Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Älykkäänä kumppanin löytäminen on oikeasti haastavaa
En nyt kritisoi vähemmän älykkäitä, mutta jos äo on 137, se rajaa ulkopuolelle suurimman osan ihmisistä. En tiedä tapailukumppanien älykkyysosamääriä, mutta sen huomaa helposti, jos toinen on täysin eri viivalla. Käytännössä ehkä 3% vastakkaisen sukupuolen edustajista voisin kelpuuttaa älyllisen kapasiteetin suhteen, mutta moniko näistä asuu lähellä, moniko on sinkku, monenko kanssa muuten kemiat kohtaavat?
Mistä voi löytää kumppanin, jos ei halua seurustella taviksen kanssa?
Ja ei, en pidä itseäni parempana kuin muut, mutta fakta on se, että sosiaalinen kanssakäyminen on liian uuvuttavaa suurimman osan kanssa - minulle.
Kommentit (1624)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tehnyt Mensan testejä, joten en osaa sen perusteella sanoa mihin persentiiliin minun älykkyys osuu, mutta on minulla kuitenkin väitöskirja kohtuullisen teoreettiselta alalta jonkinlaisena todisteena. Itse etsin älykästä JA mukavaa naista jonka kanssa ei tarvitsisi hirveästi kotona kuluttaa energiaa. Että sen naisen älykkyys ja draivi olisi kohdistunut ajamaan yhteisiä asioita ja yhteistä etua ja että nainen olisi ratkaisukeskeinen ja -halukas ja pystyisi myös joustamaan ja sopimaan asioista. Moni kohtaamani älykäs nainen olisi suoraan sanottuna monessakin mielessä melko haastava kumppani:
1) Ovat hyvin vakuuttuneita omasta erehtymättömyydestään ja kompromissihalukkuutta ja -kykyä ei ole nimeksikään.
2) Ovat yleensä myös hyvin vaativia kumppaniensa suhteen. Etsivät sitä täydellistä yksisarvista. Tuntuu että todennäköisyys sen oikean löytämiselle olisi korkeintaan yksi miljoonasta.
3) Eivät osaa valita taistelujaan, vaan ihan kaikki riidat ja väittelyt pienistä isoimpiin pitää voittaa ja jos eivät voita, niin kantavat siitä pitkään kaunaa.
Näistä syistä etsinkin nykyään ensisijaisesti mukavaa naista ja älykkyys on vain toissijainen bonus.
Oletko huomioinut, että listaamasi 3 piirrettä eivät ollenkaan kerro älykkyydestä vaan päin vastoin. Älykäs ihminen nimenomaan ymmärtää olla toimimatta edellä mainitulla tavalla. Eli olet ehkä kohdannut kirjaviisaita tai sellaiseksi itsensä luokittelevia naisia. Älykäs ihminen ymmärtää oman sekä toisen rajallisuuden kaikesta älystään huolimatta sekä osaa valita taistelunsa ja antaa muillekin näkemyksille arvoa ja tilaa. Tämän lisäksi on valmis muuttamaan tarvittaessa myös omia näkemyksiään.
Juuri näin. Aiempi (mies)kirjoittaja ei ole ollut tekemisissä aidosti älykkäiden ja fiksujen naisten kanssa. Miksiköhän...? Meitäkin on. En kumminkaan ole missään tyrkyllä ja olen hyvin valikoiva itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykäs nainen on kyllä äärettömän kiehtova. Mielelläni löytäisin itselleni itseäni älykkäämmän. Kompensoisin älyvajausta paremmalla tietämyksellä 😁
Vierailija kirjoitti:
Olen tavallinen ja tyhmä mies. Ei ole lahjakkuutta monissakaan asioissa. Vain ammattikoulun käynyt. Kiinnostaisi tietää että miten se tyhmyyteni käytännössä näkyy esim vuorovaikutus tilanteissa, ja mistä asioista minä huomaisin sinun erityisen älykkyytesi? Mitkä ovat niitä asioita, joiden perusteella luokittelisit minut tyhmäksi, jos en kerro koulutustaustaa ym? Mikä saa sinut uupumaan?
Esimerkiksi.
Et ymmärtäisi puhettani, tai ainakin kokisit sen itsellesi vieraaksi, ehkä hienostelevaksi.
Käytän nimittäin ilmaisuja ja sanoja, joita koulujakäymättömät eivät käytä.
