on depresantti ja sen käyttö on kaukana oikeasta rentoutumisesta. Itse en jaksaisi krapuloita, en millään.