Et välttämättä ymmärtäisi, miksi harrastan jotain 'nyhväystä ja näpertelyä', koska sinulle niillä asioilla ei ole mitään merkitystä.
En usko, että sinulla olisi edes taustatietoa asioista, jotka kiinnostavat minua. Siten emme voisi keskustellakaan niistä. Minusta tuntuisi alentavalta 'opettaa' toista.
Olen älyllisesti aktiivinen. Se on persoonallisuuspiirre, ominaisuus. Kuten liikunnallinen aktiivisuus. Uusien asioiden edessä aivoni aktivoituvat monella tapaa, mikä näkyy sitten käytöksessäni ja tekemisissäni. En usko, että saisin tässä vastakaikua tyhmältä, älyllisesti passiiviselta mieheltä. Epäilen, että hän vain joko vinoilisi minulle tai menisi menojaan omien mielenkiintoisten juttujensa perässä.
Summa summarum. En näe, että minulla olisi kaltaisesi miehen kanssa henkistä yhteyttä. Fyysistä yhteyttä se ei sulje pois, mutta tämmöinen olisi hetken hurmaa.
Jos henkilö olisi aidosti älykäs ja tasapainoinen, hän pariutuisi suht' nuorena älyllisesti saman tasoisen henkilön kanssa ja perustaisi tämän kanssa perheen. Lisäksi pari pysyisi yhdessä. Hyötyjä asumiskulujen puolittuminen, omaisuuden kerääntyminen tämän seurauksena ja sen veroton siirto tuleville jälkipolvelle.
Impulsiiviset ihmiset sen sijaan tekevät helpommin hätiköityjä ratkaisuja: liitto-perhe-ero-uusi liitto-ero. Kerran eronneet eroavat suuremmalla todennäköisyydellä uudestaan tutkimustenkin mukaan.
Miksi sen kumppanin pitää olla älyllisesti samalla tasolla? Jos kumppanilla on muita vahvuuksia, jotka tasapainottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun älykkäänä keskustelee toisen älykkään kanssa niin se on kuin hunajaa sielulle. Huomaa että toinen ymmärtää ja on kiinnostunut. Samalla tuoden uusia näkemyksiä ja ahaa-elämyksiä. Ei mitään tarvetta "dumb down" keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen kumppanin pitää olla älyllisesti samalla tasolla? Jos kumppanilla on muita vahvuuksia, jotka tasapainottavat.
Lika barn leka bäst... Ei siis tarkoita, että toinen on tyhmä kuin saapas ja toinen Mensan jäsen. Älyllisesti toisesta pitää saada vastakaikua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se miehelle, paitsi jos on homo. Onneksi meitä kiinnostaa enemmät tissit ja perse.
Vierailija kirjoitti:
Jos henkilö olisi aidosti älykäs ja tasapainoinen, hän pariutuisi suht' nuorena älyllisesti saman tasoisen henkilön kanssa ja perustaisi tämän kanssa perheen. Lisäksi pari pysyisi yhdessä. Hyötyjä asumiskulujen puolittuminen, omaisuuden kerääntyminen tämän seurauksena ja sen veroton siirto tuleville jälkipolvelle.
Impulsiiviset ihmiset sen sijaan tekevät helpommin hätiköityjä ratkaisuja: liitto-perhe-ero-uusi liitto-ero. Kerran eronneet eroavat suuremmalla todennäköisyydellä uudestaan tutkimustenkin mukaan.
Jos ihminen on introvertti, kuten älykkäät yleensä, hän ei todellakaan viihdy missään yksiössä toisen kanssa. Siinä kärsii jo elämänlaatu, eikä saa olla koskaan yksin. Älykkäät eivät useinkaan arvota elämää rahassa. Parisuhde on taloudellisesti kannattava naiselle, vain jos mies maksaa suurimman osan ruokakuluista. Parisuhteessa olleet ja eronneet tietävät, miten paljon enemmän jää säästöön, kun asuu yksin, vaikka mies maksaisi ruoasta kaksi kolmasosaa. Lasten hankkiminen yli 35-vuotiaana on myös taloudellisesti fiksu päätös. Analyysisi ei nyt kovin älykkäältä tuntunut. Perintovero menee muuten lapsilta aina kun tietty raja ylitetään, joten se ei liity parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen kumppanin pitää olla älyllisesti samalla tasolla? Jos kumppanilla on muita vahvuuksia, jotka tasapainottavat.
Itse en odottaisi kumppanin olevan samalla tasolla. En edes ole niitä, jotka vapaa-ajalla haluavat keskustella erityisen älyllisiä, tai harrastaa erityisen älyllisiä. Mulle käy hyvin kaljoittelu ja tosi-tv:n tai jääkiekon/fudiksen katselu. Haluan vapaa-ajallani aivot narikkaan.
Mutta silti joku minussa on mikä on turn-off miehille. Ensimmäinen este on se, että olen fyysikko ja yliopistotutkija. Seuraavaksi toki kysellään mitä tutkin, ja vaikka kuinka varoittaisiin että se ei varmaan ole muiden kuin fyysikoiden mielestä kiinnostavaa, ja kertoisin kansantajuisesti, etäisyydenotto lisääntyy. Tein joskus itse asiassa kokeen, jossa kerroin deittikavereille olevani sairaanhoitaja. Jutut etenivät pidemmälle, eli monet halusivat tavata uudestaan. Silti aika pian tuli vastaan se, että olin niiden miesten mielestä jotenkin tylsä tai outo, eivätkä he halunneet sen enempää minun kanssa.
Kerran elämässä olen ollut suhteessa hyvin älykkään kanssa ja se oli kyllä hienoa. Harmi vaan että hänellä oli pari vakavaa mt-diagnoosia ja alkoholiongelma, joten ei siitäkään mitään avioliittoa ja perhettä tullut.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pikemmin se tunne, että älykästä naista eivät keskivertomiehet halua, koska tuntevat itsensä huonoksi tai epävarmaksi. Kukapa sellaista elämää haluaisi.
Tämä on niin totta! Jos nainen on pitkä, älykäs tai menestynyt, niin harvalla miehellä riittää itsetunto olla ko. naisen kanssa. Tämä pit paikkaansa ainakin minun ikäryhmän miehissä. Luulen, että nuorillaa miehillä itsrtunto on huomattavasti parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En usko, että sinulla olisi edes taustatietoa asioista, jotka kiinnostavat minua. "
Tähän maailmaan mahtuu valtavasti tietoa. Vaikka olisi kuinka lukenut ja älykäs, niin voi olla ettei ole perillä juuri ollenkaan sinua kiinnostavista asioista eikä koe niitä kiinnostavina. Meillä ns tyhmilläkin on paljon asioita mistä me ei osata keskustella toisten kanssa eikä yhteistä säveltä löydy.
"En usko, että saisin tässä vastakaikua tyhmältä, älyllisesti passiiviselta mieheltä."
Varmasti näin onkin. Luulen että älyllinen passiivisuus on osin myös persoonallisuus piirre. Älyllinen passiivisuus on vain lisääntynyt iän myötä, kun elämässä on niin paljon muitakin haasteita ja ongelmia, ettei itsensä kehittämiseen jaksa panostaa, varsinkaan jos ei ole luontaista lahjakkuutta vaikkapa opiskeluun.
Olen Mensan jäsen ja mieheni on ravintolakokki, eikä älykkyystestien mielessä eli matemaattis-loogisesti tai kielellisesti luultavasti erityisen älykäs (ei ole käynyt testeissä). Mutta en minä mieheltä älyä kaipaakaan. Töissä saa ihan tarpeeksi älyllistä stimulaatiota ja keskustelua esim. oman alan asioista. Kotona kaipaan seksiä, hellyyttä, kevyttä ja iloista seuraa, sitä että mies on hyvä isä ja luotettava. Näillä spekseillä ei ollut vaikea löytää miestä älykkyydestä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun löytäisi jonkinlaisen sielunkumppanin, mutta ei. Tyttöystävät olleet aina jonkinlaisia sekopäitä, kaljankittaajia, tupakanpolttajia jne. Ei mitään yhteistä. Esim. sydämensivistystä. Eivät ymmärtäneet musiikista, taiteesta, kulttuurista mitään. Yritä siinä sitten. Nämä siis baarista löytyneet. Mistä muualta niitä löytää?
Mielenkiintoinen keskustelu. Luin vain 6 ensimmäistä sivua, joten pahoittelen, jos kommentoin jotain jo sanottua.
Mielestäni on hupaisaa, miten joillain menee syvästi tunteisiin se, että joku heille todennäköisesti täysin tuntematon henkilö kehtaa ANONYYMISTI kutsua itseään älykkääksi. Miksi se menee tunteisiin? Älykkyys on vain ominaisuus muiden joukossa, ei se tee kenestäkään parempaa tai hienompaa ihmistä. Monissa viesteissä myös paistaa halu polkea toista (edelleen täysin anonyymia) henkilöä alas, tyyliin "et todellakaan ole niin älykäs kuin mitä kuvittelet, jos et edes seruaa löydä". Mielestäni on selvää, että huomattavasti keskivertoa älykkäämmillä on suuria vaikeuksia löytää kumppani, jonkan kanssa on mieluisaa olla, keskustella, jakaa koko elämänsä. Se on varmasti useimmilla ääripäiden ihmisillä hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos henkilö olisi aidosti älykäs ja tasapainoinen, hän pariutuisi suht' nuorena älyllisesti saman tasoisen henkilön kanssa ja perustaisi tämän kanssa perheen. Lisäksi pari pysyisi yhdessä. Hyötyjä asumiskulujen puolittuminen, omaisuuden kerääntyminen tämän seurauksena ja sen veroton siirto tuleville jälkipolvelle.
Impulsiiviset ihmiset sen sijaan tekevät helpommin hätiköityjä ratkaisuja: liitto-perhe-ero-uusi liitto-ero. Kerran eronneet eroavat suuremmalla todennäköisyydellä uudestaan tutkimustenkin mukaan.
Jos ihminen on introvertti, kuten älykkäät yleensä, hän ei todellakaan viihdy missään yksiössä toisen kanssa. Siinä kärsii jo elämänlaatu, eikä saa olla koskaan yksin. Älykkäät eivät useinkaan arvota elämää rahassa. Parisuhde on taloudellisesti kannattava naiselle, vain jos mies maksaa suurimman osan ruokakuluista. Parisuhteessa olleet ja eronneet tietävät, miten paljon enemmän jää säästöön, kun asuu yksin, vaikka mies maksaisi ruoasta kaksi kolmasosaa. Lasten hankkiminen yli 35-vuotiaana on myös taloudellisesti fiksu päätös. Analyysisi ei nyt kovin älykkäältä tuntunut. Perintovero menee muuten lapsilta aina kun tietty raja ylitetään, joten se ei liity parisuhteeseen.
Hmmm, ei taida talousasiat olla vahvin osa-alueesi ja lisäksi ajattelet todella seksistisesti naisten ja miesten roolista parisuhteessa. Miesten ja naisten nuoremmalla iällä pariutumisessa on yllättävän paljon hyviä puolia ja ne tulevat vähän kuin huomaamatta. Parhaat napataan nuoremmalla iällä ja parisuhde pitää kummankin osapuolen, varsinkin miehen terveempänä.
En ymmärrä, miten "paljon enemmän jää säästöön, kun asuu yksin". Ja jos ottaa asumisesta esimerkiksi pääkaupunkiseudun, niin jos/kun onnistui hankkimaan asunnon 2000-luvun vaihteessa, niin on käytännössä tienannut asumisellaan, jos on ostanut ja myynyt oikeaan aikaan.
Lisäksi, jos säästöjä jo lapsen/lapsien syntyessä, niin esim. vanhemmat (+tietysti muut) voivat lahjoittaa verottomasti 4999€ joka kolmas vuosi. Eli tuo perintövero-juttu on kyllä aika kaukaa haettu. Jokainen koulutettu, älykäs ihminen tietää, kuinka kannattaa toimia. Mitä pidemmälle lasten hakkimista lykkää, sitä vaikeammaksi se muuttuu ja sitä suurempi on riski saada komplikaatioita..
Minulla on luultavastin129 tai 139, en ikinö muista kumpi mutta olin kai juuri tuossa sen ajan Cattel & Cattel-testissä parhaan 5% joukossa. En yleensä huomaa jos nainen kuuluu siihen loppuun 95%:iin.
Sivistystason ja elämänasenteen huomaa kun pitempään juttelee mutta on pakko sanoa että ei se älyn valo niin kirkkaasti paista etteikö joskus olisi tullut tuikattua vähän tyhmempääkin. Vain yksi tyttö muistuu mieleen jonka kanssa keskistelu oli vähän pinnallista, mutta hän oli oikea seksin jumalatar. Minä olin se joka tuli jätetyksi.
Ehkä ap on niin komea että kaikki nätit mutta tyhmät lähestyvät häntä riesaksi asti, minä kun olen vaatimattoman näköinen pätkä niin olen joutunut yrittämään tosissaan. Ei siinä ensimmäiseksi äo:ta kysellä.
No, en ole löytänyt miestä joka olisi samoilla aallonpituuksilla kanssani. Viihdyn hyvin yksinkin - olen siihen tottunut nuoruudesta asti, sisäinen ajatusmaailma on rikasta. Kaipaisin kyllä hauskoja ja fiksuja ja lämpimiä ihmiskontakteja enemmän. En ole epäsosiaalinen mutta minun on vaikea löytää ns omanlaisia ihmisiä ja hauskuutta.
Heitän nyt uuden kriteeriparin kehiin, jotka itselleni painavat paljon ja joita ei etenkään suomalaisista miehistä tunnu löytyvän: LÄMPIMYYS ja POSITIIVISUUS.
Joten se että mies olisi älykäs ei riitä ratkaisevien asioiden osalta. On erittäin tärkeää, että mies kykenee hellyyteen ja on lempeä ja suhtautuminen olisi yleisesti ottaen positiivista. Kitiseviä ja negatiivisia miehiä jotka haluavat elämäänsä piristävän auringonpaiste seksi-Barbien kyllä riittää, ja vaikka olenkin luontaisesti lämmin ja haluan piristää jne, niin HALUAN MYÖS ITSE SAMAA ja sellaista huolehtivaa ihanaa rakkautta.
Kynnysjuttuihin kuuluu kohdallani se, että mies EI harrasta henkistä, fyysistä eikä seksuaalista väkivaltaa. Ei henkistä ja latistavaa ja ilkeilevää ja tuomitsevaa meininkiä, jossa tunnelma on kireää ja menee miehen mukaan.
Mutta olen onnellinen itsekseniKIN. Välillä oikein ristin kädet yhteen ja koen onnellisuuden ilmanalan käydessäni nukkumaan, kun mietin miten saan olla turvassa kenenkään latistamisilta ja kaikenlaiselta peeltä, miten saa hengittää rauhassa omassa vapaassa tilassani ja ajassa.
Monen tuntuu olevan vaikeaa käsittää itsekseen olijan /ei-perheellisen/ei-parisuhteellisen mahdollista onnellisuutta. Se ON mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on luultavastin129 tai 139, en ikinö muista kumpi mutta olin kai juuri tuossa sen ajan Cattel & Cattel-testissä parhaan 5% joukossa. En yleensä huomaa jos nainen kuuluu siihen loppuun 95%:iin.
Sivistystason ja elämänasenteen huomaa kun pitempään juttelee mutta on pakko sanoa että ei se älyn valo niin kirkkaasti paista etteikö joskus olisi tullut tuikattua vähän tyhmempääkin. Vain yksi tyttö muistuu mieleen jonka kanssa keskistelu oli vähän pinnallista, mutta hän oli oikea seksin jumalatar. Minä olin se joka tuli jätetyksi.
Ehkä ap on niin komea että kaikki nätit mutta tyhmät lähestyvät häntä riesaksi asti, minä kun olen vaatimattoman näköinen pätkä niin olen joutunut yrittämään tosissaan. Ei siinä ensimmäiseksi äo:ta kysellä.
Ihmettelen kyllä, miten miehet ovat niin yksinkertaisia, että luulevat naisten menevän miehen kanssa loppuelämäkseen yhteen ulkonäöllisistä syistä. Joo, olen tutustunut naisena saanut tutustua kaikenlaisiin miehiin. Osa on ollut ulkonäöllisesti kuin Kreikan jumalia ja osa viisaita ja älykkäitä. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, koska se miellytti itseäni monin verroin enemmän ja saan keskusteluista paljon.
PS: Tiedoksesi, että pelkästään tuo "Sivistystason ja elämänasenteen huomaa kun pitempään juttelee mutta on pakko sanoa että ei se älyn valo niin kirkkaasti paista etteikö joskus olisi tullut tuikattua vähän tyhmempääkin." kertoo sivistystasostasi ja älykkyydestä kaiken. Mieheni ei edes alentuisi käyttämään tuollaisia termejä.
Olen tavallinen ja tyhmä mies. Ei ole lahjakkuutta monissakaan asioissa. Vain ammattikoulun käynyt. Kiinnostaisi tietää että miten se tyhmyyteni käytännössä näkyy esim vuorovaikutus tilanteissa, ja mistä asioista minä huomaisin sinun erityisen älykkyytesi? Mitkä ovat niitä asioita, joiden perusteella luokittelisit minut tyhmäksi, jos en kerro koulutustaustaa ym? Mikä saa sinut uupumaan?